doosde

Oo denɗiiko oo esiiko

Ndii bottaari ɗee bottaaje
Ndii kumtaari ɗee kumtaaje
Ndii cuɗaari ɗee cuɗaaje

Kaa laafa ɗii laafaaji

Kii laɓi ɗii laɓiiji / ina wiyee kono selli;

ko kii laɓi/ ɗee laɓɓe

Kii gooski ɗii gooskiiji

Tesko ɗen:

-kala inɗe askitinaaɗe e (iiko) ko ɓuri jaalaade artata

ko he koreeji neɗɗo.

-kala innde nde fedde mum woni ndii tawi ko keewal

deentungal jooftinaa e (aari) keewal mum ko (aaje).

-(aaji, aaje, eeri,iiji) pelle inɗe mum ko ceertuɗe, kadi

ina heewi mahireede keewal jiggangal walla bonni-

tangal/ baylangal.

Doosgal

-Innde askitinteende ko innde nde neɗɗo jooftinirtee
e nokku, wuro, Leydi, hinnde e leñol ekn. Jooftinirnde
mum ko : (aajo, aaɓe. aŋke, ooɓe. iŋke, uŋke…).
-ina askitiniree (iiko e aaɗo / keewal mum (aaɓe))
tawi ko enɗam, jiyduɓe, yeru: « taaniraaɗo,
njaatiraaɗo »/ taaniiko, njaatiiko.
-innde joofnirteende ko innde nde sakkitoore mum
joofnirtee : (eeri aari, aaje, eejo, eeri) : « eejo »
keewal « eeɓe », ɓuri jaalaade ko he inɗe edda
gaskitinaaɗe e edda neɗɗo, yr : (ɓaleejo, boɗeejo,
daneejo). « aari, aaje, eeri, eeji, iiri » ɗee joofnirɗe

101

masirtee ko fedde innde (ndii e ɗee), kadi ko kañje
keewi mahireede keewal deentungal e inɗe jiggaaɗe.
fooɗirtee joofta e « ri, ji, je » ko fawaade e laaɓngal
cakkitiingal.

Mbayka innde

Mbayka innde ko innde seekaande nder gollal, ina
daroo darnde innde tan ina wona kadi heen tumaaji
mbayka, yeru :
Taren :

a)-Ñaamoowo. Jahoowo, garoowo.
Ko mi ñaamoowo, ko mi jahoowo, ko mi garoowo.
Holi oo ñaamoowo?
Holi oo jahoowo?
Holi oo garoowo?

Ndaaren, tesko-ɗen, ko neɗɗo haala ka joopii, paa-
men hay so en mabaylii lomto, en mbaɗtii keewal
neɗɗo won ko waylotaako e ɓeydol, mbiyen:
(ñaamooɓe, yahooɓe, arooɓe),
(ko mi ñaamoowo, ko a ñaamoowo, ko o ñaamoowo,
ko en ñaamooɓe, ko on ñaamooɓe ko ɓe ñaamooɓe,
ko min ñaamooɓe).
so gollal ngal firlitiraama nih, wonata ko e tuma payn-
gal jokkungal. Kono so lomtooji ɗii ceŋtaama heen
gollal heen kala dartotoo ko darnde golloowo (lomto
golloowo), yeru;

102

Ñaamoowo arii hannde:
Juuloowo yahii:
Arooɓe njettiima:

Cilen:

Ñaamoowo: mbayka innde golloowo gollal

ñaamde.

Arii: gollal pirlitaangal tuma jawtuɗo ɓadiiɗo.

Hannde: tuma.

Juuloowo: mbayka innde golloowo gollal juulde.

Yahii: gollal pirlitaangal tuma jawtuɗo.

Arooɓe: mbayka innde golloowo gollal yettaade.
Njettiima: gollal pirlitaangal e jooni timmuɗo.

Ndaaren so en mbiyii:

Ñaamoowo o arii hannde, Juuloowo o yahii, Arooɓe
ɓe njettiima, (o, ɓe) nder ɗii koŋnguɗi e ko nanndi
heen waylataa silo ngo, (o e ɓe) ko toɗɗoonde innde
mbaayka.

Tesko-ɗen: kala inɗe mbayka tawi ceekaa ko he gollal
muumal jondiniingal ko nih tan mahirtee.

b)- mbayka innde lomto kullel e huunde:

Ñaamooba, Njahooba, Ngarooba.
Yahooru, Dogooru, Arooru.
Ko ba ñaamooba, ko ndu yahooru, ko nde heloore.

103

Hol baa ñaamooba?
Hol baa njahooba?
Hol baa ngarooba?
Ndaaren teskoɗen ma en tawu haala ka ko kulle tan
e huunde haaldata,kadi mbayka innde kullel huunde,
e neɗɗo laaɓngal lommbal mahirngal innde mbaaka
waylaaki ko (oo). Ko noon ne hay so en mbaylii
keewal kulle walla huunde won ko waylotaako e
ɓeydol ngol; yeru;
(ko ba ñaamooba, ko ɗi ñaamooji. Ko ba njahoowa,
ko ɗi jahooji. Ko nde heloore, ko ɗi kelooji.)
Cilen:
Ko: teeŋtinirgel (paccitirgel).
Ba: toɗɗornde gollooba
Ñaamooba: innde, (mbyka innde).

Kono so en mbiyii:
Ñaamooba arii, njahoowo dariima, arooru yettiima,
heloore yanii, diwooji mbeeyii.
Cilen:
Diwooji: mbayka innde keewal kulle gollooje gollal
diwde.
Mbeeyii: gollal, pirlitaangal tuma jooni jokkuɗo.

Ñaamooba: nnde (mbayka innde).
Arii: gollal, pirlitaangal tuma jooni timmuɗo.

Tesko-ɗen kala mbayka innde kullel walla huunde ko
nih mahirtee dow gollal jondiniingal.

104

Doosgal

Mbayka innde: ko innde seekotoonde e gollal, mahir-
tee ko lommbal (oo) wonande yimɓe, huundeeji
e kulle. Teelal neɗɗo ko (wo) walla (o’o), keewal
(ɓe), yeru: ñaamoowo, ñaamoo’o “e won ngddinaaji
pulaar”. Keewal neɗɗo ko (ɓe) Ñaamooɓe. Teelal e
keewal kullel e huunde fawotoo ko dow fedde innde
mum, yeru: (ba) ngarooba, (nge) ñaamoowe, (ɗe)
kelooje,(ɗi) bonnooji.(ndi) ndogoori, (ngel) garoowel.

Innde Ngonka

Innde ngonka, ko innde yaltunde nder gollal e innde,
nde ina anndina en hol no golloowo o woni e waɗirde
ko woni e gollude… walla no gollata siforii…

Taren:

Kurtungu

Ñande kurtungu Yerel e Sira, so a yiyii nguu mbertu
a nawtat laamu to alla. kaawis, nde kiraaɗe ɓadinaa
so a nanii ngol purɓagol, yahdaani e ngol ñaamta-
gol. Gooto e dammbooɓe hersi wiyi: ngol ñaamgol
wonaa geɗe yontaaɓe dammbordu. Kono ko ndee
huuñƴeende e aybeende haɗi nande ngol jennol.

Ndaaren no feewi kelme ɗe diidi cakkii les mum en,

105

ma en taw ɗe inɗe: timmuɗe, puuynaaɗe, keltaaɗe
walla mawninaaɗe. ndeen noon so en mbertii inɗe ɗe
aɗe mbaawi wayde no jaltuɗe e gollal walla innde,
yeru:

AB C

Wertude Mbertu Bertugol
Ñaamde Ñaamdu Ñaamgol
Ñaantaade Ñaantungu Ñaantagol
Fuuyde Puuyndam Puuygol
Ƴakkude Ƴakkuru Ƴakkugol
Harde Haraango Karaali
Soofde Coofndam Coofgol
Suntude Sunteende Cuntugol

Teskoɗen: gowlaali (kelme) gonɗi les seŋngo B e C ko
inɗe tawdi aɗe mbaawi waɗaneede pelle inɗe, kono
ɗe ngonaa inɗe hono no inɗe innooje ndokka huunde
innde innitornde, ko ɗe inɗe doondiiɗe maanaa (firo),
yeru: so en mbaɗii naamnal yeeso majje e hono
majje;

-Nguu mbertu, Nduu ñaamdu: no wayi nih?
-Ngol ñaamgol, Ngol bertugol ko woni?
Wadde: ɗam puuyndam, nduu ñaamdu ko ngonka
ngonaaka e fuuyde e ñaamde.
Ko noon-ne: ngol bertugol e ngol ñaamgol, ko
mbaydi ndi bertoowo e ñaamoowo woni e ñaamirde e
wertirde.
*reentinde; won weñtitooɓe naamnal mbiya: (nduu
ñaamdu ko woni? e ngol ñaamgol no wayi nih?)

106

Hay so ina huutoree ɓuraani regaade.

Doosgal

Innde ngonka ina feccoo e pecce ɗiɗi :
Innde feññinoore ngonka ngonaaka e innde tinn-
dinoore no golloowo woni e gollirde, yeru : yahde
yahdu jahgol. Ñaamde, ñaamdu ñaamgol.
Jooporteeɗe fedde (ngol) ko mbaydi no golloowo
woni e waɗirde. Yeru: ngol ñaamgol, ɗaanagol…
Jooporteeɗe (nduu, ɗam…) tinndinta ko ngonka ngo-
naaka. Yeru: Nduu ñaamdu nduu yahdu…

Lelngo koŋngol

Koŋngol ko feccere e haala ina feccitoo pecce
keewɗe; kono kadi koŋngol mahirtee ko gowlaali
haa timma roondoo miijo faamniingo, koŋngol ko
ɓuri famɗude ina waawi wonde wowlaandu wooturu,
yeru:

addu! Ummo! Njahee!
- ɗii gowlaali (kelme)tati deggondirɗi gonɗi dow
wowlaango heen kala ina roondii maanaa, kala
kaaldateeɗo so wiyaama (addu, ummo, Njahee) ina
faamii ko wiyaa.
Tesko: addu, ummo, njahee ko koŋngol yamiroore
ngol jamiraaɗo soomii nder mum, woni addu aan,
ummo aan, njahee onon.

107

a)- mahdi konngol
konngol so ina tafee ina waawi fuɗɗoreede: gollal,
innde, lomto, mbayka, mbayka innde, innde ngonka
ngonaaka ekn, kono ɓuri jaalaade konngol Pulaar so
ina mahee fuɗɗortoo ko innde. Kelme ɓurɗe maan-
tinde e nder konngol ko: (innde e gollal) yeru:
Aamadu arii, Sukaaɓe njahii. Ar njuulen,
ndogno-ɗen ko lefu njaawngu.
-ko heddii e innde e tokkirɗe walla mbaakaaji ina
waawi fuɗɗoreede walla lommbee, kono tammbotoo
konngol ko innde walla gollal.

b) Pecce konngol ina peccoo e pecce nayi laaɓtuɗe:

1/ Ciynirngol/ kaaltowol
2/ Naamnitorgol
3/ Kaawtorngol (kaawis)
4/ Jamirirngol

-a) ciynirngol woni konngol ngol ina haalana en
huunde no woniri walla no wayi e jaati, ko kañum
ɓuri waawde huutoreede nder haala, yeru:
Lewru ina jalbi hannde. Debbo jooɗɗo rewii ɗo…

-b) naamnitorngol ko konngol ngol kaaloowo lelnata
dow naamnal, yeru:
Hol to pewjuɗaa yahde kikiiɗe hannde?. Aɗa anndi
so ina jogori toɓde janngo?

-c) konngol kaawtorngol walla kaawis ko konngol ngol
kaalowwo ina fawa dow najoore walla haawniinde,

108

walla ko yooɗaa haa ɓurti, walla weltaare, ina joo-
fniree toɓɓere kaawis:
Nguu ñalngu labaa haa weli shade perte! Alla dey ina
waawi abiyoŋ ara janngo!

-d) konngol jamirirngol ko konngol ngol kaaloowo
wiyirta mo haaldata yo waɗ huunde walla waɗda e
mum, ina waawi gasirde toɓɓere walla peŋgal:
Ngaree njahen. Ummo ɗoon! Ar gay…

c) mbaydiiji koŋngol
konngol pulaar ina feccoo e pecce keewɗe e ko ɓuri
ɗum e mbaadiiji goɗɗi,
1) koŋngol newingol
2) koŋngol bambingol (ɓasingol)
3) koŋngol yowre muuyaande (gaggungol) (sarɗi)
4) mumangol (majjinaangol)

1-koŋngol newingol, ko koŋngol daɗingol ngol juu-

taani paamningol daɓɓol laaɓtungol jaltinngol miijo

haa laaɓti, ngol mahirtee ko: (golloowo + gollal+

timmoonde), yr:

-Aamadu yahii jehre, Sammba ñaamii nihri, Siree fiyii

Demmba

Samba: golloowo

Ñaamii: gollal

Ñihri: timmoode

Tesko ngol konngol cilangol ko kaŋngol wiyetee kon-
ngol newingol, e kala nanndi e maggol e hono yeruuji
tati gonɗi dow ɗi.

109

2-koŋngol bambingol ko koŋngol caawngol haala
ngadiika e cakkitiika tawi ngoota heen kala ina soomi
miijo timmitinoowa ngoɗka ka, yeru:
-Suka hoŋngi baafal, o fadi haa o nootee. Boolel sal-
mini, o fadi haa o salmitee. Gootol e ɗii koŋŋngi kala
ina waawnoo lommbaneede helmere (kadi) tokkirnde;
(suka hoŋngi baafal kadi o fadi haa o nootee. Boolel
salmini kadi o fadi haa o salmitee).

Tesko konngol heen kala ina waawi wontude konngi
ɗiɗi, twi gootol heen kala ina roondii miijo timmungo;
(suka honngi baafal) – (o fadi haa o nootee), koŋngi
bayɗi ni e ko nanndi heen mbiyetee (koŋngol bambin-
gol).

3- koŋngol gaggungol (yoƴre muuyaande), ko haala
mbaɗka koŋngol yummayol tawi kañum tammbii miijo
dowrowo ngo, konngi dewooji heen ngona muuyaaɗi
walla ɓaariiɗi, heewi mahireede ko:
- ina gasa fuɗɗoree innde
- ina gasa fuɗɗoree mbayka (sifaa)
-ina gasa fuɗɗoree mbayka innde
Yeru:
-Samba wiyi yo Gelaajo addanor ɗum gelooɗi, so ina
ara janngo.
-yooɗi sanne ina weli, kono haɗataa maayde.
- jaroowo koñnjam ina ruuyta so wonaa tawi
ɓurtinaani

4) gaaynangol (majjinaangol) ko konngol mahangol
tawi anndaako mo golli gollal walla mo gollal yani,
walla gollal sifii, walla gollal toɗɗii, yeru:

110

So en mbiyii:
Ñihri ñaamaa!
Fiyaama bonngal!
Ndaw ko ko yooɗi!
Goonga haalaama!
Tesko: nder ɗii konnguɗi baɗɗo gollal, mo gollal yani
walla sifii fof peeñaani nder haala ka.wayi tan kono
aaynaade haala nih, hono hoccude haayre weddoo
tawi alaa mo toɓɓi.
Ñihri ñaamaama: hol ñaamɗo ñihri? en nganndaa!
Fiyaama bonngal: hol piyaaɗo? en nganndaa!
Ndaw ko yooɗii, hol oon walla hol ɗuum ? en ngann-
daa!
*Konngol so lelniraama nih, so tawii haalaa sakkaaki
ɗum hay gooto anndaa ko haalatee, ko ko mumaa
tan, wonata ko taƴitinnde konngol. Kono so kaaloowo
ina haalannoo haala Boolel tan keɗiiɗo wiyi ndaw ko
yooɗi! ɗoon ina laaɓi ko Boolel wiyaa, ekn.

Doosgal
-koŋngol mahirtee ko kelme doondiiɗe maanaa ɗe
ina paamee.
Helmere ɓurnde maantinde konngol ko gollal.
-konngol ina feccoo e pecce 4 laaɓtuɗe:1/ Ciynirngol/
kaaltowo 2/Naamnitorgol 3/ Kaawtorngol (kaawis)4/
Jamirirngol
Mbaydiiji konngol ko 4: 1) koŋngol newingol 2)
koŋngol bambingol 3)koŋngol yowre muuyaande
(gaggungol) (sarɗi) 4) mumangol (majjinaangol).
konngol si fuɗɗoriima innde wiyetee ko : konngol
inndewol.
So fuɗɗoriima gollal, wiyetee ko: gollinoowol. So

111

fuɗɗoriima tokkirɗe ekn wieyetee; ko ɓasingol.

112