doosde

mii, huunde kala; en tawat ko ɗe lomtooji baawɗi
lomtaade neɗɗo (yimɓe) nokkuure walla huunde tawi
toɗɗaaka.

Tesko: kala : ina waawi wonde teelal walla keewal
kuuɓtidingal, yeru:

-Kala mbiyɗo anndaa ko ko fiyetee! kala ɗo ko gooto
tan toɗɗii.

-onon kala ngaree janngo! kala nder ngol koŋngol
faynditaa ko haaldateeɓe onon.

- yimɓe kala paamii! kala ɗo ko keewal, kono heer-
taaki, holi ɓeen yimɓe e hol ko ɓe paami!

So en mbiyii: fof en ngarii, en nganndii ko keewal
kono en nganndaa ko hol ɓeen.

Mo woni kala teddiniraama hiirde nde. Heertaaki
neɗɗo kala ina waawi arde, wadde (mo woni, moni
kala) ko lomto teddiniraaɓe mo heertaaki.

Won biyɗo ina anndu maa. Won o ko lomto neɗɗo
biyɗo ina anndu maa, kono ko holi oon ? o anndaaka.

Hay gooto fotaani aamde arde. Hay gooto ko lomto
mo heertinaani.

Doosgal

Lomto mo heertaaki, faynditii ko huunde, walla neɗɗo

51

walla nokkuure nde heertaaki, daroo darnde mum
nder koŋngol, wona teelal walla keewal. Lomto mo
heertaaki, ina heewi, yeru :
(mo woni kala.Hay gooto.Kala. won. (won heen, won
oon). Ko heewi. Huunde kala.muum).
(fof, fuh, pop, (fuu) few) ekn), ko ngaddinaaji Pulaar
e fulfulde. So tawii innde walla lomto adiima ɗe ngaan
saanga wona mbayka kuuɓtodinɗo walla keertiiɗo
innde walla lomto, yeru : onon kala ngaree janngo!
(onon : L.haaldateeɓe. kala : mbayka, lomto onon).

Mbayka limoore

Mi dañii duuɓi sappoy e ɗiɗi.
Boje noogaas e joy.
Deftordu amen ina waɗi defte teemedere.
Yimɓe heewɓe tawtoraama cuddungu amen.
Musiɗɓe am kala mbeltiima.
Colli haa haa ɗuuɗi njuuriima dow ngesa.
So en teskiima nder kala koŋngol he haala njaw-
tuka ka ma en taw ina waɗi limoore, won heen
ko toŋngaande keewal won heen keewal mum
toŋngaaka,
yeru:

-duuɓi sappoy e ɗiɗi= ko limoore toŋngaande ko noon
ne noogaas e teemedere, eɗen no limre nde foti.

52

Kono son en mbiyii : yimɓe heewɓe ko limre kono
en nganndaa no foti, ko noon-ne kala, ɗuuɗi, eɗen
nganndi tan ina heewi kono en nganndaa no foti, hay
ɗuum ne ko limoore.
Tesko-ɗen :
Mbayka limoore waɗi ko toŋngotoonde e nde
toŋngotaako,yeru tuggi 1 haa Ujunderiire (million) ko
ko toŋngotoo. Kono ɗuuɗi,kala heewi ekn ko mbaka
limoore nde toŋngotaako.

Mbayka Toŋngotoonde Mbayka Toŋngotaako

1 haa 10 ɗuuɗi
10 haa 100 Heewi

100 haa 1000 Kala
1000 haa 1.000.000 Fof
1 haa ɗo haaɗi Seeɗa

Famɗi
Yoga

Yeru:
Yimɓe heewɓe ngarii ndiftungu amen.
Yimɓe noogaas ngarii ndiftungu amen.
So en cili konngol ngol
Yimɓe:
Heewɓe : mbayka limre.
Ngarii:
Ndiftungu:

53

Amen:
Ko noon-ne so en cili koŋngol dewngol heen ngol
(noogaas) ko mbayka limre. Ma en ciloy kelme
keddiiɗe e binndanɗe men payɗe.

doosgal

Mbaka limre ina feccoo e pecce ɗiɗi, limoore
toŋngotoonde e limre keewal ngal toŋngotaako. –
limre nde toŋngotaako ko keewal ngal feccitotaako.

Jirge e Naamne
Hol ko woni mbayka ?
Addu kelme joyi Lomto mo heertaaki.
Seerndu hakkunde mbayka limre toŋngaande e nde
toŋngaaka.

Gollal/ Baɗal

a) Gollal walla Baɗal, ko gootum won huutortooɓe
wiyde gollal won wiyooɓe kadi baɗal.enen
noon nder ndee-ɗoo deftere kuutorto ɗen ko
wowlaandu(helmere) Gollal.

-gollal: ko helmerehollitoore en gasgol huunde e tuma
ɓennuɗo, maa gonaaɗo walla garoowo, angal waawi
wonde e mahdi gollal muumal walla gollal pirlitaan-
gal. Gollal ngonka haalanta en ko hol no neɗɗo wayi

54

(mbayka) walla wondi walla jikkorii, yr: idi ranwii,
ɓawlii, Yaro sekii, suka o ŋoŋii, Almuudo o nootiima,
ekn. Gollal baɗowal haalanta en ko hol ko neɗɗo waɗi
walla golli,yr: Aamadu jaŋngii Pulaar, Kummba ñaamii
haako.

Gollal ko wowlaandu (Helmere) ɓurndu walla helmere
ɓurnde jogaade nafoore nder koŋngol, e haala. Golle
ina waɗi doge ɗiɗi, kono ko heen rogere wootere ɓuri
mawnude waalaare, yeru:

Gollal: ngonka.
Gollal: baɗowal.
Gollal Wonu, ko gollal : Wonde e laataade, e ko nan-
ndi e majje gartirooje e ngonka neɗɗo.
Gollal baɗal, ko gollal : ngal neɗɗo ina firlita e baɗe
mum, tawi artataa e ngonka neɗɗo.

Gollal /ngonka, Wonde:
Mi wonii, a wonii, o wonii en ngonii, on ngonii, ɓe
ngonii e min ngonii.
Laataade:
Mi laatiima, a laatiima, o laatiima, en laatiima, on laa-
tiima, ɓe laatiima e min laatiima.

Ko

Ko: ko helmere faccitirnde kono kadi ande waawi lom-

taade (Wonde e Laataade), yeru:

Mi Wonii mawɗo ko mi mawɗo

Mi Laatiima mawɗo ko mi mawɗo

Ko mi, ko a, ko o, ko en, ko on, ko ɓe ko min.

55

Gollal baɗal:
Mi ñaamii, a ñaamii, o ñaamii, en ñaamii, on ñaamii,
ɓe ñaamii, min ñaamii.
Mi dogii,a dogii,o dogii, en ndogii, on ndogii ɓe ndogii,
min ndogii.
-hono ɗee golle nder ndee waalaare ina tolnoo e
ujunnaaji ujunnaaje gollal, he ɗemngal pulaar.

b) Maande gollal muumal
Ñaamde, yarde, sumde, ƴakkude, sortaade, hum-
taade, fuɗde, furtaade, furde, hurkude, ƴelde, ŋelde.
So en ndaarii kelme gonɗe dow ɗe ma en taw kañje
fo nanndi joofnirde, woni (de), ndeen noon (de) woni
maantodje majje kañje kala.

d) Mahdi helmere gollal Muumal
-Gollal waɗi koko wiyatee fooɓre e cate, (ɗaɗol e
ɓeydol), fooɓre nde woni iwdi helmere nde cate ɗe
goni ko salti heen ko. Yeru: ñaamde, sumde, yarde:

Ñaam: ɗaɗol. Ɗaɗol ngol woni fooɓre helmere nde
(gollal).

De: maande. woni ko ɓeydii e fooɓre nde, tee ko
kañum woni maantoore kala ko wiyetee gollal e
ɗemngal pulaar, kala no helmere nde waawi juutirde.
Ko Maande nde seerndanta en ko hakkunde gollal e
kala wowlaandu waawndu wonde e ɗemngal Pulaar.

Hol no ɗaɗol gollal anndirtee?

Tesko: so aɗa yiɗi anndu ɗaɗol gollal, a firlittu gol-

56

lal ngal e mbaydi yamiroore, yeru so a wiyii neɗɗo:
ñaam, yar, sum. ɗaɗol gollal, ɗii yeruuji tati e golle
nannduɗe e majje ko nih woni no ɗaɗol mum anndir-
tee.(reentinde tan to fuɗnaange Burkinaa fayi
yeeso ina keewi mahirde golle mum-en muume
nih;(Ñaamude, Yarude, Warude, Sumude, ɗuum ko
ngaddin tan (u) ko lommbal ngal alaa ɗoon ko
firata).

e)Pecce gollal baɗɗowal Muumal

Mahngo ɗaɗol gollal Pulaar:
Ngol mahii ko e pecce jeegom mawɗe, ngol fuɗɗii ko
alkule tati, ngol haaɗoyi e alkule jeeɗiɗi,yr:
1/ mlm= yar;
2/ mllm= ñaam;
3/ mlmm= ɓuftu, soppu;
4/ mlmmlm= hakkit aade, seɓɓit aade;
5/ mlmlmlm =sagodin de;
6/ mllmmlm=ƴeewtindaade;
7/ mllmm= laaltaade, suumtaade
-mbaydi golle muume ina peccoo e pecce tati, yeru:
1) Ñaamde, Yarde, Furde, Sumde, hulde, Ñifde.
2) Ñaamtude, Yartude, Furtude, Sumtude, Ñiftude.
3) Ñakkude, Ɓuftaade, Likñitde, Saltude, Fulkitde.

Muumal Muumal jondiniingal Muumal deereral

Ƴakkude Yarde Ƴakkitde/ yartude

Furtude Hirde Furtitde/ hirtude

57

ɓuftude Horde ɓuftitaade/ hortude

Hurkude Yulde Hurkoyde/ yuloyde
Fittude Sumde Fitteede/ sumeede
Hittude Suɓde Hittoyde/ suɓoyde

Suntude Ñaamde Suntirde/ ñaamirde
ɓoƴƴude Suɗde ɓoƴƴorde/ suɗoyde
Lottude Selde Lottirde/ selirde

Tesko-ɗen:
-Golle muume gonɗe toŋngoonde (1) kañum en fof
poti ɗaɗol, ñaam, yar, sum, hul, ñif. Kala golle muume
ciforiiɗe nih he ɗemngal pulaar mbiyetee ko (Muumal
Jondiniingal).

-Golle muume gonɗe toŋngoonde (2) kañum en e
gonɗe dow ɗe ndenndi iwdi ɗaɗol kono aɗe ceerti to
firo e to keewal alkule. Ina waawnoo kadi wiyeede:
ñaamdude, ñaamorde ekn. Kala golle muume ciforiiɗe
nih he ɗemngal Pulaar mbiyetee ko: (Muumal dee-
reral). Waɗi ngal wiyeede deereral ko angal reerɗi
e ɓeydeede alkule hay so ɗe mbaylataa ɗaɗol aɗe
mbayla firo maanaa helmere nde. Ko ɗeen lommbe
addaniɗe wiyeede golle deerere.

Golle muume gonɗe toŋngoonde (3) kañum en njiy-
daa tafngo mahdi helmere, ɗe ngonaa jondiniiɗe ɗe

58

ngonaa deerere. ɗe ngonaa jondiniiɗe aɗe mbaɗi
lommbe keewɗe, ɗe ngonaa deerere ngati lommbe
ɗe mbaylataa firo maanaa majje, ko noon ɗe taforii
; ƴakkude, ɓuftaade, likñitde saltude, fulkitde. Alkule
lommbe bulɗinaaɗe ɗe so ɗe mbaɗanaama silo alaa
ko ɗe pirata, hono no lommbe gonooje nder gollal
deereral. Ndeen noon kala golle muume ciforiiɗe nih
wiyetee tan ko: (Muumal).

Doosgal

Gollal ko wowlaandu mahiindu e ɗaɗol e ɓeydol, gollal
anndinta en ko, hol ko neɗɗo, kullel walla huunde
waɗata. Gollal ina feccoo e pecce ɗiɗi: gollal baɗowal
e gollal wonu (wonde).
Gollal muumal ko gollal ngal suwaa firliteede. Maande
gollal muumal anndirtee ko (de).ɗaɗol ngol ina mahoo
tugga alkule 3 haa7 tawi ko puɗɗoriingal muumal, so
tawii ko laaɓngal tuggi ko 2 haa 7.
Gollal muumal ina feccitoo e pecce tati: (muumal,
muumal deereral e muumal jondiniingal).

Seekirnde/Seekirde

a)-Seekirnde
Seekirnde ko alkule lommbotooɗe hakkunde ɗaɗol e
maande gollal muumal. Ceekirɗe gonooje nder gollal

59

pulaar ina keewi sanne tee aɗe njogii firooji ɗi ina
mbayla firo gollal jondiniingal. ɗe taftoo ɗum wonta
gollal deereral, yeru:
Sammba wiyi ñaamii ñaamtii galle Aamadu ko wonaa
go’o.

Aali yardii e Gellay kore.
Geelel wiyi yo en ngar teenoyen jaŋngo.
Nde min ngari galle Geelel min ñaamiri ko kore.

- so en ndaarii golle pirlitaaɗe cakkanaa diidi ɗe ma
en taw aɗe mbaɗi jondiniiɗe e deerere.

Jondiniiɗe ngoni: wiyi, ñaamii e ngar.

Deerere ɗe ngoni : ñaamtii, yardii e ñaamiri.

Enen noon ɓurɗen hatojinde ko deerere ɗe ɗum waɗi
gojjinɗen alkule lommbe ɗe ngam hollitde hol no ɗe
ɓeydorii e gollal ngal e hol ko woni firo majje e golle
majje muume , yeru : Ñaamde:

Ñaamde, Ñaamande, Ñaamaneede, Ñaamtude,
Ñaamtirde, Ñaamtidde Ñaamtaade, ñaamtideede,
Ñaamdude, Ñaamdeede, Ñaamirde, walla (Ñaamrude)
Ñaamoyde, Ñaamdoyde, Ñaamdoyeede, Ñaamtoyde,
Ñaamkinaade, Ñaaminde, e Ñaamineede. Walla
(Ñamminde, Ñammineede). (Ñamminoyde e Ñammi-
noyeede)

Tesko: gollal ñaamde ngal jibinii golle sappo e nay
(20) goɗɗe dennduɗe ɗaɗol ɗe njiydaa firo, so en

60

njaltinii ceekirɗe sappo e nay gojjinaaɗe, kono ko
ceekirɗe joy-e-ɗiɗi (7) tan ɓuri hatojinde, ngati
keddiiɗe ɗe ko pillitotooɗe dow majje, woni heen
mahaa ko he tumaare, ittataa noon fof ko ceekirɗe:

(t, d, ir, oy, kin, in, ee,)

Ñaamtude: (t) = seekirnde pirlitirgel gollal laawol
ɗimmol waɗtude ko waɗnoo e beñcitirgel.(u) wonaa
seekirde ko lommbal kaɗowal muume tati reggon-
dirde, ɗuum nih addi fuɗnaange Maali fayi yeeso (ful-
fulde) mahirta gollal muumal Ñaamde ko (Ñaamude).

Ñaamdude: (d)= seekirnde denndinirgel, gollude
gollal tawi ina wondi e goɗɗo walla goɗɗum.

Ñaamirde: (ir) (ru)= seekirnde, huutoraade gootel e
newuyaaji ngel ina gollira gollal.

Ñaamoyde: (oy)= dirtinirgel, gollal gollateengal
fayde e tumaare aroore.

Ñaamkinaade: (kin)= seekirnde nanndinirgel,
wayde no golloowo huunde tawi gollaani walla nann-
dinaade e ko wonaani.

Ñaaminde walla Ñamminde: (in)= seekirnde jal-
tinirgel, ko daande baɗowal, wonde e gollude gollal
fayde e huunde, yr: (saamde e samminde).

Ñammineede: (ee)= seekirnde tippirgel, ko daande
baɗotoongal, yande gollal dow goɗɗo walla goɗɗum.

61

-Tesko: caggal ɗee golle (15) limtaaɗe goɗɗe ina
mbaawi saltoyde heen kono en ndaɓɓikiniima e majje.
E ɗee ceekirɗe (7) kala ceekirɗe keddii ɗe fof ko he
majje tan pirlitoytoo, ɗum waɗi cuɓi kañje (7) ngam
wallude jaŋngoowo faamde, tawdi ko kañje ngoni
yummaaje aɗe njona.

-kala golle keddiiɗe ko hono nih tan mahortoo gila e
muumal, muumal jondiniingal e Deereral, ceekirɗe
mum-en ko noon njaltinirtee.

b) daande gollal
Ɗemngal pulaar golle mum ina pirlitee e dow daaɗe
tati:
(Baɗowal, Baɗangal e Baɗotoongal).

Gollal so ina gollee maa golloowo yandinii gollal dow
hoyre mum walla dow goɗɗum walla yandinee dow
mum. Yeru, so en mbiyii:

Fiyde, Fiytaade, Fiyeede
Moorde, Mooraade, Mooreede
Surde, Suraade, Sureede,
Ƴakkude, Ƴakkaade, Ƴakkeede

Ndaaren yeruuji nayi gonɗi dow ɗi e dewɗi heen,
gollal heen kala woni ko he muumal mum, yeru nay
gadiiɗe:

1)-(fiyde, moorde, surde, ƴakkude): ko muume
jondiniiɗe e muumal; so en pirlitii wonata ko: (mi fiyii,

62

mi moorii, mi surii, mi ƴakkii). ɗo lomto (mi) kañum
golli gollal ngal, kadi golli ɗum dow goɗɗum, hay
sinno ko fiyaa ko suwaa anndeede. So en ɓeydii heen,
(mi fiyii Sammba) jooni ko am en nganndii ngal yani
ko dow Sammba, yandini ɗum ko lomto (mi), wadde
ngal-ɗoo gollal ko (Baɗowal).

2)-(fiyteede, mooreede, sureede, ƴakkeede): ɗee
ko muume deerere gonɗe e daande baɗangal, so
en pirlitii wonata ko: (mi fiyaama, mi mooraama, mi
suraama, mi ƴakkaama). ɗo lomto (mi) gollal ngal
gollaani ɗum yani ko gow mum, wadde ngal-ɗoo
gollal ko (Baɗangal). Hol mo waɗi ngal, so en ɓeydii
heen (Sammba fiyi mi), ko lomto (mi) haalata, kono
haalata ko ko Sammba waɗi dow mum.

3)-(fiytaade, mooraade, suraade, ƴakkaade): ɗee-
ɗoo golle ko muume deerere, so en pirlitii wonata ko:
(mi fiytiima, mi mooriima, mi suriima, mi ƴakkitiima).
ɗo lomto (mi) ko kañum yandini gollal ngal dow hoyre
mum, wadde ngal-ɗoo gollal ko (Baɗotoongal).

Doosgal

Seekirnde walla Seekirde, ko alkule lommbotooɗe
hakkunde ɗaɗol e maande gollal muumal (ɓydol)
mbayla firo mum. Gollal jondiniingal so waɗaama
ceekirɗe ina waawi wontude fotde 17 gollal e see-
kirde, kono ceekirɗe (7) tan ngoni yummaaje, ɗeen
ngoni : (t, d, ir, oy, kin, in, ee).

63

Tumaaji gollal

Kala ko neɗɗo ina golla walla jaŋtoo gollata walla
jangtotoo ɗum ko e nder tumaaji tati, ɓennuɗo,
gonaaɗo e garoowo (fayi arde).yeru: ko yawti

a)- ko yawti (tuma jawtuɗo (ɓennuɗo)), ina feccoo e
pecce ɗiɗi: (jawtungal ɓadingal e goɗɗungal).

njaŋngen:

-haŋki min njahii ladde min njaggino toon colli hebee-
ji. Rawane min pijnii Baaba Maal min ndañiino yimɓe
haa heewi, kono ko seeɗa naatnoo. Colte rawane min
coñiino mbayeeri haa heewi.

En njiyii kelme (gowlaali) cakkanaaɗi diidi ɗi fuh ko
golle pirlitaaɗe, tee ɗe pirlitaa ko he tumaaji:

(Haŋki, Rawane, Colte): ɗii tumaaji tati kala koko
njawti, haŋki ko ñalawma ɓennuɗo gadiiɗo hannde.
Rawane ko hitaande yawtunde. Colte ko lewru e
hoore hitaande, faynditaa heen ɗo ko ko yawti.

Tesko: golle pirlitaaɗe ɗe njogii ko jelooɗe ɗiɗi
ceertuɗe, won heen cakkitorii ko laaɓngal (ii), won
heen ko (no) e (noo). Kañje ɗiɗi kala winndannde nde

64

tinndini ko golle ɗe ngollaa ko ko yawti, kono jawtun-
gal ɓurngal laaɓtude ko (no) jawtungal goɗɗungal.
Laaɓngal cakkitiingal (ii) ina waawi jaggireede
(jawtungal ɓadingal) walla jooni timmuɗo. ina
waawnoo wiyeede min (njahiino, pijniino…).
Wadde tesko-ɗen gollal pirlitaangal e ko yawti ko
laaɓti ko anndirtee ko (no) e (ii) ngati kala gollal
prlitaangal sakkitorii (ii) tinndini ko gollal pirlitaangal
jooni, kono ko jooni timmuɗo, ko timmi golleede walla
gasi hay so ko hojom fawii heen naatii e ko yawti
wonande annduɓe doosɗe.

b)- Tuma jooni
gollal pirlitteengal e jooni (tuma gonaaɗo) ina feccoo
e pecce ɗiɗi,yeru: jooni timmuɗo e jooni jokkuɗo.

-min njahii hannde gese. Mi anndii jeyɗo joni.

-Aamdu hol ko mbaɗataa jooni? mi jaggat colli.

-mi soñat mbayeeri.

- yar ndiyam ɗam! ittu hoɗo ko!

So en ndaartindiima golle pirlitaaɗe ɗe diidi cakkii
les mum-en ɗe ; ma en taw ɗe pirliaa ko he tuma
gonaaɗo, (hannde e jooni) e yamiroore dogoore
e tuma gonaaɗo. tee kañje fof ɗe njiydaa laaɓɗe
cakkitiiɗe, (ii)- (at)- e (yar – ittu).

Nde neɗɗo woni e haalde so wiyii, min njahii hannde
e mi anndii jooni, en tawat ko he tuma gonaaɗo gollal

65

ngal woni e firliteede. Min njahii hannde ina waawi
tawi ko ko yahaa haa gasi, so tawii ardii e naamnal
kadi ɓurata laaɓtude, on njahii hannde gese, eey min
njahii hannde gese. Mi anndii jooni, ina gasa tawa ko
ɗo o woni e haalde ɗo o anndi ina gasa kadi wona ko
yawti seeɗa walla ko juuti, so a wiyii mo kaaldataa
mi wiyiino ma o wonaa moƴƴo ! jaabawol : mi ann-
dii jooni o wonaa moƴƴo. Wadde so en paamii tuma
jooni timmude ko tuma gonaaɗo hay sinno ina tinn-
dina ko yawti seeɗa. jooni timmuɗo wayi kono ɓaɗal
deɗɗingal hakkunde ko woni e waɗeede e ko yawti,
ina waawnoo wiyeede (jawtuɗo denndaaɗo), tawdi
so gollal firlitaama he ndii mbaydi ina roondii maanaa-
ji ɗiɗi ko yawti seeɗa e ko woni he waɗeede.

Mi soñat, mi ñaamat, mi yarat, mi yahat. So en
naamniima, en mbiyii mo hol ko mbaɗataa ? o wiyii
mi ñaamat, mi ɗaanoto, mi simmoto… walla hol ko
mbaɗataa ? mi moorete, mi fiyete, ñakkete, mi ñam-
minte…
(at) so en teskiima golle pirlitaaɗe cakkitorii at ɗe
kala so ɗe mbaɗtaama muumal ɗe naatata ko nder
waalaare muumal jondiniingal. Kadi ko golle gonɗe e
firliteede ɗe cuwaa gasde pirlitgol, yeru (mi ñaamat)
so a ndaartindiima tawataa ko kala nde naamniɗaa so
a jaaboraama e ndii mbaydi tawataa mo naamniɗaa
o ina woni e gollal ngal jaabi maa. Wadde ko ɗum
woni jooni jokkuɗo, jooni jokkuɗo ko gollal gonngal e
golleede tawi suwaa timmude.

-(mi ɗaanoto, simmoto) golle muume mum ko
ɗaanaade, simmaade. Kala gollal gonngal e daande

66

baɗowal ko (to) woni maantornde sakkitoore mum,
kadi ko jooni jokkuɗo.

-(mi moorete, mi fiyete) golle muume mum ko
mooreede, fiyeede. Kala gollal gonngal e daande
baɗettengal ko (te) woni maantornde sakkitoore
mum, kadi ko jooni jokkuɗo.

-(yar-ittu) so gollal firlitaama e yamiroore jooni, ma-
hotoo ko he ɗaɗol, so tawii ko muumal jondiniingal ko
alkule tatiɗaɗol, (y-a-r. f-i-n) ekn, so tawii ko muumal
tawi ko lommbal (u) ko heen yamiroore jooftintee, (
ƴakku, ittu, feƴƴu), naatni heen (u) yal ngal ko (kk)
tekkinaaɗo.

-so lomto juutɗo firlitii gollal e (jooni jokkuɗo) yeru:
(aɗa ara,omo ƴakka,aɓe ngarta),lomto juutɗo so firli-
taama e jooni, laaɓngal cakkiingal mum ko (a), muu-
mal, muumal jondiniingal e deereral kala poti heen.

-gollal wonde so adiima gollal muumal firlitaama e
(jooni jokkuɗo),yeru: (o woni ko e ƴakkude, ngon mi
ko e soñde, ɓe ngoni ko e ñaamde) so en teskiima
golle cakkanaaɗe diidi ɗe fofo ko muume, adiiɗe ko
wonde, golle ɗiɗi so ndeggondirii cakkitiingal ngal
wonata ko muumal.So ndaartindaama sanne a tawat
golloowo gollal (ƴakkude, soñde e ñaamde) ko dow
golle ɗe ngoni ceertaani heen tawo.wadde noon kala
gollal golliraangal nih e tuma jooni, mahotoo ko jooni
jokkuɗo.

c)- Tuma payɗo (garoowo)

67

- gollal pirlitaangal e tuma payɗo ina feccoo e pecce
ɗiɗi: (Tuma payɗo ɓadiiɗo e goɗɗuoɗo), yeru.

Taren:
Juulɓe fof maa naatoy nammbu aljanna so darnge
dariima, so wonaa aroyooɓe tawa ina ndoondii bak-
katuuji. Ko mi jahoowo jaŋngo Fuuta. Ma a yah toon
lewru fayndu? Miin maa mi ar tawtoreede hiirde nde.
Lewru arooru mo woni kala ma yoɓoye ko gollunoo.

Ndaaren golle pirlitaaɗe cakkanaa diidi cakkitiingal
majje e golle deggondirɗe:
Naatoy:Aroyooɓe : Yoɓoye :
Jahoowo: arooru:
Yah :Ar:
Teskoɗen: golle ɗe kala ngollatee ko ko fayi arde tawi
suwaa yettaade, kono gootel e kañji kala ina waɗi
nannduɗe alkule e mbaydi tafngo. (naatoy, aroyooɓe,
yoɓoye): ɗee tati ndenndi jeloonde sellunde ko fayi
arde, woni (oy) kañje tati kala aɗe mbaɗi seekirnde
dirtinirgel. (Juulɓe kala maa naatoy aljanna so darnge
dariima) kaa haala tinndini ko tuma goɗɗuɗo mo
anndaaka, wadde. (oy) ko tuma (payɗo goɗɗuɗo).
Dirtinirgel gollal fayde to tuma.

-tesko-ɗen golle pirlitaaɗe ko mi garoowo, jahoowo),e
ko nanndi heen ñaamooɓe, soodooɓe so aɗe pirlitee
adotooɗe ko paccitirgel (ko) heewi adaade ɗum Kañje
fof jeloonde majje ko (oo). So en mbaɗii naamnal, ko
a garoowo jaŋngo? Jaabawol,eey ko mi garoowo. Hay
sinno angal tinndina heen tumaaji (jooni jokkuɗo);
yeru: hol ko mbaɗataa? ko mi ñaawoowo. Seerndude

68

jooni jokkuɗo e (payɗo ɓadiiɗo) so gollal firlitiraama
nih fawotoo ko he naamnal e jaabawol walla loowdi
paynditaandi koŋngol. Wadde golle (ko mi garoowo,
ko mi jahoowo) firlitaa ko he (payɗo ɓadiiɗo).

-ndaaren (maa mi yah,maa mi ar) ɗo (yah e ar)wonaa
ko firlitaa e yamiroore, mahi ɗe ko maa egginirgel
tuma walla (naamnorgel)yeru ma a yah e ma a ar ekn
tinndinaani yamiroore tinndini ko naamnal, mbele ko
o jahoowo, garoowo? ndeen noon tesko-ɗen kala gol-
lal pirlitteengal tawi ko (maa) egginirgel tuma walla
(naamnorgel) foti ko muumal, muumal jondiniingal e
muumal deereral wonata ko he tuma (payɗo ɓadiiɗo),
yeru: (maa Sammba ar?, ma o artu ? maa Hammadi
artoy ? maa mi ar.) ɗum ɗoo fof golle ɗe tinndini ko
jogori waɗoyeede,kono suwaa.(en kollitiino to doosgal (maa)

wonde so reggondirii e laaɓngal raɓɓiɗat so ardiima muumal fooɗat

yeru: ma a ar, ma o yah. Maa Sammba ar, maa ɓe ñaam).

Doosgal:

Tumaaji gollal ina peccoo pecce tati : ko (yawti, jooni
e payɗo (jogorngal)), jawtungal ina feccoo e pecce
ɗiɗi tee mahirtee laaɓɗe cakkitiiɗe mum ko: (ii e
no, noo).Tuma jooni ina feccoo e pecce ɗiɗi: (jooni
timmuɗo e jooni jokkuɗo), mahirtee ko (ii,at,te, to
e wonde e… e lomto juutɗo teeŋtuɗo. tuma payɗo
ina feccoo e pecce ɗiɗi, (payɗo goɗɗuɗo e ɓadiiɗo)
mahirtee ko; oy, oo, maa egginirgel tuma walla dirti-
nirgel).

69

Masooje gollal pirlitaangal

a)-Tuma: jooni timmuɗo pirltaaɗo e lomto daɓɓo

Ñaamde Ƴakkude Artude
Mi ñaamii mi ƴakkii mi artii
A ñaamii a ƴakkii a artii
O ñaamii o ƴakkii o artii
En ñaamii en ƴakkii en ngartii
On ñaamii on ƴakkii on ngatii
ɓe ñaamii ɓe ƴakkii ɓe ngartii
min ñaamii min ƴakkii min ngartii

Tesko, golle tati piritaaɗe ɗe kala nanndi joofnirnde
laaɓngal cakkitiingal, woni (ii). Gollal muumal, muu-
mal jondiniingal e deereral joofnirnde mum-en ko
gootum so pirlitiraama nih.

Pirliten golle ɗe he lomto juutɗo,e jooni timmuɗo/
walla jokkuɗo

Miɗo ñaama miɗo ƴakka miɗo arta
Aɗa ñaama aɗa ƴakka aɗa arta
Omo ñaama omo ƴakka omo arta
Eɗen ñaama eɗen ƴakka eɗen ngarta
Oɗon ñaama oɗon ƴakka oɗon ngarta
Eɓe ñaama eɓe ƴakka eɓe ngarta

70

-Tesko, golle tati ɗe kala nanndi laaɓngal cakkitiingal
(a) golle tati ɗe kala ; muumal, jondiniingal e deereral
ko nih woni no pirlirtee e tuma jooni jokkuɗo.lomto
(amin) so naatnaama heen ko noon tan firlitirtee.
kadi gollal (ngonka) e ko abbii e mum ko hono golle
baɗooje ngollirtee. Kadi jooni jokkuɗo cakkitoriingal
(t) ko : «mi ñaamat. Mi ƴakkat. Mi arat» waylotaako
e lomtooji ɗi kala, so tawii ko fulfulde walla Pulaar
Gine, joofirta ko (y) yeru: «mi yahay, mi ƴakkay, mi
aray», Pulaar Maasina joofira (an) mi ñaaman, yaran,
ƴakkan, kono ina wayloo nder golle daaɗe baɗotooje.

-pirliten golle ɗe e lomto teeŋtuɗo e tuma jooni
timmuɗo

Miin ñaam i miin ƴakk i miin arti
Aan ñaami aan ƴakki aan arti
Kaŋko ñaami kaŋko ƴakki kanko arti
Enen ñaami enen ƴakki enen ngarti
Onon ñaami onon ƴakki onon ngarti
Kamɓe ñaami kamɓe ƴakki kamɓe ngarti
Minen ñaami minen ƴakki minen ngarti

Tesko nder ndii mbaydi golle tati ɗe kala nanndi
laaɓngal cakkitiingal woni(i). lomto teeŋtuɗo ko
laaɓngal ɓeyndingal e (mi-i) usti cakkitiingal (ii) jooni
timmuɗo, lomto teeŋtinta ko gollal pirlitaangal e lomto
mum ko kañum tigi waɗi gollal ko aldaa e sikki.

-pirliten golle ɗe e mbaydi yamiroore, tawi ko e ye-

ruuji daɓɓe :

Ñaam Ñaamee e Ñaamen

71

Ƴakku Ƴakkee e Ƴakken

Ar Ngaree e Ngaren

Tesko golle lomtooji ngardaaki ɗum-en kadi cakkitaa-

ki, so wonaa mbaydi keewal yeru tataɓo cakkitiiɗo o,

kono lomtooji ɗi coomii ko nder gollal jamirgal, yeru

: ñaam aan ! ñaamee onon ! ñaamen enen !. gollal

yamiriore waawi firliteede tan ko he nder tumaaji ɗiɗi

(jooni jokkuɗo e jawtuɗo…) yeru : ñaam jooni ! yah

jooni. Ñaam so ɓooyii ! yah so ɓooyii !.

b)- tuma jawtuɗo pirlitaaɗo e lomto daɓɓo

mi ñaamii-(no) mi ƴakkii-(no) mi artii-(no)
a ñaamii-(no) a ƴakkii-(no) a artii-(no)
o ñaamii-(no) o ƴakkii-(no) o artii-(no)
en ñaamii-(no) en ƴakkii-(no) en ngartii-(no)
on ñaamii-(no) on ƴakkii-(no) on ngartii-(no)
ɓe ñaamii-(no) ɓe ƴakkii-(no) ɓe ngartii-(no)

tesko, mi ñaamii e mi ñaamiino fof pirlitaa ko he
tuma jawtuɗo, so wonaa tan (mi ñaamii) ko jawtuɗo
ɓadiiɗo, e mi ñaamiino ko jawtungal goɗɗungal,
wadde noon tuma jawtuɗo masirtee cakkitiingal joo-
fnirnde ko (ii e no) waylotaako nder golle kala deere-
ral jondiniingal e muumal poti heen.

-Pirliten e lomto teeŋtuɗo, nder tuma jawtuɗo

miin ñaamnoo miin ƴakkunoo miin artunoo
aan ñaamnoo aan ƴakkunoo aan artunoo
kaŋko ñaamnoo kaŋko ƴakkunoo kaŋko artunoo
enen ñaamnoo enen ƴakkunoo enen ngartunoo

72

onon ñaamnoo onon ƴakkunoo onon ngartunoo
kamɓe ñaamnoo kamɓe ƴakkunoo kamɓe ngartunoo
minen ñaamnoo minen ƴakkunoo minen ngartunoo

Tesko lomto teeŋtuɗo so firlitii gollal e tuma jawtuɗo,
wonata tan ko he jawtungal goɗɗungal, waawaa
firlitaade e jawtuɗo ɓadiiɗo, tee masirtee ko (noo) (no
jawtuɗo goɗɗuɗo+ o teeŋtinoowo).

-pirliten e lomto juutɗo nder tuma jawtuɗo

miɗo ñaamannoo miɗo ƴakkannoo miɗo artannoo
aɗa ñaamannoo aɗa ƴakkannoo aɗa artannoo
omo ñaamannoo omo ƴakkannoo omo artannoo
eɗen ñaamannoo eɗen ƴakkannoo eɗen ngartannoo
oɗon ñaamannoo oɗon ƴakkannoo oɗon ngartannoo
aɓe ñaamannoo aɓe ƴakkannoo aɓe ngartannoo
amin ñaamannoo amin ƴakkannoo amin ngartannoo

Tesko ɗo, ko (an) masi jawtungal goɗɗungal jokkun-
gal pirlitaangal e lomto aɗa. Waɗi ɗum wonde jaw-
tungal jokkungal, so aɗa jaŋtoo baɗal ngal, tinndini
ko ngal wonnoo ko e waɗde nder ko yawti, wonaa
ko dartinoo. Yeru so en mbiyii: nde o fiyata mi nde
tawi ko miɗo ñaamannoo, (an) tinndini jokkugol gollal
ngal e (noo) = no jawtuɗo goɗɗuɗo + o teeŋtinoowo.
ndeen noon kadi so en paami pecce tati gollal kala
ko nih firlitirtee e ndii mbaydi, muumal, muumal
jondiniingal e muumal deereral. So wonaa golle
muume mahiiɗe e daanɗe (aa-ee) yr: taaɓaade (miɗo
taaɓotonoo), mooreede (miɗo mooretenoo)

73

c)- tuma payɗo pirlitaaɗo e lomto daɓɓo

mi ñaamoytu mi ƴakkoytu mi artoytu
a ñaamoytu a ƴakkoytu a artoytu
o ñaamoytu o ƴakkoytu o artoytu
en ñaamoytu en ƴakkoytu en ngartoytu
on ñaañoytu on ƴakkoytu on ngartoytu
ɓe ñaamoytu ɓe ƴakkoytu ɓe ngartoytu

Tesko -ɗen no feewi, golle tati ɗe kala heen gootal fof
ko yeru keddiiɗe, ɗe jiydi seŋngo, muumal, muumal
jondiniingal e muumal deereral kañum en fof so tawii
ko e lomto daɓɓo ko nih pirlitirtee.(oy) ko seekirnde
dirtinirgel, kono ɗo e tuma payɗo goɗɗuɗo masirtee
ko (tu) laaɓngal cakkitiingal (u).kono kala golle go-
nooje daaɗe (aa-ee) (taaɓaade e fiyeede) kañum-
en njiydaa e majje masirɗe, yeru: «mi taaɓoyto
(taaɓoyoto), mi taaɓoyte. Mi fiyoyte, mi mooroyto, mi
mooroyete), ɗee ne ko kañum-en ngoni yeru nanndo
mum-en keddiiɗe.

-pirliten e lomto juutɗo (payɗo ɓadiiɗo (jogorngal
ɓadingal))

Miɗo ñaamoya miɗo ƴakkoya miɗo artoya
Aɗa ñaamoya aɗa ƴakkoya aɗa artoya
Omo ñaamoya omo ƴakkoya omo artoya
Eɗen ñaamoya eɗen ƴakkoya eɗen ngartoya
Oɗon ñaamoya oɗon ƴakkoya oɗon ngartoya
Aɓe ñaamoya aɓe ƴakkoya aɓe ngartoya

So ndaarii ndii mbaydi tuma goɗɗuɗo pirlitaaɗo e

74

lomto juutɗo, golle ɗe kala masiri laaɓngal cakki-
tiingal ko (a) ndeen noon kala golle payɗe golleede
mahiiɗe e ɗii yeruuji tati ko (a) deggondirɗo e (oy)
masirtee haa heddii golle gonɗe e daaɗe (aa- ee),
yeru: (taaɓaade, fiyeede): «miɗo taaɓoye, miɗo
taaɓoyo. Miɗi fiyoye, miɗo mooroye… ».

-pirliten ɗe he lomto teeŋtuɗo payo(jogorngal)
goɗɗuɗo

Miin ñaaoyta miin ƴakkoyta miin artoyta
Aan ñaamoyta aan ƴakkoyta aan artoyta
Kaŋko ñaamoyta kaŋko ƴakkoyta kaŋko artoyta
Enen ñaamoyta enen ƴakkoyta enen ngartoyta
Onon ñaamoyta onon ƴakkoyta onon ngartoyta
Kamɓe ñaamoyta kamɓe ƴakkoyta kamɓe ngartoyta

So en ndaartindiima kadi en tawat ɗee golle pirlitaaɗe
e ndii mbaydi he tuma goɗɗuɗo wondude e lomto
teeŋtuɗo, masirtee ko (ta) laaɓngal cakkitiingal ko
(a). ndeen noon ɗee golle e nannduɗe e mum-en
fof ko nih masirtee haa heddii gonɗe e daaɗe (aa-
ee), yeru: (taaɓaade, fiyeede), « miin fiyoyte, aan
taaɓoytee… ».

-pirliten ɗe he teeŋtungal (maa) egginirgel tuma

Maa mi ñaamoy maa mi ƴakkoy maa mi artoy
Ma a ñaamoy ma a ƴakkoy ma a artoy
Ma o ñaamoy ma o ƴakkoy ma o artoy
Ma en ñaamoy ma en ƴakkoy ma en ngartoy
Ma on ñaamoy ma on ƴakkoy ma on ngartoy

75

Maa ɓe ñaamoy maa ɓe ƴakkoy ma ɓe ngartoy

Anndu golle jiyduɗe e ɗee ɗoo golle mbaydi kala
ko (oy) dirtinirgel masirtee. Ɗo, ndee tumaare ina
waawi wonde ɓadiinde, hay so tawii (oy) ko dirtinir-
gel tuma gollal jogorngal, ngati so en mbiyii: «ma
a ñaamoy jooni? ma a ñaamoy so ɓooyii ? » Ekn,
ɗum ina tinndini tuma ɓadiiɗo payɗo, hay so (oy)
ina waawi tinndinde ko fayi aroyde, goɗɗuɗo.Ɗee
golle e hono mum-en fof ko nih pirlitirtee masirtee
haa heddii daaɗe (aa-ee), yeru (taaɓaade fiyeede):
«ma mi taaɓoyo, ma a taaɓoyo. Maa mi fiyoye, ma
en piyoye». Angal nanndi ɗo e joofnirnde gollal yami-
roore, yeru: «ñaamoy, ƴokkoy, artoy » kono maa
mi so ardiima wonataa yamiroore ko payngal ɓadingal
walla goɗɗinaangal.

Tesko: denndaangal golle pirlitteeɗe e tuma payɗo
(goɗɗuɗo e ɓadiiɗo e ɗee daaɗe kala) « oy » see-
kirnde dirtinirgel arat heen.

d)- keewal masirteengal baylagol alkule puɗɗorɗe
ɗaɗi gollal

1) denndaangal Alkule laaɓɗe keewal mum-en ko nih
masirtee keewal:

A
E
I Ng Yeru:
O
U

76

A arii en Ngarii
A irii en Ngirii
A eeriima Ngeeriima
A ooñii Ngooñii
A urii Ngurii

2) –keewal gollal baylortoongal no alkule puɗɗorɗe
ɗaɗi:

F P: (a foolii ---en poolii) foolde

S C: (a sowii---en cowii) sowde

H K: (a holii----en kolii) holde

W Ng: Mb: (a wulii---en ngulii) wulde

B Mb: (a bilii----en mbilii) bilde

R Nd: (a ronii---en ndonii) ronde

Y Nj: (a yarii---en njarii) yarde

u ng: yr: en ngujiima, en ngoocii.
W

o

e
W i mb:yr: en mbelii, en mbilii, en mbirdii.

a

*Tesko: kala alkule pulaar mahirteeɗe keewal gollal
pirlitaangal ngonataa fuɗɗoode gollal muumal yr: (p,
c, k, ng, mb, nd, nj).

3)- alkule ɗe mbaylotaako keewal
Denndaangal alkule muume bellelle keddiiɗe he limto

77

Pulaar, so ngonii fuɗɗoode gollal keewal mum-en
waylotaako.yr:
(mi laamiima ---- en laamiima. A ƴakkii--- en ƴakkii. O
ñohii--- en ñohii).

e)- lomto cakkittooɗo gollal

hol to payɗaa? ko Baaba nulnoo-mi tawmi on kootii.
Ñaam-mi, ñaam-ɗaa, ñaam-ɗen, ñaam-ɗon.
Ngar-mi, ngar-ɗaa, ngar-ɗen ngar-ɗon.

So mi noddiima nooto! njehen so timmii.
Kulen alla, kulee alla. Njaŋngen binndi men kootee
cuuɗi mon!

-so en ndaarii winndannde nde en tawat lomtooji ɗi
fof cakkitii gollal kadi e mum, tee ne lomto cakkitto e
ndii mbaydi feeñi tan ko lomtooji tati ɗi lomtii, woni
(aan, miin, enen onon). Ina gasa waɗee cirfel walla
takkondiree, kono tan so tawii hay huunde lommbaa-
ki hakkunde ɗaɗol e lomto cakkitto ina ɓuri feewde e
seŋde heen lomto cakkitto o, yeru payɗaa/ payɗaa e
ñaamɗaa/ ñaamɗaa walla ñaamɗon.

-so tawii noon won alkule lommbii hakkunde ɗaɗol e
lomto ina ŋarɗi waɗee cirfel, yeru: nulnoo-mi, haalan-
noo-on, wiynoo-en, kono kadi ina waawi seerndeede
tawi waɗaaka cirfel ngel.

-so en teskiima ma en taw ina waɗi lomto cakkitto
moɗtaaɗo, paynditaaɗo tawi feeñaani, yeru: njann-
gen binndi men lomto moɗaaɗo ko (enen). Kootee

78

cuuɗi mon lomto moɗaaɗo ko (onon) njahaa hannde,
lomto moɗaaɗo ko (aan).

Doosgal:

Tumaaji ɗi gollal ina firlitee dow mum-en ko tati
(3) tuma heen kala ina feccitoo e hoyre mum fotde
daawal ngal gollal ina doga he mum, yr : Tuma
(jooni timmuɗo e jooni jokkuɗo). (jawtuɗo ɓadiiɗo e
jawtuɗo ɓooyɗo). (payɗo ɓadiiɗo e payɗo goɗɗuo),
wondude e lomtooji tati ɗi neɗɗo ina waawa firli-
tirde gollal. Tuma jooni mahiree cakkitiingal (ii e a).
tuma jawtuɗo ina mahiree cakkitiingal (o, ii e an).
Tuma payɗo ina mahiree laaɓngal cakkitiingal (tu, oo,
«oy+a » ta e oy). Yalti doosgal majje tan ko daaɗe
golle baɗɗe lommbe (aa-ee). Gollal yamiroore mahir-
tee ko ɗaɗol helmere gollal so ko tuma jooni (ñaam,
Ƴakku) so tawii ko payngal ko (oy) (ñaamoy, ƴakkoy).
(p, c, k, ng, mb, nd, nj).
-kala alkule laaɓɗe puɗɗorteeɗe gollal muumal
keewal mum ko (Ng). Kala alkule mahirteeɗe keewal
puɗɗortaake gollal muumal.-alkule muume keddiiɗe
kala mbaylataa keewal gollal pirlitaangal.
-lomto cakkitto, lomtotoo ko lomtooji (4), miin, aan,
enen e onon, woni : (ngarmi, ngarɗaa, ngarɗen,
ngarɗon) so tawii alaa ko lommbii hakkunde ɗaɗol
e lomto seŋondiree, so won alkule lommbii heen
seerndee walla waɗee cirfel.
Lomto moɗaaɗo paynditaaɗo tawi feeñaani (njahee,
ngaren, ñaamaa) (njahee=onon. Ngaren=enen.
Ñaamaa=aan).

79

Gollal diiwtowal

* golle diiwtooje baasooje waɗde gollal, ina riiwtiree
ko wayi no : (aa, aani, aaki, aako, aaka, aake ekn).
Kala nde ɗee alkule naati e nder gollal pirlitaangal
ittat ɗum yeeso gollude, waɗta ɗum e yeeso waasde
gollude.

a)- golle diiwtirteeɗe (aani)
-mi yahaani hannde waɗi noon ko a araani, tee a
haalaani hay huunde. Baali gaynaako men njaraani,
ñaamaani gila haŋki. Maa taw ɗi cellaani walla tawi ɗi
coftaani. ɗi njillaani goɗɗi ko ɗum waɗi ɗi ndillaani.
So tawii ɗi ƴakkaani ko ngaado kay. Gaynaako o sam-
maani cinndi.

Tesko:
Winndannde men nde, so tawii a ndaarii (aani)
gojjinaaɗi ɗi a tawat heddii tan ko ɗaɗol gollal muu-
mal jondiniingal e ɗaɗol cowingol (ciddungol). E
ɗaɗol muume ɗiɗi cakkitiiɗe ɗe njiydaa, ɗeen ngoni
golle muume tan. «Siftor en mbiyiino nder deftere
nde gollal muumal jondiniingal ko gollal ngal alaa
lommbal hakkunde ɗaɗol e maande gollal muumal»
yr:(yarde: yar. Arde: ar.) Ɗaɗol ciddungol woni:
(sellude: sell, »sellu ». jillude: jill, « jillu »). Ɗaɗol
muume ɗiɗi ɗe njiydaa cakkitiingal woni: (softude:
soft, «softu». likñitde: likñ, «likñit ».). Siftor ɗee
ɗoo njeyaa ko he waalaare ɗimmere gollal muumal,
ɗe ngonaa deerere ɗe ngonaa jondiniiɗe. aɗe mbaɗi

80

lommbe kono ɗe ngonaa jogiiɗe firo, ko ɗaɗi juutɗi,
ɗaɗol so diwtii alkule tati tan ko yettinoyee lommbal
(u) daroo e yamiroore, ɗuum ne kadi ɓurtat ɗaɗol
cellungol hono (yar); ngati so en mbiyii: ( sel walla
sell e sof walla soft e lik walla likñ) alaa ko firti hay
huunde. So wonaa wiyee: (jillu, sellu, likñit…).
Ndeen noon kala golle bayɗe nii ko kañumen njah-
data e (aani) e ɓuri jaalaade ndiiwta baɗal mum.

b)- golle diiwtirteeɗe (aaki)

Mbiyen:

-gila pin-mi, mi sulmaaki, mi hacitaaki! Ɗum waɗi
mi fillaaki hay huunde sanne. Ko min kaaldunoo mi
wultaaki, sa wonaa tan o innitaaki. Gila puri moo-
mi o luɓtaaki laɓi ki. O addii laɓɓe kono hay ngooti
mi suɓtaaki. Gila min ngaastii woyndu ndu min
ɓulnitaaki.

Tesko:
Ndaar no feewi so tawii en mbaɗtii golle pirlitaaɗe
e muume en teskoto ko nii ɗe lelortoo: (sulmaade,
hacitaade, fillaade, wullitaade, innitaade e luɓtaade,
suɓtaade, ɓulnitaade.).Teskuya men gadano ko golle
ɗee fof ina mbaɗi lommbal (aa), kono kadi en ndaar-
tindiima en tawat ɗe ndenndaani waalaare (seŋngo)
golle. Won heen ko noon mahortoo won heen njalti
ko e muume jondiniiɗe ngoni deerere, yeru:

1)= « sulmaade, hacitaade, fillaade » ɗee ɗoo
fof ko nii tan mahortoo (muume) ŋaddet. Daande

81

baɗotoongal

2)= (wullitaade, innitaade, luɓtaade, suɓtaade,
ɓulnitaade). Wonnoo ko: muumal (wullude innude),
wadde wullitaade ko deereral.
E (luɓde, suɓde, ɓulde) wadde: (luɓtaade, suɓtaade,
ɓulnitaade) ko muume deerere, jaltuɗe muume
jondiniiɗe.
Luɓ: ɗaɗol gollal luɓde.
T: pirlitirgel ɗimmol.
Aa: lommbal, daande baɗotoongal.
De: maande gollal muumal.

Ndeke noon en paamii (aaki) mahdetee tan ko e
gollal baɗngal (aa) walla gollal deereral ndiiwta
baɗal mum. Kono naatataa e muumal deereral walla
muume keddiiɗe.

c)- golle diiwtirteeɗe (aa)

njaŋngen:

-mi yahataa a arataa tawdi a anndaa ko mi mawne.
Mi saliima kono haa njiyaa ko jibinta. A firtataa aadi
kono a anndaa hol ko waɗɗi maa! a salminoytaa
cuddiiɗo ma so wonaa mo wuuri. A firoytaa quraana
so wonaa ndeenaa deftere nde. Debbo jibintaa so
wonaa daña duuɓi 16. Hay gooto yamirtaa en woo-
fde.

So en ndaartindiima en tawat ɗee golle diiwtooje
pawii ko e haɗiinde, kañje fof kadi ɗe mahdii tan

82

ko ceekirɗe golle walla alkule muume lommbaaɗe
he gollal jondiniingal yeru: ( yahde, arde, anndude
firtude, salminde, wonde, firde ‘ndeenaa’ (reende),
jibinde yamirde).

Tesko (t) nder yahataa:
(t) nder firataa: wonaa seekirnde t pirlitirgel,

ko (t) cakkitiingal gollal pirlitaangal he tuma (jooni
jokkuɗo walla payɗo ɓadiiɗo), yeru: mi yahat. Mi
ñaamat, mi arat, mi fiyatmi yamirat…, ko oon (t)
cakkitiiɗe mahdaa diiwtowal pawingal e haɗiinde.

_ko heddii, ko dow muume walla ceekirɗe ko wayi
no: «salminoytaa, anndaa». Salminoyde, anndude.

Wadde so en paamii (aa) diiwtirgel mahdotoo tan ko
ɗee golle, kono mahdotaako e golle baɗɗe (aa, ee).
Yeru salaade, fiyeede: waawaa wiyeede: (mi salaa
walla mi fiyaa) e diiwtugol.

d)- golle diiwtirteeɗe (aaka, aako, aake)

Mbiyen:
-mi yahataa fijirde waɗi ko ɗum aamnotaako ko mi
mawɗo. So a araani a anndetaake, neɗɗo mawnikin-
taako hay so ko to a jeyaaka. Hay gooto yamiraaka
walla yamirtaake yo waɗ ko waawaa. Alaa kono mo
innittaako anndetaake.mi arataa a yahataa. Hay
gooto salataako, hay mo tintinaaka.ɗum ñaamotaako
rooketaake. Hay gooto suɓtetaake so wonaa tawi
daɗaaka. Ngol tinndol tinndotaako, fillotaako.

83

Tesko:
So en mbaɗtii golle ɗee kala he muumal mum-en,
wonata ko: ( yahde, aamnaade, anndeede, maw-
nikinaade, jeyeede, yamireede, inneede, arde,
salaade, tintineede, ñaameede, rokkeede, suɓteede
daɗeede, tinndeede, fillaade), wadde so en paamii
(aaka,aake, aako) ko diiwtirɗe gonduɗe e haɗiinde,
ɗe mahdatee tan ko golle baɗɗe( aaka aake aako
e golle baɗɗe ceekirɗe.) haa heddii e mahingal e
dow muumal jondiniingal.

Doosgal

Golle diiwtooje ndiiwtirtee ko ɗee alkule :(aa, aani,
aaki, aako, aaka, aake ekn). Aɗe peccoo e pecce
(4) 1(aani) mahdatee ko he muumal jondiniingal e
muume tan. 2 (aaki) mahdatee tan ko gollal ngal
muumal mum waɗi (aa) yr : sulmaade, walla dow
seekirnde. 3 ( aa) mahdatee tan ko he muumal jon-
diniingal tawi seŋaa ko he (t) pirlitaaɗo ko payngal
ɓadingal walla jooni jokkuɗo yeru mi yahat/ mi yaha-
taa, tinndina haɗiinde. E ceekirɗe kono mahdetaake
e daaɗe (aa, ee). 4 (aaka, aake, aako) ina mahdoo
e golle kala e ceekirɗe haa heddi seŋaade e muumal
jondiniingal.

84

Timmoonde/ Timmoode

Taren :
Poolel woni ko e yahde to duɗal jaŋngirngal, beete
kala rewɓe njahat to jeere duggoyde.ceerno amen
fiyii Almuudo mum Sammba. Gaynaako soggii ngayri.
Ngayri hawii cukalel.

-ndaartindo-ɗen no moƴƴi so tawii gowlaali
cakkanaaɗi diidol ɗi ngittaama nder winndannde
nde, nde fiɓoto firo mum ustoo laaɓde. Yeru jooni
so en mbiyii: Poolel woni ko e yahde, yahde holtoon?
Ceerno fiyii, fiyii hol oon? Gaynaako soggii, soggii hol
ɗuum?
Kala heen gollal wonto yani walla joofi, ceerno amen
fiyii Almuudo mum, piggal ngal yani ko dow almuudo.
Gollal yahde joofi ko to jeere. Wadde so en paamii
(duɗal, jeere, Almuudo, ngayri e cukalel). Ko kañum
en ngoni timmoonde golle gollaaɗe ɗe. No gollal
wayi heewde nafoore nder koŋngol heen tumaaji ko
noon timmoode (gollal walla koŋngol) wayi heewde
nafoore, ngati ko kañum addanta haala laaɓtude cer.

Timmoode ɓuri heewde sakkitto koŋngol, kono kadi
heen tumaaji ina arditoo, yeru:

Ñihri ñaamaama, cukalel fiyaama, hoyre helaama,
-ɗo hay so en nganndaa ñaamɗo e ñaamɓe eɗen
nganndi kam ko ñaamaa e ko helaa e ko fiyaa, woni:
(ñihri, cukalel e hoyre), golle gollaaɗe ɗe njani ko
dow majje, wadde ko kañje ngoni timmoode golle

85

ɗe. Ñaamaama woni gollal (baɗangal), kono fof dey
koŋngol ngol mahaa ko he majjere, ina gasa wonde
kaaloowo golla gollal ngal ina gasa wonde kadi tawa
ko woɗɓe ngolli.

Doosgal

Timmoonde koŋngol ina feccoo e pecce ɗiɗi, tim-
moonde regiinde e nde regaaki. Regiinde woni jo-
giinde gollal e golloowo, nde regaaki woni nde gollal
yani tawi alaa golloowo. Yr : Ceerno fiyii Sammba.
Sammba woni timmoonde regiinde. Ñihri ñaamaama.
Nihri woni timmoonde nde regaaki. Timmoonde nde
regaaki ardoto koŋngol tan.

Tokkirnde/ Tokkirde

1)- Aamadu e Boolel ndesondirii ko ɓooyi kadi ɓe
ndañdii sukaaɓe heewɓe. yimɓe hannde ena paayda
geɗe keewɗe e moƴƴere. Kala pinɗo subaka so fottii
e debbo tan malaama. Miin nuli mo kadi wiyi yo o
haalanɓe.

-So en ndaarii kelme cakkanaaɗe diidol ɗe en tawat,
(e) gadano o ko ko renndini Aamadu, Boolel he
dewgal. Wadde (e) o, ko kañum jokkondiri ɓe nder
koŋngol ngol. (Kadi) ko helmere ɓadiinde tokkirnde,

86

lomtinen :
*Aamadu e Boolel ndesondirii ko ɓooyi e ɓe ndañdii
sukaaɓe.

*Miin nuli mo e wiyi mo yo o haalane.

Tesko-ɗen: (e) lomtii (kadi) e (kadi) lomtii (e), mbele
won ko wayli e maanaa koŋngi ɗi ? alaa ko wayli
ko heewi, ndeen noon « e, kadi » ko kelme ceŋirɗe
koŋngol e koŋngol walla innde e innde.

Mbiyen:

Aamadu ari e Sammba ari rewti (refti) Poolel ari kadi
Ngaari ari.
*Aamadu ari e Sammba ari e Poolel ari e Ngaari ari.
*Aamadu ari rewti Sammba ari rewti Poolel ari rewti
Ngaari ari.
*Aamadu ari kadi Sammba ari kadi Poolel ari kadi
Ngaari ari.

Tesko gowlaali kurlaaɗi wiiduru ko wootere ɓeydii
heen (rewti) ngaddin ina wiya refti reftude, ko
wowlaandu bonnaandu selli ko rewti ummii ko
he gollal rewde (rewtude), wonaa ref tude. rewde
ina fira sukkude e huunde caggal nde yawti. ɓuri
ɓadaade firo ko (kadi), kono laaɓii ɗo kañji fof aɗi
mbaawi daraande darnde (e) tokkirnde.

2)- tokkirnde nanndo lomto

Aamadu ena anndi a arii, Aamadu ina anndi a arii,

87

Aamadu na anndi a arii.
Mbiyen :

*Aamadu omo anndi a arii ---Aamadu ena anndi a arii
*Aamadu omo anndi a arii --- Aamadu ina anndi a arii
*Aamadu omo anndi a arii --- Aamadu na anndi a arii.

ɗii ngaddinaaji tati ena kuutoree (ena, ina, na) kono
so en ndaartindiima en tawat ɓuri sellude ko (ena)
« e » + « na » teeŋtinoowo, woni tokkirnde juutnde
teeŋtinirnde.

-Yimɓe aɓe nganndi on ngarii ? ---yimɓe ina nganndi
on ngarii.
-Puccu ngu angu waai dogde.----Puccu ngu ena
waawi dogde.
Tesko : tokkirnde teeŋtunde juutnde, ena waawi
daraade darnde lomto juutɗo kadi ina waawi daraade
darnde tokkirnde, yeru: so mbiyiim
Aamadu omo anndi a arii: lomto juutɗo
Aamadu ena anndi a arii: tokkirnde teeŋtinirnde,
walla lomto paccitirɗo
Aamadu kadi ina anndi a arii: tokkirnde
E Aamadu na anndi a arii: tokkirnde adiinde. Ndeke
noon en paamii tokkirnde (e) ina jogii yahdiiɓe mum
darotoo ɗe ina ngolla golle mum.

Doosgal:
Tokkirnde ko wawlaandu (helmere) seŋoore innde e
innde walla koŋngol e koŋngol. Tokkirnde laaɓtunde
ko (e), ina wondi jahdiiɗe nanndo mum, woni (kadi,
rewti, ena, ina, na).

88

Paccitirgel

Ko miin woni Sammba. Ko Nelaaɗo woni mawɗo. Aa-
madu wo o mawɗo sanne. Ko min sukaaɓe hannde.
Hol ko mbiyɗaa he jaŋngo? Oo Suka ko o mawɗo.

Tesko-ɗen wowlaandu sakkanaandu diidel, ko ɗii tati
nder winndannde nde: (ko, wo, koo). Reentinde:
(koo) ɗo wonaa joopornde ko (ko) paccitirgel seŋii e
lomto (o), woni: « ko o mawɗo, ko mi mawɗo, ko a
mawɗo ». Ndeen noon (ko) o wonaa joopornde.

Ndaaren:
Ko miin woni Sammaba --- ko mi Sammba
Ko Nelaaɗo woni mawɗo --- Nelaaɗo ko mawɗo,
Nelaaɗo ina mawni.
Aamadu wo o mawɗo --Aamadu ko mawɗo «ngad-
dinde ful-fulde= «ko».

Ko minen ngoni Sukaaɓe --- ko min sukaaɓe.
So en ndaartindiima en tawat (ko) ina waawi wonde
maanaa gollal (wonde e baɗal) fof, ina nanndi e ko
teeŋtinta gollal wonande golluɗo, yeru:
Ko miin yahi, ko aan fetti. Wonnoo ko: «miin woni
njahɗo. miin woni pettuɗo» so en ngittii (ko).
-ko miin woni mawɗo.
- miin woni mawɗo ---- ko mi mawɗo.

Tesko (ko) ina lomtoo gollal (wonde e laataade…) e
ina lomtoo gollal wonde deggondirngal e gollal baɗal.
Yr: (ko miin fetti= miin woni pettuɗo), (miin woni
mawɗo= ko mi mawɗo).

89

Wowlaandu (ko) laɓɓinirgel walla (paccitirgel) haala,
hol ko mbiyɗaa? nder ngal naamnal so en naatnii
heen gollal (wonde): hol ko woni ko mbiyɗaa? way-
liima maanaa.

Hay so aɗum golla golle (wonde) walla daroo darnde
mum tawa ina roondii maanaa firo wonde, addantaa
en wiyde ɗum lomto gollal (wonde e laataade). (Ko)
ko paccitirgel haala walla koŋngol.

Doosgal:

(Ko) paccitirgel, ina seerndiree he (koo) joopornde
walla (ko) toɗɗornde walla (ko) lomto e waawde ɗum
faccirde haala walla daraade darnde gollal (wonde) e
maanaa. (ko, wo e ina) ko paccirɗi haala. Muhamma-
du wo mawɗo.Muhammadu ko mawɗo. Muhammadu
ina mawni.

Mbaydi Naamnorgel e toɓɓe darorɗe

Taren:

Mbi’i mi hol ko mbaɗ mi ? Mbaɗ mi ko wiyde mbiy-mi
! Eeh ndaw ko haani: alla rokka mi ɗemngal o rokka
kadi ɗemngal… neɗɗo daroo wiya ina waɗta mi baa-

90

gal. «Haŋki mi fuuntaama, kono hannde mi maantaa-
ma». Neɗɗaagal am ko miin darii daɗndi, neɗɗaagal
am wujjunooɓe cikki pandinii: maa mi hel ! Maa mi
ta! (kamɓe arnooɓe firtude e kamɓe arnooɓe ittude),
kono kulii kono ɓe ndogii.
-hol nde ndee yimre yimaa ?
-hol no jimɗo o wiyetee ?
-hol ko woni bojji makko ?
-Hol to dogɓe ɓe payi ?

Ndaaren winndanndande nde ina waɗi toɓɓe
bulɗinaaɗe,so tawii ɗe ngalaa nder winndannde, win-
ndannde nde wonata ko mumre. Toɓɓe ɗe mballitta
jaŋngoowo ko faamde winndannde e naatde nder
miijo binnduɗo.ndeke noon alaa e sago ɗe nganndee
tawnoo ɗe ngonaa sara e binndol. Woni heen toɓɓe
ina njogoo firooji keewɗi, ina heen kadi ko jondiniiɗe,
woni ɗee:

(?) toɓɓere,naamnitorgel,kala to darii firti ko (naamnal).
(!)-peŋgal,ina wona, kaawis,najoore, gijornde (peŋgal).
(,)–poofirgel,heɓɓitoree haala,binndol so juutii hade joofde.
(«»)-haala teskinka ittaaka e haala goɗɗo w/deftere goɗɗo.
(())-hakkunde laañe,haala laɓɓinoowa ndoovaaka njawtuka.
(.)-toɓɓere joofnirnde,daaƴirnde,darornde,goɗka fuɗɗitoo.
(…)–toɓɓe tati,haala njokkuka ka gasaani w/suuɗi goɗɗum.
([ ])-loŋe,naatnude kelme keewɗe w/binndi sokda ɗum en.
(“”)-pese,maantorɗe kelme w/ koŋngol,tawa won ko soomi.

-les winndannde men taro dow ina waɗi naamne ɗe
toɓɓe naamnorgel sakkitii kono ɗe nanndaani no ɗe
naamnoraa, woni :

91

Tesko :
Hol nde? Hol no? Hol ko? Hol mo? Hol to? Hol ɗuum?
(Hol): fuɗɗoode naamnal, ko kañum tan woni naam-
nal naamnortee, ko rewata heen ko, huccinta naam-
nal laɓɓitina ko naamnaa, yeru:

Hol nde?- naamnortee ko tuma, hol nde ngar-ɗaa ?,
njahataa?
Hol no?- naamnortee mbayka ekn, hol no mbiyete-
ɗaa ? Ɗum wayi?
Hol ko?- naamnortee ko paccitirka, laɓɓɓinirka, hol ko
mbiyɗaa? Woni?
Hol mo?- naamnortee ko neɗɗo, hol mo wiyimaa
noon, hol ɓee yimɓe?
Hol to?- naamnortee ko kuccam, nokku, hol to
payɗaa ? Njahataa?

-mbiyen

Mbele aɗa anndi ceerno? Moni (mo woni) oon
Ceerno? Mate a meeɗaa yiyde mo? Alaa. Moy wa-
rata jaŋngo? Toy njahataa jooni? No toon wiyetee?
Hono njiyraɗaa musiɗɗo o? Ndey njahataa? Hombo
anndin maa? Holi biyɗo anndaa Fuuta? Mo wiymaa
noon? Ma nde ngarɗaa? Noy ngooruɗaa? Ɗume
muusat maa?
Tesko:
Ɗee naamne fof ko ngaddinaaji ɗi ina kuutoree nder
Fuuta tooro e nder nokkuuji Fulfulde, kono so en
ndaartindiima en tawat kañje kala woni yumma majje
ko: (hol : nde, no, to, mo, ko), ko seeɗa tan honi
heen njahdiiɗi (hol) woni: «mbele, mate» naamnorɗe

92

celluɗe ko heddii ko fof ko dottaaɗe, ko woni heen
Pulaar e ful-fulde kala.
Hol: naamnorgel kuuɓtodinngel timmungel.
Mate: naamnorgel coomngel kaawis/ bettungel.
Mbele: naamnorgel coomngel kaawis/ bettungel.

Doosgal

Toɓɓe darorɗe ina ɓura (9), ko kañje paamirtee
winndannde e miijo binnduɗo, toɓɓere, naamnor-
gel, peŋgal, piccal, poofirgel, loŋe, hakkunde laañe,
paccitirɗe, daaƴirnde…
-toɓɓe naamnitorɗe laaɓtuɗe ko tati : (hol, mbele,
mate), ko heddii ko ngaddinaaji e naamne moɗtaaɗe
ceerndaa e hoyre naamnal, yeru : noy, hoto, toy
ndey ekn.
- naamnitorɗi ko (5) hol: « to, nde, no, ko, mo).
To : nokku
Nde : tuma
No : mbayka
Mo : neɗɗo
Ko : paccitirgel, kuuɓtodinngel

Tokkirnde kuulal “sarɗi”

(Sinno, So, Si)

93

-tookirnde yowre, ko wowlaandu lommbotoondu nder
koŋngol ndu ina addana haala ngadiika seŋondirde
e cakkitiika, tawi fawata ɗum ko dow ɗaɓɓaande
(naamnal), walla ɗaɓɓaande (ñaagunde) ekn.

Taren :

-Sinno a ariino law, ma a heɓanno heen.
-So o heɗinooma en, ɗum fof heɓataa mo.
-mi anndaa so tawii maa ɓe ngar jaŋngo.
-Nde o haɗaa o sallii, sinno o anndiino o yahataa.
-si o warii fuh njahee. (so arii fof njahee).

-so a rokkii ko am (kam) mi rokku maa.

Ndaaren helmere (sinno) arii laaɓi ɗiɗi, hoyre konn-
gol e hakkunde konngol.
«sinno a ariino law» «ma a ɓeɓanno heen», so en
mbiyii hol ko haɗi mo heɓde?, ko waasde arde law,
‘sinno‘ anndini en so o ariino law ma o heɓanno heen.
(ma a heɓanno heen yowii ko dow koŋngol « sinno »,
anndini mo no fotnoo waɗde.)
Nde o haɗaa o salii sinno o anndiino o yahataa.

Mbiyen:
Nde o haɗaa o salii e so o anndiino o yahataa.En
lomtinii nder koŋngol gadanol ngol « sinno » «e»
kono firo loowdi ndi waylaaki. «e» : ko tokkirnde,
wadde ɗo, ‘sinno’ dariima darnde tokkirnde, kadi yowi
koŋngol ɗimmol ngol, (so o anndiino o yahataa), ko
ko wammbii dow sinno.
Ndaaren helmere (so) arii laaɓi tati:

94

-So o heɗinooma en, ɗum fof heɓataa mo: Yowii ko
dow ko yawti.
-Mi anndaa so tawii maa ɓe ngar jaŋngo: yowii ko
sikki.

-So a rokkii kam, mi rokku maa: Yowii ko baɗal, waɗ
mi waɗa.

«So»: won no lommbortoo ina waawi wonde tkkirnde
hono no tokkirnde «e».
Kono so en mbiyii (so mi arii ma a rokku am?):
ɗum ko tokkirnde yowre, kono kadi ko naamnal, yr:
mbiyen:(mbele so mi arii ma a rokku am?),ko
naamnal, tee loowdi firo waylaaki.

Teskoɗen:
(sinno, so…) ko tokkirnde yowre, yowoore
muuyaande dow konngol gadingol walla cakkitiingol,
ina wona: (naamnal, ñaagunde (ɗaɓɓaande), nimsa,
ekn).

-sinno mi anndiino mi arataa!: nimsa: won haala
weddaa caggal he nder koŋngi bayɗi nih, wonnoo,
yeru: (tawdi ko nih mbaɗataa mi, sinno mi anndiino
mi arataa).

-so (si) o arii tan njahee: tokkirnde yowre mahiinde
dow yamiroore.
Sinno= ko tokkirnde yowre, fawiinde dow ko yawti e
ko ɓuri jaalaade ko ina huutoree.

95

So= ko tokkirnde yowre, fawotoonde dow tumaare
jooni jokkuɗo, payɗo.
Pulaar wiyi: (sinno haɗii boyi laamaade), Arata ko
caggal nde gollal yani.
(so a yiɗii yonteede jogo), yowat gollal ko fayi arde.

Cilen:
Sinno a ariino law, ma a heɓanno heen:
Min njahataa so wonaa ngaron:

Sinno: tokkirnde yowre (muuyaande).

A: lomto golloowo.

Arriino: gollal pirlitaangal e tuma jawtuɗo.

Law: tuma.

Maa: egginirgel tuma

A: lomto aadee kaaldateeɗo.

Heɓanno: gollal pirlitaangal e tuma jawtuɗo.

Heen: timmoode (lomto huunde heɓateende).

Sinno a ariino: koŋngol yowre.

Ma a heɓanno heen: koŋngol jowitiingol.

Min: lomto gollooɓe gollal yahde.

Njahataa:gollal pirlitaangal e tuma payɗo, diiwtowal.

So: tokkirnde yowre.

Wonaa: gollal diiwtiraangal tokkirnde so.

Ngaron: gollal pirlitaangal, (on) timmoode lomto

moɗtaaɗo arooɓe.

Min njahataa: koŋngol yowre.

So wonaa ngaron: koŋngol jowitiingol.

96

Doosgal:

(so, si, sinno)ko tokkirnde kuulal (sarɗi): ko tokkirnde
lommbotoonde golle ɗiɗi gonɗe e nder konngol goo-
tol, yowa ɗum dow haɗiinde, walla teppida ɗum-en.

Innde innitornde w/ askitinirnde

Njaŋngen:

a)- aŋke, aajo

Miin ko mi deeniyaŋke, kono mi wonaa fuutaŋke, mi
wonaa moritaninaajo kadi mi wonaa senegaalnaajo.
Kono miɗo jogii musiɗɓe ɗiɗo heen gooto ko mbooyo-
naajo goɗɗo o fanaynaajo, ko ɓe senegaalnaaɓe.
Sammba ko girlaajo kono jom suudu mum ko
kalajo (kalajjo). Ɓe ngonaa tooraŋkooɓe ɓe ngo-
naa woɗaaɓe. fuɗnaange-naaɓe ina baccooje ellee
farayse-naaɓe.
-girlaajo e deeniyaŋke keewaani waawrude.
Kameruunnaaɓe mbaawi
-wuro sooginaajo gooto waawi wuddurunaaɓe ɗiɗo.
Ɓunnduŋkooɓe ɗiɗo mbaawi fuutaŋkooɓe gooto.

Teskoɗen:
Inɗe gojjinaaɗe e bulɗinaaɗe, wootere heen kala e
keewal mum, won heen njooftinaa ko he nokkuuji e

97

kille.
Mbaɗen ceŋnge ɗiɗi:

Anke / kooɓe aajo / aaɓe

Fuutaŋke Fuutaŋkooɓe Booseyaajo Booseyaaɓe

Yimiyaŋke Yimiyaŋkooɓe moritaninaajo Moritaninaaɓe

Maliŋke Maliŋkooɓe senegaalnaajo Senegaalnaaɓe

Ɓunnduŋke Ɓunnduŋkooɓe genenaajo Ginenaaɓe

Teefaŋke Teefaŋkooɓe malinaajo Malinaaɓe

*reentinde/ hay gooto hoto juum haa sikka (aŋke)
ɓeydol askitinirgol ngol ko iwdi « Sooniŋke » ngam
hawrude ɗum e (anke) piroowo « aan » he ɗemngal
sooniŋke. Selli ko ɗum Pulaar kawritɗo e sooniŋke
hono no heen tumaaji Ɗemɗe Senegambi kawriditta
tawi wonaa ko jiggaa. Ngati (anke ko masal tan kala
sakkitoriinde (a) ina wonta (iŋke, uŋke) tawi firaani e
sooniŋke hay batte.

-ko ɓuri heewde e inɗe askitinteeɗe e leyɗeele ko
(aajo) heewi wonde hay sinno ina filta heen tumaaji.

b)- eeji, eeri,eejo

Mbiyen:

Bileejo heewi ɓoornaade ko wutte boɗeejo e kaala
ɓaleejo jogoo gaaraaji daneeji. Ina heewi kadi
jogaade gawri mboɗeeri,iirtida e deeneeri. Koreeji
amen koɗi ko sara lekki eeri.

Teko-ɗen

98

Bileejo, boɗeejo, ɓaleejo, daneeji, mboɗeeri, deenee-
ri, koreeji. Ɗee inɗe askitinteeɗe (joofnirteeɗe) (eejo,
eeri,) so en mbaɗaniiɗe fedde wonata ko:
Oo bileejo
Oo boɗeejo
Oo ɓaleejo

Ɗii daneeji
Ɗii koreeji
Ndii mboɗeeri
Ndii ndaneeri
Kañje fof ɗe njaltini tan ko pelle inɗe tati, kadi ko
heewi e majje ko eddaaji,
(oo) ko joopornde innde neɗɗo, ko ɓuri jaalaade e
eddaaji so jooftinaama e mbayka neɗɗo ko (eejo)
wonata, keewal mum cakkitiingal ko waylotaako ko
(ɓe) yeru, ɓaleejo/ɓaleeɓe, daneejo/ raneeɓe, ekn.

Ndii ndaneeri ɗii daneeji

Ndii mboɗeeri ɗii boɗeeji

Ndii ɓaleeri ɗii ɓaleeji

Ndii bakeeri ɗii bakeeji walla (bakaari/bakaaji)

Ndii kaŋŋeeri ɗii kaŋŋeeji

Ndii cooyri ɗii cooji

Ndii ooliri ɗii ooli (ooliiji)

Fedde (ndii) ina wona innde teelal bellelal, kadi ina

wona keewal deentungal, ngal feccotaako. Ɓuri

heewde ko ina jooftiniree e (eeri, eeji) ko eddaaji e

mbaykaaji. Tesko-ɗen denndaangal eddaaji limtatee

ko he inɗe mayka (sifaa). Masgal laaɓngal cakkitiingal

yowitii fedde innde mum. (Koreeji e bileejo) ko inɗe

mabyka.yeru:

99

Ko min koreeji.
Ko o bileejo.
Cilen:
Ko: paccitirgel
Min: lomto keewal haalooɓe
Koreeji: timmoode (mbayka).
Wonnoo ko : « minen ngoni koreeji)= minen: lomto
keewal haalooɓe. Ngoni: gollal (wonde). Koreeji:
mbayka.

(Ko o bileejo)

Ko: paccitirgel
O: lomto
Bileejo mbayka. Wonnoo; kaŋko woni bileejo. Ko:
Kaŋko: lomto teeŋtuɗo kaalateeɗo.
Woni: gollal (wonde)
bileejo: mbayka.

c)- iiko, aaɗo, aari, aaje
Taren:
Taaniiko hecci taaniraaɓe amen. Mawniiko e miñiiko
keccondiri to heewi. So a hoorii ndokke ɗaa bot-
taari, kumtaari e laafaaji. Debbo laamɗo ina heewi
cuɗaari. Denɗiiko woni baaba mum baaɗiiko.

Ndaaren: inɗe gojjinaaɗe ɗe ko inɗe gaskitinaaɗe
(iiko), inɗe ɓuttinaaɗe ɓawlinaa ko jooftinaaɗe,
ndokken ɗe pelle:

Oo taaniiko Oo miñiiko
Oo mawniiko Oo baaɗiiko

100