Kotouttamishallinnon arvioiminen Euroopan kaupungeissa

Kotouttamishallinnon
arvioiminen
Euroopan kaupungeissa

kokemukset inti-cities-hankkeesta



5

Johdanto Euroopan kaupunkien väestö on entistä moninaisempaa. Monimuotoisuuden
aiheuttamat haasteet ja mahdollisuudet näkyvät välittömästi juuri kaupun-
geissa. Paikallisia kotouttamisstrategioita ja -käytäntöjä kehittävät toimijat
kohtaavat samoja kysymyksiä työskentelivätpä he sitten Malmössa tai Mila-
nossa. Mahdollisesti hyvinkin erilaiset paikalliset ja kansalliset lähtökohdat
ohjaavat kuitenkin ratkaisujen laatimista ja hallintojärjestelyjen valintaa.

inti-cities-hankkeen suunnittelussa otettiin huomioon yhteiset haasteet ja
kaupunkien erilaiset menetelmät. Tavoitteenamme oli luoda kaupunkien
kotouttamisasiantuntijoille yhteinen alusta, jotta he voivat tavata muissa
kaupungeissa työskenteleviä kollegoita ja saada uusia ideoita muiden kau-
punkien kotouttamismenetelmistä. Halusimme järjestää vaihdon tehokkaas-
ti ja keskitetysti. Sen vuoksi hankkeen toteuttamistavaksi valittiin yhteisiin
benchmarkeihin ja standardoituun menetelmään perustuva vertaisarviointi.

Vertaisarviointia on käytetty jo pitkään kansallisella ja Euroopan tasolla. Euroo-
pan komissio käyttää vertaisarviointeja muun muassa sosiaalipolitiikassa
helpottaakseen vastavuoroista oppimista avoimella koordinointimenetel-
mällä. Vertaisarviointi käynnistyy usein standardien määrittämisellä. Aluksi
laaditaan benchmarkit, joihin menetelmiä ja suoriutumista voidaan verrata,
ja mietitään ehdotuksia menetelmien parantamiseksi.

inti-cities hyväksyi tämän lähestymistavan, koska sillä voidaan jäsentää ja
keskittää oppimiskokemuksia. Hankkeelle kehitettiin vertaisarviointimene-
telmä, jossa keskityttiin erityisesti kaupunkien kotouttamishallinnon tutki-
miseen. inti-cities-hankkeessa keskityttiin siihen, miten kaupunki mieltää
itsensä suhteessa muihin toimijoihin, jotka vaikuttavat kotouttamispolitii-
kan toimintaan. Tutkimme kotouttamispolitiikan yleisiä järjestelyjä, hallin-
non eri tasojen välistä organisaatiorakennetta ja kaupungin eri yksiköiden
välisiä suhteita, ulkoisten yhteistyöjärjestöjen sitoutuneisuutta ja kaupun-
gin pyrkimystä tavoittaa yksittäiset maahanmuuttajat ja muut kansalaiset.

inti-cities-hankkeen vertaisarviointi oli tehokas oppimiskokemus sekä arvi-
oijille että arvioiduille kaupungeille. Pyrimme tämän julkaisun avulla jaka-
maan hankkeen aikana kertynyttä tietoa: käsittelemme vertaisarviointeja
vastavuoroisen oppimisen työkaluna ja pohdimme oppimaamme siitä, miten
kaupungit voivat järjestää tarvittavat kotouttamishallinnon rakenteet.

Muut kotouttamishallinnossa kau-
pungin tasolla työskentelevät toimijat
voivat vapaasti hyödyntää ja muokata
tässä julkaisussa esiteltyjä työkaluja
omiin tarkoituksiinsa ja luoda uutta
meidän tulostemme perusteella.
Toivomme, että hyödyt kokemuksis-
tamme.

sisällysluet telo

Julkaisu on jaettu kolmeen osaan

osa a: Kotouttamishallinnon arvioiminen vertais- osa a Kotouttamishallinnon arvioiminen vertaisarvioinnin 7
arvioinnin avulla: Opas kaupungeille. Tässä osassa 10
hyödynnetään inti-cities-hankkeen vertaisarvioijien avulla: Opas kaupungeille
kokemuksia ja tarjotaan metodologinen opas pai- 16
kallisen kotouttamishallinnon arvioimiseksi. Osassa 1 Vertaisarviointi ja benchmarkit:
esitellään vertaisarviointi- ja benchmarktyökalut ja 21
annetaan yksityiskohtaiset ohjeet vertaisarvioinnin työkalujen esittely
suunnitteluun ja toteuttamiseen. 22
2 Vaiheittainen opas 24
25
vertaisarvioinnin tekemisestä ja 26
kotouttamishallinnon arvioimisesta 28
29
osa b: inti-cities-benchmarkit. Tässä osassa osa b inti-cities-hankkeen benchmarkit 31
esitellään ratkaisevan tärkeät, paikallisen kotout- paikallisista kotouttamishallinnoista
tamishallinnon käytännöt indikaattoreiden avulla.
inti-cities-hankkeen vertaisarvioinnit jäsennettiin
benchmarkien avulla ja benchmarkeja tarkistettiin
arvioijien kokemusten perusteella.

osa c: Tutustuminen kotouttamishallinnon käytän- osa c Tutustuminen kotouttamishallinnon käytäntöihin
töihin. Tässä osassa keskitytään inti-cities-hankkeen
vertaisarviointien tärkeimpiin tuloksiin. Osassa
esitellään inti-cities-hankkeen vertaisarvioijien tun-
nistamia kotouttamishallinnon haasteita kaupungeissa 1 Tarpeiden arviointi
ja korostetaan kaupunkien innovatiivisia toimenpiteitä
haasteiden voittamiseksi. ja tietojen kerääminen

2 Työskentely kaupungin
kotouttamishallinnossa

3 Tavoitteiden asettaminen,

resurssien kohdentaminen ja arviointi

4 Johtajuuden varmistaminen
ja julkisen tuen lisääminen

Monimuotoisuuden edistäminen
5
kaupungin hallinnossa


6 Hallinnon eri tasojen
välinen yhteistyö

Yhteistyö kumppaneiden
7
ja eturyhmien kanssa


8 Maahanmuuttajien osallistuminen
yhteiskunnan toimintoihin

7

Opas kaupungeille Kotouttamishallinnon arvioiminen vertaisarvioinnin avulla:

Julkaisun tässä osassa pohditaan inti-cities-hankkeen vertaisarvi-
ointiryhmien kokemuksia ja annetaan perusohjeita vertaisarvioinnin
tekemisestä kaupunkien kotouttamishallinnon arvioimiseksi. Aluksi
esitellään kaksi toisiaan täydentävää vastavuoroisen oppimisen työ-

Akalua, minkä jälkeen prosessi käydään läpi vaiheittain.

8 osa a Opas kaupungeille

1 Vertaisarviointi ja benchmark:
työkalujen esittely

Mitä vertaisarviointi tarkoittaa?
Vertaisarviointi on vastavuoroisen oppimisen työkalu, jonka avulla muissa
inti-cities-hankkeen kaupungeissa asuvat kollegat voivat arvioida paikallisia strategioita, oh-
vertaisarviointiprosessi jelmia ja käytäntöjä. He muodostavat vertaisarviointiryhmän, joka toimii
inti-cties-hankkeen vertaisarviointimalli ”kriittisen ystävän” tavoin. Vertaisarvioiden kohtaamat ongelmat ja työsken-
muodostettiin hankkeeseen valmisteltujen telyolosuhteet ovat samanlaisia, ja käytössä on samanlaiset keinot. Kaikki
benchmarkien avulla. Arvioinnin aluksi kau- vertaisarvioijat ovat perehtyneet kotouttamista koskeviin asioihin ja tuovat
pungit laativat oman alkuraporttinsa, jossa ne oman näkemyksensä ja asiantuntemuksensa hankkeeseen.
arvioivat itseään ihannetilaan nähden erilais-
ten indikaattoreiden avulla. Vertaisarviointi- Mitä benchmark tarkoittaa?
ryhmät, joihin kuului neljä kaupungin edus- Benchmark on ideaalitila, joka pyritään saavuttamaan ja jonka avulla voidaan
tajaa ja eurocities-järjestön, mpg:n ja Ethics mitata suoritusta. Vertailuprosessin avulla pystytään tunnistamaan kehittä-
etc:n edustajia, tarkastivat raportit ja tekivät mistä vaativat kohteet nykyisistä strategioista ja käytännöistä. Jos paran-
alustavan analyysin jokaisen isäntäkaupungin nusehdotukset hyväksytään ja toteutetaan, ne voivat parantaa toimintoja ja
vahvuuksista ja heikkouksista. palvelujen tarjoamista. Keskenään kilpailevat yksityiset yritykset ovat käyt-
Tarkistaakseen tulokset vertaisarviointiryhmät täneet benchmarkeja jo pitkään, ja nyt niiden avulla pyritään yhä enenevässä
kävivät isäntäkaupungeissa haastattelemassa määrin parantamaan laatua myös julkisella sektorilla.
toimijoita, poliitikkoja, yhteistyöjärjestöjä,
palvelun käyttäjiä ja maahanmuuttajaryhmiä. Miksi vertaisarviointi?
Ryhmä hyväksyi arvioinnin jälkeen yhteiset » Vertaisarvioinnin avulla voidaan luoda laaja-alainen oppimiskokemus,
päätelmät ja laati isäntäkaupungille raportin,
johon kerättiin rakentavaa kritiikkiä ja suosi- sillä se avaa uusia mahdollisuuksia asioiden tutkimiseen ja käytännön
tuksia kehittämistä kaipaaville kohteille. Ryh- tiedon hankkimiseen paikallisilta virkamiehiltä ja työntekijöiltä asioista,
män vetäjä esitteli raportin isäntäkaupungille. joita he kohtaavat päivittäisessä työssään.
» Vertaisarvioinnin avulla tietoja voidaan vaihtaa tehokkaasti. Eri toimijat
inti-cities-vertaisarvioijat voivat vaihtaa tietoja keskenään, kun he haastattelun aikana tutustuvat
inti-cties-vertaisarvioijien tuli olla kokemusta toistensa käytäntöihin, esittävät kysymyksiä ja kertovat oman kaupunkin-
maahanmuuttajien kotouttamistyöstä sekä sa toimintatavoista. Myös yhteistyökaupungit ja laaja hankkeeseen osal-
ymmärtää paikallishallinnon toimintaa. Kaikki listuvien asiantuntijoiden joukko voivat vaihtaa tietoja keskenään.
vertaisarvioijat työskentelivät kotouttamiseen » Arvioinnin kohteena olevat saattavat suhtautua kysymyksiin ja suosituk-
liittyvien asioiden parissa jossakin kymmenen siin myönteisemmin, jos vertaisarvioijat esittävät ne konsultin tai kansal-
mukana olleen Euroopan maan kahdentoista lisen hallituksen edustajan asemesta, koska tällaisella henkilöllä ei vält-
kaupungin julkishallinnossa. He työskentelivät tämättä ole tietoa paikallishallinnon nykytilanteesta.
projektijohtajina, neuvonantajina, sosiaali- » Vertaisarvioijat tuovat keskusteluun uusia näkökulmia. Arviointiprosessin
työntekijöinä, kotouttamistoimistojen päälli- luotettavuutta lisää se, että vertaisarvioijat ovat ulkoisia toimijoita, jotka
köinä, koulutusyksiköissä ja syrjinnänvastai- suhtautuvat puolueettomasti toistensa käytäntöihin.
sissa yksiköissä.
Käytännön yhteistyö on edistänyt euroop-
palaisen vertaisarviointiasiantuntijoiden
verkoston kehittymistä. inti-cties-hankkeen
yhteistyökumppanit jatkavat verkoston hyö-
dyntämistä ideoiden ja asiantuntemuksen
vaihtoon myös hankkeen päättymisen jälkeen.

9

‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ! ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› » Isäntäkaupungit saavat asiantuntevaa ja pätevää palautetta käytännöis-
Jotta vertaisarviointi onnistuisi, arvioijan on tään ja tukea tiettyihin hankaliin asioihin, kuten joihinkin poliittisiin kysy-
yleensä käytettävä siihen aikaa myös normaa- myksiin tai uusien välineiden tai ohjelmien käyttöön.
lin työaikansa ulkopuolella. Vertaisarviointien
tekeminen maksaa, mutta kaupungit on va- » Muista kaupungeista tulleiden vertaisarvioijien kolmipäiväisen arvioinnin
kuutettava siitä, että vertaisarvioinnin edut jälkeen tekemät strategioita koskevat suositukset ovat selkeämpiä ja rea-
korvaavat menetetyn ajan ja taloudellisen listisempia kuin kirjoituspöydän ääressä tehdyn tutkimuksen tuloksena
panostuksen. syntyvät suositukset, sillä vertaisarviointikäynneillä keskitytään paikal-
liseen poliittiseen kontekstiin ja hallintokulttuuriin.
‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ! ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ››
Vertaisarviointien onnistumisen edellytykse- » Vertaisarvioijat suhtautuvat ymmärtäväisemmin paikallishallinnon jär-
nä on se, että poliittiset ja hallinnolliset toimi- jestelyihin, sillä heillä on tosiasiallista kokemusta aihealueesta. Näin he
jat sitoutuvat prosessiin, jolloin hanke etenee voivat keskittyä lyhyellä aikavälillä toteutettavissa oleviin käytännön toi-
sujuvasti ja suositukset otetaan vakavasti. menpiteisiin.
seriously.
Miksi eri maiden välinen vertaisarviointi?
‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ! ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ››
Vertaisarviointiin osallistuvat kaupungit eivät » Erilaiset poliittiset perinteet ovat saattaneet synnyttää erilaisia ideoita ja
saisi kuitenkaan olla liian erilaisia. Kaupunki- välineitä, jotka voivat auttaa vertaisryhmiä eri maissa. Eri maiden välisen
en valinnassa tulisi ottaa huomioon esimer- vertaisarvioinnin avulla hyviä ideoita voidaan levittää ja lisäksi voidaan
kiksi kaupungin koko, toiminnot, paikallisen löytää uusia innovatiivisia lähestymistapoja.
tason pätevyys ja väestön monimuotoisuus.
» Euroopan unioni on laatinut yleiset suuntaviivat maahanmuuttajien ko-
‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ! ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› touttamisesta (yhteiset perusperiaatteet), ja se kehottaa tekemään mai-
Vertaisarvioijien on tutustuttava kotouttamisen denvälisiä vertailuja ja jakamaan hyviä käytäntöjä.
kansallisiin piirteisiin ja ominaisuuksiin tai
siihen, miten vastuu ja toimivalta jakautuvat, » Yhteistyön tekeminen muunmaalaisten vertaisarvioijien kanssa avaa uusia
jotta he ymmärtäisivät paikallisen kotouttami- näkökulmia eri lähestymistapoihin. Vertaisarvioijien on otettava etäisyyttä
sen periaatteet ja pystyisivät antamaan hyö- siihen, miten asiat tehdään kotikentällä, ja mietittävä uudelleen sellaisia
dyllistä palautetta isäntäkaupungeille. Tämä ideoita ja lähestymistapoja, joita he ovat pitäneet itsestään selvinä.
on haastava tehtävä eurooppalaisille vertais-
arviointiryhmille, ja niiden on varattava aikaa Miksi vertaisarviointi ja benchmarkit on yhdistetty?
eri kontekstien ymmärtämiseen. » Benchmarkien käyttäminen auttaa tarkentamaan ja jäsentämään vertais-

‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ! ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› arviointeja, sillä niiden avulla voidaan luoda parametreja tehokkaaseen
Kieli voi hankaloittaa käytännön yhteistyötä, tietojen vaihtoon.
ja se voi rajoittaa joidenkin vertaisarvioijien » Benchmarkien käyttäminen on normatiivista. Kun tehdään yhteistyötä,
osallistumista. Tulkkeja voidaan tietysti käyt- standardien laatimisesta tulee yhteinen ja demokraattinen prosessi. Kun
tää, mutta se hidastaa prosessia, sillä haas- benchmarkit laaditaan yhdessä, koko ryhmällä on yhteinen näkemys ta-
tatteluajat kaksinkertaistuvat ja keskustelujen voiteltavasta ihannetilasta. Tällöin benchmarkeja voidaan käyttää politii-
luonnollinen kulku häiriintyy. kan ja hankkeen tulevissakin kehitysvaiheissa EU:n tasolla.
» Benchmark on ihanne, jonka avulla voidaan arvioida käytäntöjä. Sen avul-
la voidaan myös tunnistaa parannusta vaativia kohteita. Kun pohditaan
benchmarkien soveltamista, vertaisarvioijilla on ainutlaatuinen tilaisuus
kartoittaa vaikeudet ja tehdä yksilöllinen ja yksityiskohtainen analyysi.
» Benchmarkit luovat vertailukelpoista tietoa, jonka ansiosta eri kaupun-
keja voidaan vertailla keskenään. Lisäksi ne ovat työkaluja, joiden avulla
voidaan tunnistaa siirrettäviksi sopivat käytännöt.
» Yhteistyön tekeminen sekä strategioiden ja käytäntöjen vertaaminen ihan-
netilaan vähentävät subjektiivista arviointia.

10 osa a Opas kaupungeille

2 Vaiheittainen opas
vertaisarvioinnin tekemisestä ja

k otouttamishallinnon arvioimisesta

inti-cties-hankkeen vertaisarviointiprosessi oli kolmiosainen: käyntien
valmistelu, varsinainen arviointi ja tulosten raportointi. Seuraavassa esi-
tellään nämä kolme osaa, jotka jakautuvat seitsemään eri vaiheeseen.

Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Vaihe 4 Vaihe 5 Vaihe 6 Vaihe 7

Benchmarkien ja indi- Vertaisarviointi- Isäntäkaupunkien Vertaisarvioijat tar- Vertaisarviointikäynnit. Arvioinnin tekeminen. Palaute.
kaattoreiden määrit- ryhmien koulutus. alkuraportti. Isäntä- kastavat alkuraportin. Vertaisarvioijat haas- Vertaisarvioijat teke- Vertaisarvioijat ra-
tely. Päätetään, missä Selvennetään pääkä- kaupunki esittelee He arvioivat suoritus- tattelevat kaupungin vät arvioinnin, joka pe- portoivat tärkeimmät
asioissa eurooppalais- sitteitä. Isäntäkau- vertaisarvioijille ta, kehittävät hypo- työntekijöitä, poliitik- rustuu haastatteluissa tulokset käynnin
ten vertaisarvioijien pungit harjoittelevat toimintaympäristönsä teesin, pohtivat, mitä koja, yhteistyöjärjes- saatuun aineistoon. lopussa. He laativat
panos toisi lisäarvoa, alkuraportin laatimista ja arvioi itsensä indi- muuta heidän pitäisi töjä, maahanmuutta- kattavan kirjallisen
määritetään ihanneti- ja vertaisarvioijat kaattoreiden avulla. vielä tietää ja kenet jaryhmiä ja palvelun raportin ja esittelevät
lat ja indikaattorit. haastatteluja. heidän tulisi tavata. käyttäjiä. Tällä sen isäntäkaupungille.
pyritään tarkistamaan
alkuhypoteesi ja kehit-
tämään arviointia.

Valmistelu >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> Arviointi >>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>> Raportointi >>>>>

‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ! ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› › ‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ! ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›
Kun benchmarkeja laaditaan, on erittäin On tärkeää rajoittaa hankkeen sovelta-
tärkeää pohtia niihin vastaamiseen vaa- misalaa, jotta arvioinnit voivat olla kes-
dittavien tietojen saatavuutta. kitetympiä ja analyysit syvällisempiä.

11

Vaihe 1: Benchmarkien ja indikaattoreiden määritteleminen
inti-cties-hankkeen benchmarkit Tässä vaiheessa vertaisarvioijat päättävät, mihin vertaisarvioinnissa keski-
inti-cties-hankkeessa keskityttiin kotout-
tytään. He määrittelevät benchmarkit ja indikaattorit. Indikaattoreiden avulla
tamishallintoon ja päämääränä oli käsitellä vertaisarvioijat pystyvät arvioimaan, onko kehitystä tapahtunut kohti ihanne-
erityisesti kahta ongelmaa: päätöksenteon ja tilaa. Niiden avulla voidaan selvittää, mitä toimenpiteitä on tehty benchmark-
palvelujen tarjoamisen horisontaalista ja verti- tavoitteiden saavuttamiseksi ja ovatko toimenpiteet olleet onnistuneita.
kaalista pirstoutumista sekä maahanmuuttaji-
en sulkemista yhteiskunnan ja päätöksenteko- » Benchmarkien avulla voidaan tarkastella alueita, joilla olisi parannetta-
prosessien ulkopuolelle. Hankkeessa tutkittiin vaa ja joilla vertaisarvioijien panos voisi olla käytännöllinen, hyödyllinen
kotouttamishallinnon neljää pilaria. Jokaiselle ja tervetullut lisä.
pilarille määritettiin perusbenchmarkit:
ks. osa B, sivu 17. » Jos benchmarkeja sovelletaan useisiin eri konteksteihin ja vertailukelpoi-
sen tiedon hakemiseen, niiden avulla kannattaa ennemminkin tutkia pää-
inti-cties-hankkeen indikaattorit töksenteon instrumentteja, sen sijaan että tutkitaan tavoitteita tai tulok-
INTI-Cities-hankkeen puitteissa sia, joita ei voi verrata kaupunkien kesken.
määritetyillä 75 indikaattorilla arvioidaan
sitä, millaisia mahdollisuuksia ja esteitä » Benchmarkit laaditaan useissa kaupungeissa käytössä olevien ihannestra-
paikalliset strategiat ja käytännöt tuovat tegioiden ja -käytäntöjen pohjalta. Vaikka kaupunkien peruskotouttamis-
maahanmuuttajien kotouttamiselle. Niiden tavoitteet ovatkin samat ja niihin liittyy samanlaisia haasteita, strategiat,
avulla ei yritetä arvioida sitä, ovatko hallintokäytännöt ja työkulttuurit eroavat kuitenkin toisistaan. Sen vuoksi
maahanmuuttajat todella kotoutuneet onkin haasteellista laatia sellaiset benchmarkit, joita kaikki kaupungit pi-
yhteiskuntaan. Useimmat indikaattorit tävät ideaalisina. Kaikkien vertaisarvioijien on hyväksyttävä benchmarkit
edellyttävät vertaisarvioijien tekemää ja indikaattorit.
laadullista ja yksityiskohtaista arviointia.
Esimerkki: » Hallintorakenteet voidaan järjestää monella eri tavalla benchmarkien saa-
vuttamiseksi. Indikaattorit eivät saisi olla liian tiukkoja, vaan niiden tulisi
Hallinnollinen yhteistyö: jättää tilaa kaupunkien omalle pohdinnalle siitä, miten haasteista suoriu-
Indikaattori nro 3 dutaan, sekä innovoinnille ja luovuudelle.
Onko kaupungissa pysyvä neuvoa-antava
maahanmuuttajien kotouttamiskomitea, johon » Vertaisarvioijien tehtävä on vaikea, sillä heidän pitäisi toisaalta laatia erit-
kuuluu päteviä, kansalaisjärjestöjä, maahan- täin täsmällisiä indikaattoreita, joita ei voi soveltaa kaikissa yhteyksissä, ja
muuttajajärjestöjä ja yksityistä sektoria edus- toisaalta moniin yhteyksiin sopivia indikaattoreita, joita voi soveltaa kaik-
tavia henkilöitä? Kuuleeko kaupunki komiteaa kiin konteksteihin mutta joista saattaa tulla liiankin abstrakteja.

säännöllisesti?

Huomautus: Indikaattoreita muokattiin vertaisarvi-
ointikäyntien jälkeen vertaisarvioijien kokemusten
ja palautteen perusteella. Päivitetyt indikaattorit on
kirjattu osaan B, s. 18 - 19.

inti-cities hankkeen vertaisarviointi- Vaihe 2 Vertaisarviointiryhmien koulutus
Vertaisarviointeja edeltävä kahden päivän koulutuskurssi, jonka tavoitteena
koulutus
on selventää eri menetelmiä, on erittäin tärkeä sekä vertaisarviointiryhmille
Kuukautta ennen ensimmäistä vertaisarvioin- että isäntäkaupungeille.
tia järjestettiin inti-cities-hankkeeseen kuu-
luva kahden päivän koulutuskurssi. Kurssin » Isäntäkaupungit saavat apua alkuraportin laatimiseen, ja vertaisarvioijat
aikana muodostettiin vertaisarviointiryhmät ja saavat apua tarkastuksen tekoon.
annettiin ohjeita isäntäkaupungeille. Lisäksi
kaikki kurssin osanottajat osallistuivat vuoro- » Koulutuskurssilla vertaisarvioijat pääsevät tutustumaan toisiinsa ja saa-
vaikutteisiin harjoituksiin, joissa harjoiteltiin vat koulutusta haastattelujen tekoon ja työryhmien tai keskusteluryhmien
haastattelutekniikoita. Ryhmät sopivat siitä, johtamiseen.
että vertaisarviointikäyntien päätyökaluna
ovat haastattelut, joissa arvioijapari haastat- » Harjoitushaastattelujen tekeminen lisää vertaisarvioijien valmiuksia ja
telee yksittäisiä haastateltavia. Haastattelut luottamusta vertaisarviointikäyntien haastattelujen tekoon.
kestivät noin tunnin (aikaa kului kuitenkin
enemmän, jos käytettiin tulkkia). Jos haasta- » Koulutuskurssilla vertaisarvioijat jaetaan ryhmiin ja jokaiselle ryhmälle
teltavia oli paljon, joissain tapauksissa muo- nimetään johtaja. Ryhmänjohtaja toimii ryhmän edustajana suhteessa
dostettiin keskusteluryhmiä. isäntäkaupunkiin.

12 osa a Opas kaupungeille

inti-cties-hankkeen alkura Vaihe 3: Isäntäkaupunkien alkuraportti
portti ‑ taustatiedot
Jokainen inti-cties-kaupunki laati Isäntäkaupungit kehittävät strategioita ja käytäntöjä mahdollisesti hyvinkin
alkuraportin, jonka alussa kerrottiin erilaisista paikallisista ja kansallisista lähtökohdista. Isäntäkaupungit an-
paikallisista kotouttamisperiaatteista ja tavat ennen vertaisarviointikäyntejä arvioijille kontekstitietoa, muokkaavat
annettiin yleiskatsaus seuraavista asioista: heidän odotuksiaan ja antavat tarpeellisia suosituksia. Lisäksi isäntäkau-
pungit käynnistävät arvioinnin tekemällä oman itsearviointiraportin.
1. Tärkeimmät tiedot kaupungista (väestöra-
kenne, talous jne.) mukaan lukien kaikki » Isäntäkaupungeille annetaan hyvissä ajoin ennen vertaisarviointikäyntejä
kotouttamishallintoon vaikuttavat seikat.
malli, jonka mukaan he voivat tehdä alkuraportin. Raportissa 1) annetaan
2. Kaupungin rooli kaikkien julkisten toi- taustatiedot ja 2) tehdään itsearviointi kaupungin strategioista ja käytän-
mintojen ja palveluiden tarjoamisessa. nöistä.
Kaavio, jossa näkyy kaupungin poliittinen, » Alkuraportin ensimmäisessä osassa annettavien taustatietojen on oltava
hallinnollinen ja toiminnallinen rakenne kattavat. Kun isäntäkaupungit pohtivat sitä, pitäisikö vertaisarvioijille an-
sekä maininta palveluiden tarjoamisessa taa jotain tukiaineistoa (esim. strategia-asiakirjat, toimintakertomukset),
mukana olevien yksiköiden, yritysten ja heidän kannattaa pitää mielessä, että arvioijilla on vain tietty aika tutus-
yhteistyökumppaneiden laillisesta toimi- tua tukiaineistoon. Olosuhteista jää kuitenkin vielä paljon opittavaa, kun
vallasta. arviointikäynnit alkavat.
» Alkuraportin toisessa osassa kaupungin on arvioitava omaa suoriutumis-
3. Vastuunjako paikallisen, alueellisen ja taan indikaattoreiden avulla ja erotettava toiveet tai tavoitteet todellisista
kansallisen tason hallinnon kesken. saavutuksista sekä kerrottava avoimesti heikkoudet.
» Isäntäkaupungin on perusteltava jokainen indikaattori ja annettava vas-
4. Poliittiset päätöksentekokäytännöt ja taus kysymyksiin miten, miksi ja kuka. Alkuraportista käy ilmi, kenelle
kaupungin poliittinen tasapaino. kuuluu poliittinen ja toiminnallinen vastuu indikaattoreissa käsitellyistä
aiheista. Tämän tiedon avulla vertaisarvioijat tietävät, kenen kanssa hei-
5. Strategiat, suunnitelmat ja toimenpiteet, dän tulisi keskustella vertaisarviointikäyntien aikana.
jotka edistävät kotouttamishallintoa, sekä » Raportti tulisi laatia yhteistyössä kaikkien niiden toimijoiden kanssa, jot-
se, miten kaupunki määrittelee termin ka työskentelevät kaupungin kotouttamisasioiden ja -palveluiden parissa,
“maahanmuuttaja”. koska tällöin kaikki asiantuntijat saataisiin mukaan alusta alkaen ja heille
voitaisiin antaa monipuolinen kuva tilanteesta. Raportin tulisi kuitenkin
6. Yhteistyökäytännöt asiantuntijoiden vä- olla yhtenäinen.
lillä, esimerkiksi kotouttamishallinnossa
mukana olevat työryhmät.

7. Kotouttamishallinnon määrärahat toimien
toteuttamiseen, mukaan lukien tiedot
paikallisesti ja alueellisesti kerätyistä
varoista sekä valtiolta ja EU:lta saaduista
varoista.

‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ! ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› › ‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ! ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›

Jotta vertaisarvioijat huomaisivat raportin Kaupungin itsearviointiraportti on toimi-
mahdollisen puolueellisuuden, heidän tettava vertaisarviointiryhmälle riittävän
on ymmärrettävä sen lähtökohdat: ketkä ajoissa, jotta heillä on aikaa tutustua sen
kaikki olivat laatimassa raporttia ja miten sisältöön ja tehdä tarkastus.
se laadittiin? Kuinka paljon poliittinen
sitoutuneisuus on vaikuttanut raportin
laatimiseen?

13

Vaihe 4: Vertaisarvioijien tarkastus
Vertaisarvioijat aloittavat arviointinsa tekemällä isäntäkaupungin itsearvi-

ointiraportin tarkastuksen mallin avulla. Vertaisarvioijat käyvät raportin läpi
erittäin tarkasti. Ryhmä kokoaa tarkastuksen tulokset ennen vertaisarvioin-
tikäyntejä.
Alapuolella olevassa esimerkissä on ote vertaisarviointiryhmän tarkastuk-
sesta. Jokaisen indikaattorin kohdalla vertaisarvioijat

» arvioivat suoritusta. Saavuttaako kaupunki benchmarkit vai ylittääkö tai

alittaako se ne raportissa annettujen tietojen perusteella? Tarvitsevatko
arvioijat enemmän tietoa, ennen kuin he pystyvät pääsemään yhteisym-
märrykseen?

» kehittävät hypoteesin. Vertaisarvioijat luovat kokonaiskuvan isäntäkau-

pungin tilanteesta lukemansa perusteella ja määrittelevät jokaiselle indi-
kaattorille alkuhypoteesin, joka tarkistetaan käynnin aikana.

» laativat kysymyksiä. Mitä heidän tulisi tietää, jotta he saisivat selville

kaupungin tilanteen ja jotta he voisivat varmistaa alkuraportin tiedot ja
alustavan hypoteesin?

» pohtivat, kenet heidän tulisi tavata. Alkuraportista tulisi käydä ilmi, kuka

on kaupungissa vastuussa benchmarkeissa käsitellyistä asioista, jotta
vertaisarvioijat tietävät, kenet heidän tulisi tavata erilaisten näkökulmien
kuulemiseksi.

inti-cties-hankkeen alkutarkastus

Indikaattori » Suoritus » Hypoteesi » Mitä haluttaisiin kysyä / Kenet
haluttaisiin tavata
Hallinnollinen yhteistyö: ? Isäntäkaupungin alkuraportissa
antamien tietojen perusteella - Komitean jäsenten taustat. Miten heidät
indikaattori nro 3  - tiedämme, että kaupungissa on nimitettiin?

Onko kaupungissa pysyvä pysyvä neuvoa-antava komitea, johon - Otetaanko komitean työ vakavasti? Kuinka
neuvoa-antava maahanmuuttajien kuuluu 15 jäsentä ja joka kokoontuu usein kaupunki kuulee komiteaa?
4 kertaa vuodessa.
kotouttamiskomitea, johon - emme tiedä, miten päteviä tai - Millaisia suosituksia on tehty viime
kuuluu päteviä ja edustavia edustavia komitean jäsenet ovat. aikoina? Millaista seurantaa komitea on
henkilöitä kansalaisjärjestöistä, - epäilemme, että kaupunki ei tehnyt?
maahanmuuttajajärjestöistä ja hyödynnä komitean panosta
yksityiseltä sektorilta? Kuuleeko riittävästi. » Haluttaisiin tavata:
kaupunki komiteaa säännöllisesti? komitean puheenjohtaja

14 osa a Opas kaupungeille

‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ! ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› Vaihe 5: Vertaisarviointikäynnit
Vertaisarviointiryhmä vierailee isäntäkaupungissa, jotta se voi tehdä arvi-
Onnistuneesti laaditussa aikataulussa on
varattu riittävästi aikaa haastatteluille ja kes- ointinsa ja tarkistaa hypoteesinsa. Vertaisarvioijat tutkivat ja analysoivat
kusteluryhmille, jotta arviointi voidaan tehdä epävarmoja alueita haastattelemalla kaupungin työntekijöitä, poliitikkoja,
perusteellisesti. Aikataulussa on varattava yhteistyöjärjestöjä ja maahanmuuttajaryhmiä ja keräävät kaupungin alkura-
aikaa myös sille, että vertaisarvioijat (1) tutus- portin tietoja täydentäviä lisätietoja, mielipiteitä ja näkemyksiä.
tuvat kaupungin kotouttamispolitiikkaan ja
kotouttamisen kansalliseen kontekstiin, jonka » Ensimmäinen puoli päivää kuluu valmisteluihin. Vertaisarvioijat käyvät
puitteissa kaupunki toimii, sekä sille, että ver- yhdessä läpi alkutarkastuksen, ja isäntäkaupunki esittelee heille maa-
taisarvioijat (2) ehtivät keskustella havainnois- hanmuuttajien kotouttamismenetelmiä. Vertaisarvioijat jakavat tehtäviä
taan toistensa kanssa. ja alkavat valmistella haastatteluja ja keskusteluryhmiä.

» Seuraavat kaksi päivää on varattu haastatteluille ja keskusteluryhmille.
Kukin vertaisarvioija tekee neljästä viiteen haastattelua päivässä. Jos ver-
taisarvioijalla ei ole haastattelua, hän kirjoittaa havaintojaan muistiin.

» Viimeinen puoli päivää kuluu viimeistelyyn, tulosten tärkeysjärjestykses-
tä päättämiseen ja lyhyen esittelyn tekemiseen isäntäkaupungille.

inti-cties-hankkeen aikataulu

Time Päivä 1 Päivä 2 Päivä 3 Päivä 4

09.00 – 10.00 Haastattelu 1 Haastattelu 2 Haastattelu 15 Haastattelu 16 Arvioijat kokoavat tulokset ja
JB & FC Haastattelu 4 keskustelevat niistä

10.00 – 11.00 Haastattelu 3 Haastattelu 17 Haastattelu 18

11.00 – 12.00 Haastattelu 5 Haastattelu 6 Haastattelu 19 Haastattelu 20

12.00 – 13.00 Arvioijat saapuvat Haastattelu 7 Haastattelu 8 Haastattelu 21 Haastattelu 22 Arvioijat esittelevät tärkeimmät
isäntäkaupunkiin tulokset isäntäkaupungille

13.00 – 14.00 Arvioijat käyvät yhdessä läpi Haastattelu 9 Haastattelu 10 Haastattelu 23 Haastattelu 24 Arvioijat lähtevät
14.00 – 15.00 alkutarkastuksen Haastattelu 11 Haastattelu 12 Haastattelu 25 Haastattelu 26 isäntäkaupungista
15.00 – 16.00
Mahdollisuus kysyä Haastattelu 13 Työpaja Haastattelu 27 Työpaja
16.00 – 17.00 isäntäkaupungilta selventäviä
kysymyksiä

Isäntäkaupunki esittelee
kaupungin kotouttamistoimintaa

17.00 – 18.00 Työpajajen jakamista ja Haastattelu 14 Haastattelu 28
kysymysten laatimista

15

inti-cties-hankkeen tietojen kerääminen Vaihe 6: Arvioinnin tekeminen
Hallinnollisen yhteistyön indikaattori, joka Benchmarkit ja indikaattorit ohjaavat vertaisarviointiprosessia. Vertaisar-
mainitaan **sivulla XX**, on saattanut herät-
tää kysymyksiä komitean jäsenten taustoista vioijat keräävät tietoja haastatteluissa käyttämällä indikaattoreita, joiden
tai siitä, kuinka usein kaupunki kuulee komite- avulla he voivat verrata suoritusta benchmarkiin.
aa ja miten kaupunki on suhtautunut komitean
tekemiin suosituksiin. Vastaukset eivät usein- » Indikaattoreiden tulisi jäsentää haastatteluja ja antaa tietoa vertaisarvi-
kaan ole kvantitatiivisia, ja vertaisarvioijien on oijien kysymyksistä.
tehtävä yksityiskohtainen arviointi. Haastatte-
luissa saadut tiedot tallennetaan tietokantaan » Kaikki saadut tiedot tulisi yhdistää asiaankuuluvaan indikaattoriin ja säi-
seuraavassa muodossa: lyttää tietokannassa tai aineistopankissa.

AC/I/3 – Haastattelu 17 – JB & FC (haastatteli- » Vertaisarvioijat tekevät johtopäätöksensä kaupungin tilanteesta aineis-
joiden nimikirjaimet) topankin tietojen perusteella, ja heidän on kirjattava tulokset huolellises-
ti. Kontekstitietoja tulisi kirjata, jos ne ovat erityisen olennaisia.
Vaikka komiteassa näyttäisi olevan päteviä ja
edustavia henkilöitä, kaupunki ei kuule sitä » Tulokset on hyvä merkitä värikoodein, jolloin on helppo erottaa, missä
säännöllisesti. Komitealta on pyydetty lausun- asioissa kaupunki saavuttaa tai jopa ylittää benchmarkit, missä se alittaa
toa vain kerran tämän vuoden aikana. ne ja missä tulokset ovat epäselviä.

» Vertaisarvioijat tunnistavat heikkoudet ja yrittävät selvittää, mitkä tekijät
estävät kehitystä. He etsivät myös hyviä käytäntöjä, jotka voitaisiin siir-
tää muihin kaupunkeihin.

inti-cties-hankkeen raportointi Vaihe 7: Palaute
Jos vertaisarvioijien havainnot indikaattoriin
AC/I/3 (yläpuolella / vieressä / edellisellä Arvioijat päättävät yhdessä, mitkä ovat tärkeimmät tulokset, ja esittelevät
sivulla oleva esimerkki) olisi vahvistettu vähin- alustavat havaintonsa isäntäkaupungille heti vertaisarviointikäyntien jäl-
tään kahdessa haastattelussa, vertaisarvioijat keen. Tällöin haastattelut ovat vielä tuoreessa muistissa. Käyntien jälkeisinä
olisivat lisänneet raporttiin asiaankuuluvan viikkoina ryhmät käyvät yhdessä läpi aineistopankin tietoja ja laativat katta-
suosituksen. He olisivat ehdottaneet, että van kirjallisen raportin isäntäkaupungille.
neuvoa-antavaa komiteaa tulisi kuulla useam-
min, ja he olisivat tarvittaessa voineet ehdot- » Aineistopankki on rakenteiden, vahvuuksien ja heikkouksien tunnistami-
taa kuulemiselle aikataulua. sen lähtökohta. Tuloksia tulisi käyttää vain, jos tiedot on vahvistettu vä-
hintään kahdessa haastattelussa.
‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ! ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ››
Benchmarkien soveltaminen vaatii hieman » On erittäin tärkeää, että vertaisarvioijat ovat yhtä mieltä tärkeimmistä tu-
joustavuutta. Ei ole välttämättä olennaista, loksista ja kirjaavat ne ennen isäntäkaupungista lähtemistä.
onko kaupungilla pysyvä neuvoa-antava komi-
tea, jos kaupunki kuulee säännöllisesti kansa- » Benchmarkit, joiden mukaan kaupunkeja verrataan toisiinsa, saattavat
laisjärjestöihin, maahanmuuttajajärjestöihin olla hyvinkin haastavia, ja siksi vertaisarvioijien tulisi pyrkiä muodosta-
ja yksityiseen sektoriin kuuluvia päteviä ja maan tasapainoinen kuva tilanteesta. Rakentavan kritiikin lisäksi tulisi
edustavia henkilöitä. Vertaisarvioijat päättä- antaa myös kiitosta tarvittaessa.
vät, mitä säännöllinen kuuleminen tarkoittaa
ja miten tämä kuuleminen voidaan järjestää. » Vertaisarvioijat antavat kokemuksiinsa ja asiantuntemukseensa perustu-
via konkreettisia suosituksia, joiden tavoitteena on auttaa isäntäkaupun-
‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ‹‹ ! ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› kia saavuttamaan ideaalitila.
Vertaisarvioijien on osattava erottaa haas-
tateltavan omat mielipiteet tosiasioihin pe- » Jotta tulokset ja suositukset ovat perusteltuja, niiden on oltava kaikkien
rustuvista faktoista ja huomioida vain faktat. vertaisarvioijien hyväksymiä. Kaikkien arvioijien on osallistuttava rapor-
Heidän tulee verrata kuulemaansa muihin tin laatimiseen.
käytettävissä oleviin tietoihin, kuten isäntä-
kaupungin alkuraportin tietoihin. Vertaisarviointiryhmän johtaja palaa isäntäkaupunkiin esittelemään kirjalli-
sen raportin tärkeimmät tulokset kaupungin eri yksiköiden henkilökunnalle,
kaupungin yhteistyökumppaneille, asiantuntijoille ja lehdistölle.

Isäntäkaupunki vastaanottaa vertaisarvioijien suositukset ja sitoutuu toimi-
maan kaikkein olennaisimpien suositusten mukaisesti.

16 osa a Opas kaupungeille

inti-cities-hankkeen benchmarkit

B

17

inti-cities-hankkeen benchmarkit

Julkaisun tässä osassa määritetään inti-cities-hankkeen indikaat-
torit, jotka auttavat vertaisarvioijia arvioimaan kotouttamishallinnon
neljää pilaria.

1. 2. 3. 4.

hallintokäytännöt: hallinnollinen yhteistyö: kumppanuus:
Kaupungilla on oltava strategi- Kaupungin tulisi pystyä tar- Kaupungin on luotava kump-
nen, koko kaupunkia koskeva maahanmuuttajien joamaan yhdenmukaisia pal- panuussuhteet kansalais-
ja suunnittelusta arviointiin veluja kaikille kansalaisille, järjestöihin (mukaan lukien
ulottuva lähestymistapa ko- voimaannuttaminen: myös maahanmuuttajille. Eri maahanmuuttaja- ja oma-
touttamishallintoon. yksiköiden tulisi tehdä yhteis- apujärjestöt), eturyhmiin ja
Kaupungin on pyrittävä lisää- työtä, koska kotouttaminen on yksityisen sektorin yrityksiin.
mään kaikkien kansalaisten, mielipiteitä herättävä aihe. Näitä suhteita on tuettava toi-
myös maahanmuuttajien, mivilla hallintojärjestelyillä.
resursseja ja mahdollisuuksia,
jotta he pystyvät tekemään
tietoon perustuvia valintoja
ja muuttamaan valinnat toivo-
tuiksi toimenpiteiksi ja loppu-
tuloksiksi.

inti-cities-hankkeen benchmarkit kehitettiin tutkimusvälineeksi kaupun-
kien kotouttamisstrategioiden ja –käytäntöjen tutkimiselle, ei yhdeksi ja
ainoaksi kotouttamismalliksi, johon tulisi pyrkiä. Benchmarkien määrittä-
misessä hyödynnettiin eri lähteitä, kuten aiempia vertaisarviointihankkeita,
politiikasta tehtyjä tutkimuksia sekä nykyisiä sääntöjä ja standardeja.
Indikaattoreiden avulla vertaisarvioijat voivat arvioida sitä, miten kaupungit

sijoittuvat ideaalitilavertailussa, kun kaikki neljä pilaria otetaan huomioon.
Vertaisarviointikäynneillä arvioijat keräsivät tietoa haastatteluiden avulla ja
tutkimalla kaupungin asiakirjoja, jotta he voivat verrata kaupungin suoritusta
indikaattoreihin. Otetaan esimerkiksi hallintojärjestelyiden ensimmäinen ta-
voiteindikaattori:

”Kaupunki hyväksyy maahanmuuttajien kotouttamista koskevan strategi-
sen suunnitelman, joka perustuu tarpeiden arviointiin ja toimii poliittisten
toimenpiteiden ohjelmana.”
Vertaisarvioijat ovat ehkä valinneet haastateltavaksi vaaleilla valitun, maa-
hanmuuttajien kotouttamisesta vastaavan henkilön sekä strategisen suunni-
telman laatimisesta vastaavia virkamiehiä. Lisäksi he ovat tutustuneet varsi-
naiseen suunnitelmaan.
Indikaattorit laadittiin siten, että niiden avulla voitiin tutkia viittä, kaikkiin
pilareihin liittyvää osa-aluetta: pyrkimys, johtajuus, resurssit, toteutus ja
arviointi. Vertaisarvioijat laativat ne ja keskustelivat niistä hankkeen alussa.
Indikaattoreita testattiin vertaisarviointikäynneillä, minkä jälkeen niitä tar-
kistettiin sen mukaan, miten niitä oli sovellettu käytännössä. Lisäksi otettiin
huomioon isäntäkaupungin ja vertaisarvioijien tekemät huomautukset. Tarkis-
tetut indikaattorit ovat sivun yläreunassa.

18 osa b inti-cities-hankkeen benchmarkit

hallintokäytännöt: 2 Kaupungin jokainen yksikkö on nimennyt Yksilön voimaannuttaminen: Resurssit
Kaupungilla on oltava strateginen, koko kau- yhteyshenkilön, joka vastaa kyseisen yksi- 1 Kaupungin henkilöstö on moninaista ja vas-
punkia koskeva ja suunnittelusta arviointiin kön osalta strategisen suunnitelman toteut-
ulottuva lähestymistapa kotouttamishallintoon. tamisesta ja joka seuraa maahanmuuttajien taa kaupungin väestön rakennetta.
kotouttamisessa tehtyjä hyviä ja huonoja 2 Kaupungin hankintakäytännöt ovat moni-
Yleishallinto: Tavoite ratkaisuja.
1 Kaupunki hyväksyy strategisen suunnitel- naiset ja vastaavat kaupungissa toimivien
3 Kaupungissa toimii pysyvä neuvoa-antava urakoitsijoiden rakennetta.
man maahanmuuttajien kotouttamisesta, maahanmuuttajien kotouttamiskomitea, 3 Kaupungin ja täytäntöönpanevien yksikköjen
joka perustuu tarpeiden arviointiin ja toimii johon kuuluu päteviä, kansalaisjärjestöjä, työntekijät osoittavat kulttuurienvälistä tie-
poliittisten toimenpiteiden ohjelmana. maahanmuuttajajärjestöjä ja yksityistä sek- toisuutta ja ymmärrystä.
2 Strategia sisällytetään kaikkiin asiaankuulu- toria edustavia henkilöitä. Kaupunki kuulee
viin strategiaportfolioihin sekä kehityspro- komiteaa säännöllisesti. Yksilön voimaannuttaminen: Toteutus
sessin kaikkiin vaiheisiin. 1 Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajajärjes-
3 Kotouttamisen yhteyshenkilöksi (kotouttami- 4 Kaupunki huolehtii siitä, että sen omat (tai
sedustajaksi) nimetään virkamies, joka joh- alihankkijoiden tarjoamat ulkoiset) palvelut töt osallistuvat aktiivisesti pysyvän neuvoa-
taa yksiköiden välistä kotouttamiskomiteaa. ja mahdollisuudet täyttävät kaupungin mo- antavan kotouttamiskomitean kokouksiin ja
4 Kotouttamisedustaja vastaa maahanmuut- ninaisen väestön tarpeet ja parantavat maa- toimintaan.
tajien kotouttamisen huomioon ottamisen hanmuuttajien kotoutumista, mukaan lukien 2 Maahanmuuttajat voivat käyttää omaa äi-
edistämisestä kaupungissa. heidän mahdollisuutensa täysimääräiseen dinkieltään tarvittaessa tulkin avustuksella
5 Kaupunki hyväksyy strategian hallinnon osallistumiseen. käyttäessään kaupungin ja/tai sen yhteistyö-
yhteistyöstä paikallisella, kansallisella ja kumppanien tarjoamia peruspalveluja.
Euroopan tasolla. Yleishallinto: Arviointi 3 Jos maahanmuuttajat kohtaavat ongelmia
6 Kaupunki kerää tarkat tiedot maahanmuuttaja- 1 Kaupunki arvioi säännöllisesti maahanmuut- käyttäessään kaupungin tai sen yhteistyö-
yhteisöistä, mukaan lukien asutusrakenteet. kumppanien tarjoamia peruspalveluja (esim.
tajien kotouttamisstrategioiden ja -käytäntö- työvoima- tai asumispalvelut), he voivat
Yleishallinto: Johtajuus jen saavutuksia (mukaan lukien niiden strate- pyytää apua itsenäiseltä välittäjältä (jolla voi
1 Kaupungin poliittiset päättäjät ovat julkisesti giset ja toteutukseen liittyvät näkökulmat) ja olla maahanmuuttajatausta), joka on saanut
välittää nämä tiedot kaikille asiaankuuluville isäntämaan oikeuksiin, velvollisuuksiin, käy-
sitoutuneet siihen, että maahanmuuttajien tahoille. täntöihin ja tapoihin liittyvää koulutusta.
kotouttaminen on tärkeä asia, johon käytetään 2 Kaupunki raportoi säännöllisesti ja julkisesti 4 Maahanmuuttajat osallistuvat kaupungin tai
resursseja ja jota varten tehdään toimenpiteitä. maahanmuuttajien kotouttamispolitiikan sen yhteistyökumppanien järjestämille kieli-
2 Kaikki poliittiset puolueet ovat sitoutuneet tuloksista. kursseille ja saavat siitä todistuksen, mikäli
maahanmuuttajien kotouttamisen periaattei- 3 Kaupungilla on käytössä indikaattoreita, mahdollista.
siin ja kaupungin hyväksymään strategiseen joita seurataan säännöllisesti. Niillä mita- 5 Maahanmuuttajat hyödyntävät kaupungin
suunnitelmaan. Tämä sitoumus on voimassa taan onnistumista ja epäonnistumista sekä tai sen yhteistyökumppaneiden tarjoamat
myös nykyisen valtuustokauden jälkeen. prosesseissa että tuloksissa. tilaisuudet vapaaehtoistoimintaan ja poliitti-
3 Kaupungin päättäjät korostavat maahan- 4 Kaupunki arvioi, miksi jotkin strategiat eivät seen toimintaan liittyvien tietojen ja taitojen
muuttajien positiivista vaikutusta kaupunkiin toimi, ja sitoutuu muuttamaan huonoja stra- hankkimiseen (esim. osallistuminen koulu-
ja yhteisöön ja arvostavat kansalaisjärjestö- tegioita ja käytäntöjä. neuvoston toimintaan tai vaalivirkailijana
jen, maahanmuuttajajärjestöjen ja yksittäis- 5 Kaupunki käyttää arvioinnin tuloksia (hyvät toimiminen).
ten maahanmuuttajien vapaaehtoistyötä ja ja huonot käytännöt, tärkeimmät menestys- 6 Maahanmuuttajat hyödyntävät kaupungin
heidän tekemiään aloitteita. tekijät jne.) strategioiden suunnittelussa. tai sen yhteistyökumppaneiden tarjoamat
6 Kaupunki hyväksyy ulkopuolisen osapuolen tilaisuudet työllistymiseen ja elinikäiseen
Yleishallinto: Resurssit tekemän arvioinnin. oppimiseen liittyvien tietojen ja taitojen
1 Kaupunki varaa riittävästi rahoitusta, henki- hankkimiseen, kuten tietotekniikka- ja vies-
tintätaidot, vieraat kielet tai yrittäjyys.
lökuntaa ja muita resursseja kotouttamiseen maahanmuuttajien
liittyvään hallintoon, jotta tavoitteet saavu- voimaannuttaminen: Yksilön voimaannuttaminen: Arviointi
tetaan. Kaupungin on pyrittävä lisäämään kaikk- 1 Asiakastyytyväisyystutkimus ja –arviointi on
2 Kaupungin henkilöstön rekrytointia koskevan ien kansalaisten, myös maahanmuuttajien, suunniteltu maahanmuuttajien näkökulma
positiivisen erityiskohtelun tavoitteena on työn- resursseja ja mahdollisuuksia, jotta he pysty- huomioiden.
tekijöiden monimuotoisuuden vahvistaminen. vät tekemään tietoon perustuvia valintoja ja 2 Arvioinnin tuloksia käytetään strategioiden
3 Kaupungin henkilöstön koulutusohjelmiin muuttamaan valinnat toivotuiksi toimenpiteiksi ja käytäntöjen muuttamiseen.ÄÄ
sisällytetään kulttuurienvälisiä teemoja ja ja lopputuloksiksi.
maahanmuuttajien näkökulmia.
4 Kaupungin julkisia hankintoja koskevan posi- Yksilön voimaannuttaminen: Tavoite hallinnollinen yhteistyö:
tiivisen erityiskohtelun tavoitteena on moni- 1 Kaupungin strategista maahanmuuttajien Kaupungin tulisi pystyä tarjoamaan yhdenmu-
muotoisuuden vahvistaminen urakoitsijoiden kaisia palveluja kaikille kansalaisille, myös
ja toimittajien keskuudessa (urakoitsijoiden kotouttamissuunnitelmaa valmistellaan maahanmuuttajille. Eri yksiköiden tulisi tehdä
monimuotoisuus). yhteistyössä maahanmuuttajien ja maahan- yhteistyötä, koska kotouttaminen on mielipi-
5 Kaupunki antaa riittävän rahoituksen ja tar- muuttajajärjestöjen kanssa, joten myös hei- teitä herättävä aihe.
vittavan koulutuksen maahanmuuttajajärjes- dän näkemyksensä näkyvät suunnitelmassa.
töille ja kansalaisjärjestöille. 2 Kansalaiset (myös maahanmuuttajat) ovat
tietoisia kaupungin kotouttamissuunnitel- Hallinnollinen yhteistyö: Tavoite
Yleishallinto: Toteutus masta ja -strategiasta. 1 Kaupungin vuosittainen strateginen kotout-
1 Kaupungissa toimii pysyvä yksiköiden väli-
Yksilön voimaannuttaminen: Johtajuus tamissuunnitelma laaditaan yhteistyössä
nen maahanmuuttajien kotouttamiskomitea, 1 Kaupunginvaltuuston johtohenkilöt ja valtuu- kaikkien asiaan liittyvien yksiköiden ja yhti-
johon kuuluu kokeneita poliitikkoja ja henki- öiden kanssa.
löstöä ja jolla on riittävät resurssit. tetut kuulevat säännöllisesti maahanmuutta- 2 Kaupunki arvioi, miten sen omat yhtiöt, yksi-
jia, maahanmuuttajajärjestöjä ja kansalais- köt, palvelut ja hallinto voivat edistää kotout-
järjestöjä. tamistavoitteiden saavuttamista.

3 Kaupungin eri yksiköt suhtautuvat avoimesti kumppanuus: osallistumiseen ja elinikäiseen oppimiseen
Kaupungin on luotava kumppanuussuhteet
ja kypsästi resurssien jakamiseen ja yhdistä- kansalaisjärjestöihin (mukaan lukien maahan- (kuten tietotekniikka- ja viestintätaidot tai
muuttaja- ja oma-apujärjestöt), eturyhmiin ja
miseen. yksityisen sektorin yrityksiin. Näitä suhteita yrittäjyys) liittyviä oppimismahdollisuuksia.
on tuettava toimivilla hallintojärjestelyillä.
4 Kaupungin ylläpitämä rakenteellinen vuoro- 4 Kaupunki luo kestävän ja tehokkaan kump-

puhelu paikallisen, kansallisen ja Euroopan panuussuhteen paikallisiin oppilaitoksiin,

tason hallinnon kanssa auttaa ennakoimaan paikallisiin kansalaisjärjestöihin ja maahan-

ja arvioimaan toimenpiteiden vaikutuksia muuttajajärjestöihin ja luo vapaaehtoistoi-

5 Kaupunki vaikuttaa toimintansa kautta ko- mintaan ja poliittiseen toimintaan (kuten

touttamispolitiikkaan kansallisella ja Euroo- Kumppanuus: Tavoite osallistuminen kouluneuvoston toimintaan)

pan tasolla. 1 Kaupunki pitää kotouttamista yhteisenä liittyviä oppimismahdollisuuksia.

vastuuna ja yhteistyötä kotouttamistoimien 5 Kaupunki luo kestävän ja tehokkaan kump-

Hallinnollinen yhteistyö: Johtajuus ja –aloitteiden kehittämisen sääntönä eikä panuussuhteen maahanmuuttajajärjestöihin
1 Kaupunginvaltuuston johtohenkilöt ja valtuu-
poikkeuksena. ja kansalaisjärjestöihin, jotta se voi nimittää
tetut antavat poliittisen tukensa pysyvälle
yksiköiden väliselle kotouttamiskomitealle. 2 Kumppanuushankkeet jaetaan smart-tavoit- valitut maahanmuuttajataustaiset henkilöt vä-

teisiin (saavutettava, mitattava, ajoitettu, littäjiksi ja antaa heille riittävän koulutuksen.

Hallinnollinen yhteistyö: Resurssit resursoitu ja täsmällinen), jotka voidaan 6 Kaupunki luo kestävän ja tehokkaan kump-
1 Kaikilla yksiköillä ja yhtiöillä on tarvittavat
saavuttaa lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä panuussuhteen uskonnollisiin yhteisöihin,
resurssit oman osuutensa hoitamiseen stra-
tegista suunnitelmaa toteutettaessa. aikavälillä. kansalaisjärjestöihin ja maahanmuuttajajär-
2 Pysyvän yksiköiden välisen maahanmuut-
tajien kotouttamiskomitean henkilöstö- ja jestöihin ja luo uskontojen välisiä vuoropu-
rahoitusresurssit ovat riittävät, jotta se voi
osallistua strategisen suunnitelman toteutta- Kumppanuus: Johtajuus helumahdollisuuksia (kuten moniuskontoisia
miseen. 1 Kaupunki johtaa selkeästi kumppanuuspro-
3 Yksiköiden välinen komitea hyötyy muissa koti- ryhmiä).
maan ja Euroopan kaupungeissa olevien yhteis- sesseja, jotka perustuvat kaikkien kump-
työkumppaneiden kanssa käytävästä säännölli- paneiden jakamaan käsitykseen kaikkien 7 Kaupunki luo kestävän ja tehokkaan kumppa-
sestä tietojen ja käytäntöjen vaihdosta. yhteisön osien eduista.
2 Kaupungin johtohenkilöillä on vastuu siitä, nuussuhteen kansalaisjärjestöihin, maahan-
että kumppanuuskäytännöt toimivat ja täyt-
tävät tavoitteet. muuttajajärjestöihin ja paikallisiin kansalais-
Hallinnollinen yhteistyö: Toteutus
1 Strategisen suunnitelman tavoitteet saa- ryhmiin, jotta se voi edistää kulttuurienvälis-

vutetaan kustannustehokkaasti yksiköiden tä vuoropuhelua. Tällaisia tapahtumia voivat
välisellä maahanmuuttajien kotouttamiseen
liittyvällä yhteistyöllä. olla esimerkiksi kokkauskurssit ja musiikki-
2 Yksiköiden välisen maahanmuuttajien ko-
touttamiseen liittyvän yhteistyön avulla re- festivaalit, joissa maahanmuuttajayhteisöt
surssit pystytään hyödyntämään tehokkaasti
ja näin saavuttamaan strategisen suunnitel- Kumppanuus: Resurssit voivat esitellä omaa kulttuuriperintöään ja
man tavoitteet. 1 Kaupungin henkilöstö on saanut koulutus-
keskustella sellaisten paikallisten kanssa,
ta, jotta se osaa tehdä yhteistyötä muiden
organisaatioiden, kuten yksityisen sektorin, joilla ei ole maahanmuuttajataustaa.
kansalaisjärjestöjen ja maahanmuuttajajär-
jestöjen, kanssa. 8 Kaupunki luo kestävän ja tehokkaan kumppa-
2 Tehokkaan ykumppanuuden takaamiseksi
annetaan riittävät rahoitus- ja henkilöstö- nuussuhteen tiettyihin yhteistyökumppanei-
resurssit.
3 Kaupungin kumppanit hyödyntävät henkilö- hin, jolloin voidaan suunnitella ja toteuttaa yh-
kuntansa kielitaitoa ja kulttuurintuntemusta
palvelujen tarjoamisessa kansalaisille. teisiä viestintä- ja tiedotuskampanjoita. Näin
4 Kaupungin kotouttamisedustaja tuntee maa-
hanmuuttoon liittyvät asiat, ja kumppanit kaikki kansalaiset, myös maahanmuuttajat,
kysyvät häneltä neuvoa säännöllisesti.
5 Kaupunki luo kestävän ja tehokkaan kumppa- olisivat hyvin selvillä kotouttamiseen liittyvis-
nuussuhteen paikallisiin tutkimuskeskuksiin,
joiden tiedot tukevat suoraan sen päätöksen- tä palveluista, hankkeista ja hallinnosta.
tekoa ja jotka täydentävät kaupungin sisällä
kerättyjä tietoja. 9 Kaupunki luo kestävän ja tehokkaan kump-

panuussuhteen kansalaisjärjestöihin ja maa-

hanmuuttajajärjestöihin suvaitsevaisuutta

Hallinnollinen yhteistyö: Arviointi lisäävien ja rasisminvastaisten toimien edis-
1 Yksiköiden välinen komitea arvioi ennakkoon
tämiseksi.
kaikki ehdotetut strategiat ja kuulee kyseistä
yksikköä, jos ehdotukset herättävät maahan- Kumppanuus: Arviointi
muuttajien kotouttamiseen liittyviä huolia
(maahanmuuttajien kotouttamisen yhden- 1 Kaupunki ja/tai jokin ulkoinen organisaatio
vertaisuuden arviointi / maahanmuuttajien
kotouttamisen vaikutusten arviointi). arvioi säännöllisesti kaupungin ja itsenäis-
2 Kaupunki arvioi säännöllisesti yksiköiden vä-
lisen kotouttamiskomitean ja kotouttamisen ten järjestöjen välistä kumppanuutta.
yhteyshenkilön välistä yhteistyötä kaikissa
kaupungin yksiköissä yhteyshenkilön arvi- 2 Kaupunki arvioi jatkuvasti niiden maahan-
ointistrategian mukaisesti.
Kumppanuus: Toteutus muuttajajärjestöjen edustettavuutta, joiden
1 Yksityisen sektorin organisaatiot, kansa-
kanssa se perustaa kumppanuuksia, luotta-
laisjärjestöt, sidosryhmät ja maahanmuut-
tajajärjestöt osallistuvat säännöllisesti ja muksen ylläpidon ja hyvän laadun säilyttämi-
aktiivisesti kaupungin perustaman pysyvän
neuvoa-antavan kotouttamiskomitean koko- sen varmistamiseksi.
uksiin.
2 Kaupunki luo kestävän ja tehokkaan kump- 3 Arviointiin kuuluvat myös suorituskyvyn hal-
panuussuhteen paikallisiin oppilaitoksiin,
kansalaisjärjestöihin ja maahanmuuttajajär- lintamekanismit, jotka selventävät eri kump-
jestöihin ja tarjoaa isäntämaan ja -kaupungin
kieleen, historiaan ja kulttuuriin liittyviä paneiden velvollisuuksia ohjelmien tarjoami-
oppimismahdollisuuksia.
3 Kaupunki luo kestävän ja tehokkaan kump- sessa ja tavoitteiden saavuttamisessa.
panuussuhteen paikallisiin työmarkkinaosa-
puoliin (ammattiyhdistykset ja työnantajajär- 4 Kaupunki ja sen kumppanit arvioivat suori-
jestöt sekä maahanmuuttajien yrittäjäjärjes-
töt), paikallisiin oppilaitoksiin, maahanmuut- tuskykyä omakohtaisesti ja yhdessä avoimen
tajajärjestöihin ja muihin vastaaviin paikal-
lisiin toimijoihin ja tarjoaa taloudelliseen keskustelun ja rakentavan haastamisen

avulla. Tavoitteena on parantaa ratkaisuja

kaikkien kansalaisten kannalta.

Tutustuinen kotouttamishallinnon käytäntöihin

Tässä osassa käsitellään havaintoja, jotka liittyvät inti-cities-hank-
keessa tarkasteltujen kaupunkien kotouttamistoimien kahdeksaan
keskeiseen näkökohtaan. Kuuden kaupungin kotouttamismenettelyjä
ja ‑käytäntöjä verrattiin osassa B esitettyihin vertailuindikaattoreihin.
Kunkin osan alussa esitellään ja kuvaillaan lyhyesti vertailuperusteet,
minkä jälkeen käsitellään vertaisarvioitsijoiden havaitsemia haastei-
ta. Lopuksi esitetään parannusehdotuksia eli vertaisarvioitsijoiden
suosituksia.
Tässä osassa esitellään myös kuuden kaupungin maahanmuuton ja
kotouttamisen haasteiden ja mahdollisuuksien kohtaamisessa sovel-
tamia hyviä käytäntöjä.

1 Tarpeiden arviointi
ja tietojen kerääminen
2 Työskentely kaupungin
kotouttamishallinnossa
3 Tavoitteiden asettaminen,
resurssien kohdentaminen ja arviointi
4 Johtajuuden varmistaminen
ja julkisen tuen lisääminen
5 Monimuotoisuuden edistäminen
kaupungin hallinnossa
6 Hallinnon eri tasojen
välinen yhteistyö
7 Yhteistyö kumppaneiden
ja eturyhmien kanssa
8 Maahanmuuttajien osallistuminen

C yhteiskunnantoimintoihin

21

1 Tarpeiden arviointi
ja tietojen kerääminen

Tarvearvioinnin räätälöinti — Genova Maahanmuuttajayhteisöjä ja asutusmalleja koskevat ajantasaiset tiedot sekä
Genovan kaupunki ja Genovan yliopisto ovat tulevia malleja koskevat ennusteet auttavat kaupunkeja ymmärtämään, keihin
tehneet yhteistyösopimuksen, jonka mukaisesti kunnallispolitiikka vaikuttaa, mukauttamaan lähestymistapojaan muuttuvien
yliopisto toimittaa kaupungille ajantasaista tie- tarpeiden mukaisiksi ja muuttamaan toimiaan joustavammiksi tarvittavalla
toa maahanmuuttajien tarpeiden kehittymises- tavalla. Strategiset kotouttamissuunnitelmat voivat perustua räätälöityihin
tä. Toinen tutkimuslaitos toimittaa kaupungille tutkimuksiin ja tarvearviointeihin, jotka on tehty yhteistyössä tutkimuslai-
lisätietoja Genovan maahanmuuttajayhteisöistä tosten kanssa.
(alueellinen segregaatio, asuntotarpeet jne.).

M i t ä h a a s t e i t a a s i a a n l i i ttyy ?
Maahanmuuton mallien nopeat muutokset
Muuttovirrat muuttuvat jatkuvasti, ja niitä on vaikeaa ennakoida. Siksi kau-
punkien on vaikea oppia ymmärtämään tiettyjen ryhmien tarpeita, luoda hei-
hin vahva yhteys ja mukauttaa politiikkaansa tämän mukaisesti. Joissakin
kaupungeissa väestö vaihtuu huomattavasti alueilla, joilla maahanmuuttaja-
asukkaiden osuus on erityisen suuri. Näille alueille sijoitetaan vasta saapu-
neita maahanmuuttajia, jotka kaupunkiin asetuttuaan muuttavat sen muihin
osiin. Kotouttamistyön näkökulmasta väestön epävakaus on haaste.

Rakenteellisten tarpeiden arviointi
Kaupungeilla ei ole välttämättä valmiuksia toteuttaa järjestelyjä muodollisten ja

säännöllisten, kaikkia sektoreita koskevien tarvearviointien tekemiseksi. Vaara-
na on, etteivät strategiset suunnitelmat perustu tarpeita koskeviin tietoihin ja että
politiikkaa kehitettäessä työn pohjana käytetään vanhentuneita tutkimuksia.

Tietovirtojen koordinointi
Kaupunkien on toisinaan vaikeaa sovittaa yhteen eri lähteistä tulevia tietoja.

Virastot keräävät ja analysoivat tietoja itsenäisesti, mutta ne hyötyisivät keski-
tettyjen tietojen koordinoinnista. Kun kaupungin yksi keskusvirasto koordinoi
maahanmuuttajayhteisöjä koskevien tarkkojen tilastotietojen keruuta, havain-
noista on joskus vaikeaa tiedottaa virastoille, joita asia koskee, ja niitä on vai-
keaa auttaa ymmärtämään, kuinka ne voisivat saada työlleen lisäarvoa.

Tietojenkeruu — Helsinki S u o s i t u k s i a
Helsingin sosiaalivirasto laatii asiakasrekis-
teritietojensa pohjalta vuosittain kattavan » Kaupungit keräävät maahanmuuttajayhteisöjä koskevaa tietoa monenlai-
tilaston asiakkaistaan ja palveluistaan. Nämä sista lähteistä: väestörekistereistä, sosiaalietuuksien saajia koskevista
tiedot toimitetaan Helsingin kaupungin Tieto- järjestelmistä, paikallisista verotoimistoista jne. Kaupungit voisivat luoda
keskukselle. Sosiaaliviraston ja Tietokeskuksen pitkäaikaisia ja pysyviä kumppanuussuhteita tutkimuslaitoksiin, yliopis-
välinen yhteistyö on joustavaa, ja kun erityisiä toihin, kansallisiin tilastokeskuksiin ja maahanmuuttajayhdistyksiin ke-
tietotarpeita havaitaan, Tietokeskus neuvot- hittääkseen välineitä, joilla seurataan ja arvioidaan tarpeita ja saadaan
telee asiasta asiaankuuluvan viraston kanssa. muutoksista tietoa kuntapoliittisten suunnitelmien laatimista varten.
Esimerkiksi sosiaaliviraston tilastoyksikön vuo-
sittain laatima sosiaalietuuksia koskeva tilasto » Kun kaupungilla on mekanismit, joiden avulla asiakaspalvelutyöntekijät,
sisältää suhteellisen vähän tietoa asiakkaiden kansalaisyhteiskunnan kumppanit ja muut ruohonjuuritason toimijat voi-
erilaisista kielitaustoista. Sosiaaliviraston tilas- vat arvioida järjestelmällisesti muuttuvia tarpeita ja raportoida niistä,
toyksikkö kehitti Tietokeskuksen tutkijan opas- kaupunki saa paljon tarkemman kuvan maahanmuuttaja-asukkaidensa
tuksella mekanismin, jonka avulla kerätään tilanteen muutoksista.
asiaa koskevia tarkempia tilastotietoja.
» Luomalla 'yhteisöjen yhteyshenkilöiden' verkostoja kaupungit kouluttavat
ja voimaannuttavat paikallisia asukkaita, jotka ymmärtävät hyvin tiettyjä
ryhmiä. Nämä yhteisötutkijat voivat hyödyntää tietojaan ja verkostojaan

22 osa c Tutustuminen kotouttamishallinnon käytäntöihin

ja helpottaa näin tietojenkeruuta ja monien asioiden tulkintaa (rasismi ja
syrjintä, turvallisuus jne.).
» Se, että kaupungin yksi virasto koordinoi tiedonkeruuta ja välittää tietoja
helppokäyttöisellä tavalla niille, joille tiedoista voi olla hyötyä, on vaati-
va tehtävä. Tietoja keräävän yksikön ja muiden virastojen välinen tiedon-
kulku sekä viestintä kunnallisten yhtiöiden, palveluntarjoajien ja kansa-
laisjärjestöjen kanssa edellyttävät hyviä viestintäkanavia.

vaikka jokainen kaupunki malmössa, helsingissä ja düs- rotterdam on puolestaan kaa, vaan sen sijaan keskitytään
rajaakin kotouttamiskysymyk- seldorfissa on käytössä juuri muuttanut viime vuosina huomat- yhdenvertaisiin mahdollisuuksiin
sen omalla tavallaan, useimmat maahanmuuttajien kotouttamista tavasti kotouttamiseen liittyvää ja syrjinnän torjumiseen.
ovat hyväksyneet monivuotisen käsittelevät strategiset suunnitel- lähestymistapaansa: se on luo-
strategisen suunnitelman, jossa mat. Suunnitelmia on sovellettu jo punut vanhasta maahanmuutta- monivuotinen asiakirja toimii
maahanmuuttajien kotouttamis- useita vuosia, ja niitä tarkistetaan jien kotouttamispolitiikasta ja myös maahanmuuttaja-asukkai-
työlle asetetaan enemmän tai parhaillaan, jotta ne vastaisivat ryhtynyt toteuttamaan kaikkia den kotouttamiseen tähtäävänä
vähemmän tarkkoja tavoitteita. uusia olosuhteita ja jotta niissä kansalaisia koskevaa yhtenäistä strategisena suunnitelmana.
Joissakin kaupungeissa käytetään otettaisiin huomioon uudet käsi- ja kokonaisvaltaista politiikkaa Suunnitelma osoittaa kaupungin
pitkän aikavälin strategia-asia- tykset siitä, kuinka asiaa koske- ja edistämään ajatusta yhdestä sitoutuneen kotouttamiseen ja
kirjaa, jossa esitetään kaupungin viin ongelmiin voidaan parhaiten yhteisestä kaupunkiyhteisöstä. asettaa sen vastuuvelvolliseksi
yleinen ja jokseenkin abstrakti puuttua. Genovan kaupungin ”so- Sekä rotterdamissa että lyo- toimistaan. Se tarjoaa puitteet
visio. Sitä täydennetään toiminta- siaalinen suunnitelma” sisältää nissa tällä lähestymistavalla kotouttamisaloitteille, ja siinä
suunnitelmilla, joissa asetetaan lyhyen osion, jossa keskitytään pyritään välttämään yhteiskunnan voidaan asettaa enemmän tai
keskipitkän tai lyhyen aikavälin maahanmuuttajien kotouttamis- pirstoutuminen etnisten jakolinjo- vähemmän tarkkoja tavoitteita.
tavoitteita ja jotka voivat olla vi- toimenpiteisiin. jen mukaisesti. Lyonissa ei tarvita
rastokohtaisia. varsinaista kotouttamispolitiik-

2 Työskentely kaupungin
kotouttamishallinnossa

kuulemiskomiteat — genova Kaupungit katsovat kotouttamisen olevan monialainen asia, joka edellyttää
Genovan kaupungin sosiaalipoliittista suunni- eri hallintokuntien panosta ja yhteistyötä. Kun politiikkaa kehitetään, toteu-
telmaa (Piano Regulatore Sociale) laadittaessa tetaan ja arvioidaan yhteistyössä asiaankuuluvien kunnallisten virastojen
käytettiin ”kuulemiskomiteoita”, joiden kautta ja yhtiöiden kanssa, vahvistetaan yleistä tunnetta siitä, että kotouttaminen
järjestettiin yli 110 haastattelua. Haastatelta- on yhteinen asia ja että kaikki ovat siitä yhdessä vastuussa, ja edistetään
vat olivat kunnan työntekijöitä, kunnallisia joh- kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jolla vastataan kotouttamisen asettamiin
tajia, kaupunginvaltuuston jäseniä ja ulkoisten haasteisiin.
sidosryhmien edustajia. Hallinnollisia rakenteita järjestetään monin eri tavoin kotouttamisen tukemi-
seksi ja valtavirtaistamisen edistämiseksi. Kotouttaminen voidaan antaa esi-
merkiksi vaaleilla valitun kaupunginhallituksen jäsenen erityiseksi vastuu-
alueeksi. Tällöin hänellä on selvä poliittinen vastuu asiasta. Vaihtoehtoisesti
vanhempi kunnallinen virkamies voidaan nimittää kotouttamiskysymyksistä
vastaavaksi yhdyshenkilöksi: hän toimii kotouttamispolitiikan hallinnolli-
sena johtajana, johtaa virastojen välistä kotouttamislautakuntaa, johon kuu-
luu asiaankuuluvien virastojen johtajia (työllisyys ja sosiaaliasiat, opetus,
kulttuuri, terveydenhuolto jne.) ja vastaa kunnan kotouttamispolitiikan täy-
täntöönpanon valvonnasta.

M i t ä h a a s t e i t a a s i a a n l i i ttyy ?
Muiden virastojen jäsennelty kuuleminen
Useimmissa kaupungeissa vastuu kotouttamispolitiikan kehittämisestä ja ko-

23

touttamissuunnitelmien laatimisesta annetaan erityiselle kotouttamisyksiköl-
le tai vastaavalle yksikölle, ja mahdollisuudet muiden virastojen jäsenneltyyn
Monialainen yhteistyöryhmä – Helsinki kuulemiseen jäävät vähäisiksi. Siksi muut hallinnolliset yksiköt katsovat usein
Helsingin kaupunki on perustanut maahanmuut- kotouttamispolitiikan kuuluvan oman toiminta-alueensa ulkopuolelle.
toa ja kotouttamista käsittelevän yhteistyö-
ryhmän, joka muodostuu keskeisten virastojen Kotouttamisen valtavirtaistaminen
johtajista tai heidän edustajistaan. Ryhmä var- Kunnilla on vaikeuksia valtavirtaistaa kotouttaminen osaksi kaikkien asiaan-
mistaa, että kaupunki noudattaa yhteisiä strate- kuuluvien virastojen työtä. Koska monenlaiset asiat kilpailevat virastojen
gisia linjauksia tietyissä maahanmuuttoasioihin ensisijaisesta huomiosta, tiedottaminen on tärkeää: erilaisten poliittisten
liittyvissä kysymyksissä. Ryhmän jäsenet aut- asioiden parissa työskentelevien henkilöiden on ymmärrettävä, kuinka hei-
toivat koordinoimaan omien virastojensa panos- dän työnsä voi auttaa saavuttamaan kotouttamistavoitteet, ja heidän onkin
ta kaupungin strategiseen maahanmuutto- ja sisällytettävä suunnitelmiinsa konkreettisia tavoitteita.
kotouttamisohjelmaan.
Virastoille joustavuutta resurssien yhdistämiseksi
Eri alueiden välisen yhteistyön tukemi- Kaupunginhallintojen rahoitusmekanismit eivät ole yleensä omiaan edis-
nen kertaluonteisin määrärahoin — Malmö tämään virastojen välistä yhteistyötä kotouttamishankkeissa. Vaikka ole-
Malmön kaupunki varaa vuosittain kaupungin massa onkin mekanismeja resurssien jakamiseksi yhteisissä palveluissa tai
eri alueille määrärahoja yhteisten hankkeiden hankkeissa, ne ovat edelleen varsin monimutkaisia, ja kyseisille virastoille
toteuttamista ja uudenlaisten yhteistyömuoto- aiheutuva hallinnollinen taakka ja niiltä vaadittava lisätyö edellyttävät todel-
jen kehittämistä varten, jotta tällainen toiminta lista sitoutumista ja tahtoa.
voidaan käynnistää ilman, että on odotettava
seuraavaa varainhoitovuotta. Alueiden on S u o s i t u k s i a
osoitettava, mitä etua alueiden välisestä yh- » Edistettäessä yhtenäistä lähestymistapaa kotouttamiseen eri virastoissa
teistyöstä on toiminnalle. Esimerkiksi nuorten
maahanmuuttajien kouluttautumista ja työllis- on tärkeää, että kaupunginhallituksen jäsenillä on vahva ja näkyvä johto-
tymistä on tuettu lukuisin aloittein. Tieto siitä, asema.
että hankkeille voidaan myöntää kertaluonteista » Asiaankuuluvissa virastoissa voidaan voimistaa tunnetta siitä, että strate-
tukea, on kannustanut monia samankaltaisiin giset kotouttamissuunnitelmat ovat yhteinen asia, myös perustamalla mo-
tavoitteisiin ja kohderyhmiin keskittyviä hank- nialainen suunnittelukomitea, jossa toimii kyseisten virastojen johtajia.
keita yhteistyöhön. Komitea varmistaa, että jokaisen viraston panos suunnitelmaan otetaan
asianmukaisesti huomioon ja että suunnitelmassa asetetuista tavoitteista
ja toimenpiteistä tiedotetaan asianmukaisesti henkilökunnalle.
» Kuntien pitäisi ryhtyä toimiin varmistaakseen, että virastot tietävät, mitä
niiden pitää tehdä, millaisia resursseja ne voivat käyttää ja mihin tavoit-
teisiin niiden on pyrittävä. Tämä pitäisi tuoda selvästi esiin strategisessa
suunnitelmassa tai toimintasuunnitelmassa, ja sitä pitäisi seurata virasto-
jen välisellä säännöllisellä yhteydenpidolla.
» Virastoja voidaan kannustaa tekemään yhteistyötä resurssialoitteiden pa-
rissa, ja eri virastojen välisiä hankkeita varten voidaan varata esimerkiksi
erityisiä määrärahoja.

helsingissä kotouttamistyö- Düsseldorfissa sosiaali- ja Rotterdamissa kotouttamisesta Myös Genovassa kotouttamisesta
tä johtaa äskettäin perustettu kotouttamisvirastossa toimii vastaa puolestaan vaaleilla valittu vastaa kaupunginvaltuuston jäsen
maahanmuutto-osasto, joka on pieni kotouttamistoimisto, joka kaupunginvaltuuston jäsen, mutta eikä erillistä kotouttamisvirastoa
osa Helsingin kaupungin henki- koordinoi muiden virastojen ja kaupunki on päättänyt valtavir- ole. Sen sijaan kotouttamistyö
löstökeskusta. Malmössa maa- ulkopuolisten kumppaneiden taistaa kotouttamisen osaksi kuuluu sosiaalityöstä ja kansa-
hanmuuttajien kotouttamistyö kotouttamistoimia. Lyonin pieni muiden virastojen työtä. Erityistä laisista vastaavan viraston toimi-
keskittyy pitkälti taloudellisen tasa-arvoedustusto hoitaa saman- kotouttamisvirastoa ei ole. alaan.
osallistumisen edistämiseen, ja laista koordinointitehtävää. Se on
kotouttamisasioista vastaa kotout- osa alueellista kehitysosastoa,
tamis- ja työllisyysosasto. joka on ns. monialainen virasto. Se
keskittyy syrjinnän torjumiseen ja
yhdenvertaisten mahdollisuuksien
edistämiseen.

24 osa c Tutustuminen kotouttamishallinnon käytäntöihin

3 Tavoitteiden asettaminen,
resurssien kohdentaminen
ja arviointi

Asukastutkimus — Lyon Kotouttamissuunnitelmissa asetetaan selvät ja mitattavissa olevat tavoitteet.
Ranskassa on tehty puitesopimus (Contrat Näin asetetaan kunnat vastuuvelvollisiksi ja mitataan saavutettua edistystä.
Urbain de Cohésion Sociale), joka yhdistää Kotouttamistavoitteiden saavuttamiseksi kunta tukee strategiaansa varaa-
hallinnon eri tasoilla (valtion, alueen ja kunnan malla kotouttamisesta vastaavalle virastolle tarvittavat resurssit — sekä hen-
tasolla) toteutettavan kaupunki- ja sosiaalipo- kilöstöresurssit että määrärahat — ja tunnustaa kotouttamisen olevan myös
litiikan muita heikommassa asemassa olevien kunnan muita virastoja koskettava monialainen asia. Kaupungit panevat mer-
alueiden kehittämiseksi. Lyonin kaupunki kille mahdollisuuden oppia, kehittää palveluja ja arvioida järjestelmällisesti
tekee osana tätä sopimusta vuosittain tutki- ja kattavasti kunnan politiikkaa, käytäntöjä ja kumppanuuksia.
muksen, jolla kerätään tietoa siitä, mitä mieltä
kaupungin asukkaat ovat saamistaan palve- M i t ä h a a s t e i t a a s i a a n l i i ttyy ?
luista. Tutkimuksen tuloksista tiedotetaan Tiedot, joiden avulla edistystä arvioidaan suhteessa tavoitteisiin
yleisölle ja niiden perustella mukautetaan ja Tavoitteita voidaan asettaa vain, jos ja kun käytettävissä on indikaattoreita,
muutetaan politiikkaa ja palveluja. joiden avulla voidaan arvioida, onko niillä kuvatut vaatimukset täytetty vai
ei. Vastaavasti indikaattoreita voidaan laatia vain, jos kunnat ja niiden kump-
panit varmistavat, että saatavilla on tai voi olla tietoja, joita voidaan verrata
indikaattoriin.
Indikaattorien kehittäminen — Lyon
Lyonin kaupunki osallistuu 'Inter-Réseaux du Resurssitarpeiden ymmärtäminen
Développement Social Urbain' -verkostoon Kuntien on valvottava tarkasti käytettyjä resursseja. Lisäksi niiden on ym-
kehittämällä valtakunnallisia indikaattoreita märrettävä, millaisia resursseja virastot vielä tarvitsevat kotouttamistavoit-
paikallisesti tehtävälle syrjinnänvastaiselle teiden saavuttamiseksi, jotta ne voivat mukauttaa määrärahoja ja tukea niillä
tavoitteiden saavuttamista. Usein käy niin, että kunnat pitävät itsestään sel-
työlle. vänä sitä, että kotouttaminen on valtavirtaistettu osaksi kaikkien virastojen
työtä, ja siksi kotouttamistoimille ei ole varattu erillistä budjettia.

Suhtautuminen arviointiin
Arviointeja pidetään usein ylimääräisenä lisänä, byrokraattisena vaatimuk-
sena, joka hukuttaa kunnan paperityöhön. Arvioinnit voivatkin olla vaival-
loisia ja aikaa vieviä, ellei niitä kehitetä olennaisena osana toimintakiertoa,
joka sopii jatkuvan oppimisen prosessiin. Arviointimekanismien pitäisi olla
käyttäjäystävällisiä ja hyödyllisiä.

Asiakaspalautteiden pirstoutuminen
Asiakkaille tarjottavien palvelujen laatua ja tehokkuutta arvioidaan tavalli-
sesti tekemällä asiakastyytyväisyystutkimuksia. Kaupungeilla on erinomai-
sia esimerkkejä näistä tutkimuksista, mutta niitä on tehty pirstoutuneella
tavalla ja osoittavat asiakaspalvelun arvioinnin järjestelmällisen lähestymis-
tavan puutetta.

S u o s i t u k s i a
» Tavoitteiden on oltava realistisia, ja niiden on oltava saavutettavissa. Ta-

voitteita asettaessaan kuntien pitäisi tehdä yhteistyötä niiden toimijoiden
kanssa, jotka toteuttavat poliittisen toimenpiteen ja joilla on syvällistä tie-
toa kentällä vallitsevasta tilanteesta.

25

» ”Objektiivisilla” tai ”kovilla” indikaattoreilla, jotka ovat usein luonteel-
taan tilastollisia tai oikeudellisia, ei voida mitata asianmukaisesti maa-
hanmuuttajan kotoutumisen abstrakteimpia osatekijöitä. Näitä indikaat-
toreita voidaan täydentää mielipidekyselyillä, ”focus group” -haastatte-
luilla ja maahanmuuttajien haastatteluilla.

» Asiakastyytyväisyystutkimuksia on tehtävä järjestelmällisesti, ja kyse-
lyt on muutettava kohderyhmille sopiviksi kääntämällä ne tarvittaessa.
Asiakastyytyväisyystutkimusten käyttöä voitaisiin laajentaa kaikkiin asi-
akkaille tarjottaviin palveluihin, myös ensisijaisesti maahanmuuttajille
suunnattuihin palveluihin (kielikurssit, jotkin työllistymiskoulutusohjel-
mat jne.). Tilannetestaus on vaihtoehtoinen keino saada käsitys siitä, mil-
laiseksi maahanmuuttajat kokevat kunnan.

» Tekemällä vertailuanalyyseja muiden kuntien sekä kansallisella ja eu-
rooppalaisella tasolla toimivien, vastaavaa työtä tekevien toimijoiden
kanssa kunnat voivat kehittää indikaattoreita seuratakseen tuloksiaan ja
tiukentaakseen vaatimustasoa maahanmuuttajien kotouttamisen alalla.
Kun hyvät käytännöt on tunnistettu, johtavilla kunnilla, kansallisilla kun-
ta-alan järjestöillä tai hallitusten alaisuudessa toimivilla ministeriöillä on
tärkeä tehtävä jakaa kokemuksia.

» Tehokkuudenhallintamekanismeja pitäisi suunnitella yhteistyössä kump-
paneiden kanssa, ja tuloksia pitäisi tarkastella yhdessä. On tärkeää, että
kumppaniorganisaatioilla on selvä käsitys suorituksestaan ja että ne ym-
märtävät, missä kohdin kunta näkee edistymisen mahdollisuuden.

4 Johtajuuden varmistaminen
ja julkisen tuen lisääminen

Viestintä — Genova ja Rotterdam Kaupunginhallituksen jäsenten vahva ja selkeä johtajuus ohjaa kotout-
Genovan kaupunki tiedotti yleisölle kotouttamis- tamistyötä, tukee valtavirtaistamista ja vahvistaa kansan tukea. Johtajat
työnsä tuloksista käyttämällä eri viestintäkanavia, ottavat kotouttamisen selväksi tavoitteeksi sekä kaupunginhallituksessa
kuten suuria konferensseja, uutiskirjeitä ja ”ideakil- että yleisön keskuudessa. Kaupungit panevat merkille, kuinka tärkeää on
pailuja”. Vastaavasti Rotterdamin kaupungin ”Rot- turvata kotouttamispolitiikalle julkinen tuki ja hyväksyä tältä osin erityisiä
terdam Mee” ‑hankkeessa (maaliskuu 2006—helmi- toimenpiteitä. Julkinen tuki voidaan turvata avoimella viestinnällä, jossa
kuu 2007) käytettiin verkkopohjaista järjestelmää, korostetaan maahanmuuttajien myönteistä vaikutusta kaupunkiin ja yhtei-
jonka kautta asukkaat saattoivat tuoda esiin mieli- söön, sekä tapahtumin, joilla juhlistetaan kulttuurien monimuotoisuutta.
piteitään ja esittää ehdotuksia kunnan kotouttamis-
politiikasta. M i t ä h a a s t e i t a a s i a a n l i i ttyy ?
Yleisön näkemykset
Kansainvälinen kulttuurikeskus — Helsinki Julkisen tuen hankkiminen maahanmuuttajien kotouttamiselle voi olla vaikeaa.
Kysymys voi olla arkaluonteinen ja kuohuttaa tunteita, ja äänekkäät populisti-
Helsingin kulttuuriasiankeskuksen rahoittama ryhmät vääristävät aivan liian usein asiaa omia tarkoitusperiään varten.
kansainvälinen kulttuurikeskus CAISA tukee moni-
kulttuurisen kaupungin kehittämistä edistämällä er i Kansallinen politiikka
maista tulevien ihmisten välistä vuorovaikutusta, Myös kansallinen poliittinen tausta, jota vasten kunnat tekevät työtään,
vaikuttaa tapaan, jolla paikalliset johtajat valmistautuvat viestimään
tukemalla uusia etnisiä vähemmistökulttuureja ja kotouttamisesta.

kotouttamalla niiden edustajia suomalaiseen yhteis-

kuntaan sekä tarjoamalla tietoa Suomesta. Vuon-

na 2007 CAISA järjesti ”Ourvision Singing Contest”

-laulukilpailun tuodakseen esiin Helsingissä asu-
vien maahanmuuttajien lahjakkuutta ja luovuutta.

Yleisö otti kilpailun hyvin vastaan, ja sitä käsiteltiin

näkyvästi suomalaisissa tiedotusvälineissä.

26 osa c Tutustuminen kotouttamishallinnon käytäntöihin

”Vanhojen” ja ”uusien” asukkaiden S u o s i t u k s i a
väliset tapaamiset — Rotterdam
Rotterdamin kaupunginhallitus on toteutta- » On kehitettävä ja räätälöitävä eri väestöryhmille kohdennettuja PR-strate-
nut ”Mixen aan de Maas” -hankkeen, jossa gioita (esimerkiksi nuoret voidaan tavoittaa uusmedialla tai mainoksilla,
järjestetään maahanmuuttajien ja kaupungin joita jaetaan konserteissa). Paikallisten tiedotusvälineiden kanssa voi-
”vanhojen” asukkaiden välisiä tapaamisia. daan kehittää kumppanuuksia ja keskustella parhaasta tavasta käsitellä
Hankkeella pyritään lisäämään vastavuoroista paikallisyhteisöjä turvautumatta stereotypioihin tai sensaatiohakuiseen
ymmärrystä. Hankkeen osanottajat tapaavat uutisointiin.
jopa kolme kertaa viikossa kolmen kuukauden
ajan ja oppivat tuntemaan toisiaan ja kaupun- » Kunnan ei tarvitse työskennellä yksin kotouttamiskysymysten parissa,
kia. ”Uusille” rotterdamilaisille tämä on myös vaan sen apuna voi toimia kumppaniverkosto (palveluntarjoajia, kansa-
hyvä tapa oppia hollannin kieltä. ”Mixen aan laisjärjestöjä jne.). Kumppaneille on tärkeää järjestää koulutusta, jossa
de Maas” on hauska, pienellä budjetilla toteu- näitä opastetaan viestimään neutraalisti kotouttamistyöstään, erityisesti
tettu aloite, joka perustuu osallistujien vapaa- kun kyse on kansalaisjärjestöistä ja tukiyhdistyksistä, joiden viestintä on
ehtoisuuteen. Aloite käynnistyi vuonna 2005 yleensä suorempaa ja poliittisesti latautuneempaa. Kunnat voisivat har-
ja päättyi heinäkuussa 2008. kita järjestävänsä vuotuisia viestintäkoulutustapahtumia, jotka olisivat
pakollisia tukea saaville organisaatioille.

» Kunnat voivat järjestää yhdessä kumppaneiden kanssa juhlatapahtumia
(konsertteja, messuja, ruoanlaittokursseja jne.) ja tiedotustoimintaa (ku-
ten työpajoja, joissa rasisminvastaiset järjestöt kertovat, mitä syrjintä on
ja kuinka sitä torjutaan).

5 Monimuotoisuuden edistäminen
kaupungin hallinnossa

Oppisopimukset — Düsseldorf Kaupungit pitävät monipuolista työvoimaa tärkeänä asiana ja tunnustavat,
Düsseldorfin kaupunki haluaa kannustaa että on tehtävä vielä paljon, ennen kuin henkilöstön rakenne heijastaa asi-
useampia maahanmuuttajia hakemaan kun- anmukaisesti kaupungin asukkaiden moninaisuutta. Kulttuurien väliseen
nalliseen oppisopimuskoulutukseen (ammatil- ymmärtämykseen tähtäävässä koulutuksessa kunnan työntekijöitä opete-
liseen koulutukseen). Düsseldorf tarjoaa nyt taan suhtautumaan erilaisuuteen hienotunteisesti ja ymmärtämään sitä, mikä
kaupungin ulkomaalaisneuvoston suosituk- on tärkeää monikulttuurisessa työympäristössä ja työskenneltäessä moni-
sesta maahanmuuttajataustaisille hakijoille naisen yhteisön palveluksessa. Toinen tapa puuttua yhteiskunnassa vallitse-
viikoittain tietoa ja neuvontaa. Lisäksi Düs- vaan epätasa-arvoon ja syrjintään on laajentaa kaupungin toimittajakuntaa
seldorfissa on perustettu maahanmuuttajille ottamalla sosiaaliset ja moninaisuutta koskevat huolenaiheet huomioon jul-
tarkoitettu työharjoittelujärjestelmä, jonka kisissa hankinnoissa.
jälkeen he saavat etuuskohtelua hakiessaan
oppisopimuskoulutukseen.. M i t ä h a a s t e i t a a s i a a n l i i ttyy ?
Moninaisuus kunnan hierarkian kaikilla tasoilla
Monitoimijainen kouluttajaverkosto Kuntien henkilökunta monipuolistuu jatkuvasti. Silti jopa niissä tapauksissa,
— Helsinki joissa kuntien palkkalistoilla on huomattava määrä maahanmuuttajia, nämä eivät
Helsingissä palveluntarjoajien, maahanmuut- ole hyvin edustettuina hierarkian kaikilla tasoilla vaan tekevät sen sijaan pääasi-
tajayhdistysten ja muiden kansalaisjärjestöjen assa matalan osaamistason töitä. Lisäksi joissakin maissa virkamiestehtäviin ei
työntekijät toimivat kouluttajina ja järjestävät oteta muiden maiden kansalaisia, joten maahanmuuttajat eivät voi päästä näihin
Helsingin kaupungin sosiaaliviraston, opetus- tehtäviin, ennen kuin he ovat saaneet kyseisen maan kansalaisuuden.
viraston ja terveyskeskuksen henkilökunnalle
yhdenvertaisuutta edistävää ja syrjinnän- Kulttuurien väliseen ymmärtämykseen tähtäävän koulutuksen laajentaminen
vastaista koulutusta. Koulutus on räätälöity Koulutusta annetaan etupäässä asiakaspalvelutyöntekijöille, jotka työs-
yksiköiden tarpeita vastaavaksi, ja kehitteillä kentelevät etenkin maahanmuuttajien parissa. Taustatoimintojen parissa ja
on siirrettäviä koulutusmalleja, jotka voidaan maahanmuuttajiin välillisesti liittyvissä yksiköissä työskentelevät henkilöt,
valtavirtaistaa osaksi näiden kolmen viraston kuten terveydenhuolto- ja opetuspalveluja tarjoavien kunnallisten yhtiöiden
työskentelykäytäntöjä. työntekijät, jäävät usein vaille kulttuurien väliseen ymmärtämykseen tähtää-
vää koulutusta.

27

Työpaikkojen varaaminen muita hei- Uusi asia, monimutkaista lainsäädäntöä
kommassa asemassa olevilla alueilla Tasa-arvon ja moninaisuuden edistäminen julkisten hankintojen avulla on hy-
asuville henkiöille — Lyon
Lyonin kaupunki hyödyntää Ranskan lainsää- vin varhaisessa kehitysvaiheessa Manner-Euroopassa. Se ei ole vielä yleinen
dännössä olevaa säännöstä, jonka mukaan käytäntö edes niissä maissa, joiden julkisia hankintoja koskevassa lainsää-
sopimuksia myönnettäessä huomioon voidaan dännössä säädetään nimenomaan sosiaalisista kriteereistä, joiden käyttö
ottaa taloudellisten näkökohtien lisäksi myös sallitaan EU:n hankintalainsäädännössä. Julkisen hankintalainsäädännön
sosiaaliset ja ekologiset näkökohdat. Noin monimutkaisuus jarruttaa innovatiivisten lähestymistapojen käyttöä, kun
joka toisessa kunnan julkisessa tarjouspyyn- viranomaiset toimivat varmuuden vuoksi tutulla ja turvallisella tavalla.
nössä on nykyisin lauseke, jossa määrätään,
että osa sopimuksen synnyttämistä työpai- S u o s i t u k s i a
koista on varattava henkilöille, jotka asuvat
muita heikommassa asemassa olevilla alueilla » Maahanmuuttajayhteisöjen asuttamilla alueilla toteutettavia rekrytoin-
tai elävät vaikeassa sosiaalisessa tilanteessa, tialoitteita voidaan tehostaa muodostamalla kumppanuuksia maahan-
myös (mainitsematta kuitenkaan erikseen) muuttajayhdistysten kanssa. Myös yhteisöllisissä keskuksissa ja kouluis-
maahanmuuttajille. sa voidaan järjestää kampanjoita. Maahanmuuttajille on jaettava tietoa
pääsystä korkean tason kunnallisiin työpaikkoihin (nopeutetut menette-
Nuorisoneuvosto — Düsseldorf lyt, valmistuneiden harjoitteluohjelmat jne.). Tapaan, jolla tiettyjä ryhmiä
Düsseldorfin kaupungin nuorisoneuvosto pe- autetaan valmistautumaan pääsykokeisiin, on ehkä kiinnitettävä erityistä
rustettiin vuonna 2007. Maahanmuuttajille jär- huomiota.
jestetään työpajoja, joissa heitä valmistetaan
asettautumaan ehdolle. Kaksi kolmasosaa » Kaupungit, joiden toimintamahdollisuuksia kansalliset säännöt rajoitta-
neuvoston jäsenistä on maahanmuuttajataus- vat, voivat monipuolistaa työvoimaansa monin eri tavoin rikkomatta la-
taisia. Nuorisoneuvoston vaaleissa äänesti keja. Esimerkiksi Ranskassa ei-vakinaisilla viranhaltijoilla (fonctionnaires
39 prosenttia nuorista. Äänestysprosentti non-titulaires) on — toisin kuin vakinaisilla viranhaltijoilla (fonctionnaires
oli siis korkeampi kuin kunnallisvaaleissa. titulaires) — sopimusperusteinen työsuhde, jolle ei ole asetettu kansa-
Nuorisoneuvosto lähettää edustajia kunnan laisuusvaatimuksia. Koska ei-vakituisten viranhaltijoiden osuus kaikista
eri lautakuntiin (myös alueellisen ja euroop- kuntien työntekijöistä on lähes 15  prosenttia, on järkevää keskittyä mo-
palaisen yhteistyön lautakuntaan ja kotout- nipuolistamaan tätä ryhmää järjestämällä rekrytointikampanjoita, joilla
tamislautakuntaan), ja sillä katsotaan olevan muita heikommassa asemassa olevien alueiden asukkaita kannustetaan
vaikutusvaltaa. hakemaan kyseisiin tehtäviin.

» Asiakastyytyväisyystutkimuksilla tai maahanmuuttajien keskuudessa
tehtävillä ”focus group” ‑haastatteluilla voidaan selvittää, kuinka osaavi-
na asiakaspalvelutehtävissä toimivia työntekijöitä pidetään. Näitä tietoja
voidaan hyödyntää asetettaessa kulttuurien välisten koulutusohjelmien
painopisteitä, siten että ohjelmissa keskitytään kehitettäviin alueisiin.
Kaupunginhallitusten pitäisi laajentaa koulutustapahtumia tukitoiminto-
jen parissa työskenteleviin henkilöihin ja eri virastojen päälliköihin, eri-
tyisesti siksi, että he kehittävät politiikkaa, sekä kunnallisiin yhtiöihin ja
palveluntarjoajiin.

» Maahanmuuttajien esteitä osallistua kunnallisiin tarjouskilpailuihin voi-
daan poistaa asettamalla hankintaa koskevat tiedot paremmin maahan-
muuttajien saataville sekä järjestämällä kaupunginhallituksen ja kohde-
alueilla toimivien maahanmuuttajaomisteisten yritysten välisiä tapaa-
misia. Myös kumppanuuksien kehittäminen maahanmuuttajayhdistysten
ja paikallisten verotoimistojen kanssa voi auttaa tavoittamaan maahan-
muuttajaomisteiset yritykset.

28 osa c Tutustuminen kotouttamishallinnon käytäntöihin

6 Hallinnon eri tasojen
välinen yhteistyö

EUROCITIES-verkoston suhteet Vaikka maahanmuuttopolitiikkaa kehitetäänkin kansallisella ja Euroopan
Euroopan komissioon tasolla, kaupungit ovat vastuussa uusien tulokkaiden kotouttamisesta
Euroopan komissio ja eurocities-verkosto yhteiskuntaan. Hallinnon eri tasojen on käytävä keskenään vuoropuhelua
käynnistivät ”Integrating Cities” -prosessin voidakseen selvittää, kuinka ne voivat tukea toisiaan sekä poliittisessa pää-
vuonna 2006, kun EU:n yhteiset maahanmuut- töksenteossa että tulosten saavuttamiseksi. Kun kunta käy jäsenneltyä vuo-
tajien kotouttamista koskevat perusperiaat- ropuhelua kansallisen ja eurooppalaisen hallintotason kanssa, se voi vaikut-
teet oli hyväksytty. Prosessi käsittää joukon taa politiikan kehittämiseen sekä ennakoida ja arvioida kansallisella ja EU:n
konferensseja, joilla pyritään käynnistämään tasolla tehtyjen päätösten vaikutusta.
vuoropuhelua kotouttamisesta ja luomaan yh-
teistyömahdollisuuksia paikallisella, kansal- M i t ä h a a s t e i t a a s i a a n l i i ttyy ?
lisella ja EU:n tasolla. Ensimmäinen vuotuinen Hallinnon tasojen pirstoutuminen
konferenssi järjestettiin Rotterdamissa vuonna Kotouttamistyötä koskevan vastuun jakaminen voi johtaa hallinnollisten jär-
2006. Seuraava konferenssi pidettiin Milanos-
sa ja siellä käynnistettiin inti-cities-hanke. jestelyjen pirstoutumiseen. Ilman tehokasta viestintää eri tasoille jää suuria
Kolmas konferenssi järjestetään Berliinissä ja tarpeettomia sokeita pisteitä. Ellei kansallisten lakien muuttumisesta va-
vuonna 2009. roiteta etukäteen, kuntien työntekijät eivät osaa välttämättä varautua muu-
eurocities-verkosto sekä Euroopan komission tosten vaikutuksiin. Vastaavasti ilman paikallistason palautetta hallitukset
oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pää- jäävät vaille tietoa siitä, kuinka politiikka toteutuu käytännössä.
osasto ovat käynnistäneet epävirallisemmalla
tasolla poliittisen vuoropuhelun, johon kuuluu Vähäiset vuorovaikutusmahdollisuudet
kuntien työntekijöiden ja komission henkilö- Kaupunkien vuorovaikutus kansallisen ja EU:n hallinnon kanssa on vähäis-
kunnan välistä säännöllistä yhteydenpitoa. tä ja rajoittuu usein tiedonvaihtoon. Esimerkiksi Saksassa ja Hollannissa on
Sen tavoitteena on jakaa tietoa (ja kertoa reak- käytössä lakisääteisiä eri tasojen välisiä järjestelyjä palvelujen tarjoamisek-
tioista) maahanmuuton ja kotouttamisen alalla si. Näissä maissa maahanmuuttajille tarkoitettu kielikoulutus järjestetään
tapahtuvasta kehityksestä sekä paikallisella keskitetysti, ja paikalliset toimet jäsentyvät osaksi tätä kehystä. Tähän jär-
että eu:n tasolla. jestelmään ei kuitenkaan kuulu esimerkiksi se, että kunnat osallistuisivat
merkittävällä tavalla strategisten suunnitelmien laatimiseen.

Moninaisuuden hallinnasta kertova S u o s i t u k s i a
» Kaupunkien vuorovaikutusta muiden hallintotasojen kanssa pitäisi ohjata
kansallinen merkintä — Lyon
Ranskassa Lyon on syrjinnänvastaisen poli- strategialla, jossa määritellään selvät tavoitteet ja päämäärät.
tiikan alalla johtava kaupunki, ja siksi sitä on » Kaupungit voivat hyödyntää paremmin kansallisia, eurooppalaisia ja
pyydetty osallistumaan afnorin (kansallinen
standardi- ja sertifiointiorganisaatio) työryh- kansainvälisiä foorumeja ja oppia niiden kautta, kuinka samankaltaiset
mään kehittämään hiljattain lanseerattua kaupungit kehittävät omia strategioitaan. Kunnat voisivat esimerkiksi jär-
Label Diversité ‑merkintää, joka on uusi, sekä jestää opintovierailuja ja tehdä vertaisarviointeja sellaisten kaupunkien
yksityisten toimijoiden että julkisten elinten kanssa, joiden profiili vastaa niiden omaa.
moninaisuuden hallintaa koskeva sertifioin- » Jos kunnat haluavat vaikuttaa EU:n politiikkaan, niiden on varmistettava,
timenettely. Lyonin kaupunki voikin aivan että ne ovat tietoisia EU:n poliittisten muutosten vaikutuksista ja seura-
perustellusti sanoa vaikuttaneensa tähän ke- uksista. Jotkin EU:n jäsenvaltiot (esimerkiksi Suomi, Tanska ja Yhdistynyt
hitykseen kansallisella tasolla. kuningaskunta) ovat kehittäneet mekanismeja, joiden avulla ne tekevät
yhteistyötä kuntien kanssa, kun EU:n politiikan muutoksilla on niihin koh-
distuvia vaikutuksia.
» Suurilla kaupungeilla on usein EU-asioista vastaava yksikkö, joka seuraa
EU:n poliittisia tapahtumia ja varmistaa, että kaupunki hyötyy EU:n tar-
joamista rahoitusmahdollisuuksista. Kunnat voivat ryhtyä toimiin vahvis-
taakseen EU-asioista vastaavan yksikön ja maahanmuuttajien kotoutta-
mispolitiikasta vastaavan viraston välisiä yhteyksiä.
» Tekemällä suosituksia tai tuomalla esiin huolenaiheita kansallisen kunta-

29

alan järjestön kautta voidaan auttaa varmistamaan, että maan hallitus
kuulee kunnan äänen. EU:n tasolla kaupungit voivat hyödyntää paikal-
lisviranomaisten järjestöjä, kuten Eurocities-verkostoa, vaikuttaakseen
EU:n politiikkaan yhteisten lausuntojen ja poliittisten suositusten muo-
dossa sekä järjestämällä tapaamisia EU:n virkamiesten kanssa.
» Kunnat voivat myös vaikuttaa välillisesti EU:n politiikan kehittämiseen
osallistumalla muiden kaupunkien kanssa järjestettyihin vertailuhankkei-
siin osana yhteisön toimintaohjelmia, joista esimerkkeinä voidaan mainita
kotouttamisrahasto ja progress-ohjelma.

7 Yhteistyö kumppaneiden
ja sidosryhmien kanssa

Voimavarojen kehittäminen Kunta jakaa vastuun kotouttamistoimista kaupungin eri toimijoiden kanssa.
Kaupungit katsovat, että kansalaisyhteiskunnan (esimerkiksi yhteisöllisten
Düsseldorf ryhmien, kansalaisjärjestöjen, maahanmuuttajayhdistysten ja uskonnollis-
Düsseldorfin kaupunki järjestää yhteistyössä ten järjestöjen), palveluntarjoajien ja yksityisen sektorin kanssa on tärkeää
ulkopuolisten asiantuntijakonsulttien kanssa tehdä kumppanuusyhteistyötä. Nämä ryhmät tarjoavat mahdollisuuden maa-
maahanmuuttajayhdistyksille voimavarojen hanmuuttajien ja vastaanottavan yhteiskunnan väliseen suoraan vuorovaiku-
kehittämiseen keskittyviä työpajoja pro- tukseen ja voivat edistää kotoutumista merkittävällä tavalla. Siksi ne pitäisi
jektinhallinnan ja ‑kehittämisen, viestinnän ottaa mukaan koko poliittiseen kiertoon strategisesta suunnittelusta aina
ja PR-toiminnan, varainkeruun sekä muiden palvelujen tarjoamiseen ja niiden arviointiin.
organisaatioiden kanssa tehtävän kumppanu-
usyhteistyön kaltaisista asioista. Osanottajat M i t ä h a a s t e i t a a s i a a n l i i ttyy ?
arvioivat seminaareja suoraan. Näin var- Rahoituksen vakaus
mistetaan, että ne ovat merkityksellisiä heidän Monet kaupungit ovat alkaneet viime vuosina siirtyä vähitellen operatiivi-
päivittäisen työnsä kannalta. sista avustusperusteisista rahoitusjärjestelmistä palvelusopimuksiin. Tapa-
uksissa, joissa avustusjärjestelmää on jatkettu, avustuksia on tavallisesti
myönnetty vain vuodeksi kerrallaan. Tämä aiheuttaa kumppaneille pitkän
aikavälin suunnitteluun ja vakauteen sekä näin myös niiden tarjoaman pal-
velun laatuun liittyviä huolenaiheita. Joissakin tapauksissa lyhytaikaisten
rahoitusjärjestelyjen katsotaan kertovan kunnan luottamuspulasta. Lisäksi
rahoitushakemusten tekeminen joka vuosi saattaa olla raskas hallinnollinen
taakka kumppaneille. Joissakin tapauksissa kumppaneita saattaa myös häm-
mentää rahoituksen myöntämisprosessiin liittyvä avoimuuden puute.

Kansalaisyhteiskunnan valmiudet
Kaupungeilla on tavallisesti yliote suhteissaan kumppaneihinsa, ja niiden

pitäisi pyrkiä perustamaan politiikkansa ja suunnitelmansa yhteiseen nä-
kemykseen yhteisön tarpeista. Myös yhteistyöjärjestelyjä pitäisi kehittää
kumppanuuden hengessä. Maissa, joissa kansalaisryhmät ja erityisesti maa-
hanmuuttajajärjestöt eivät ole kovin organisoituneita, kunnalla saattaa olla
vaikeuksia löytää sopivia kumppaneita, joiden kanssa tehdä yhteistyötä, ja
siksi se saa tehtäväkseen myös kehittää voimavaroja.

Palvelujen päällekkäisyys
Kun monet organisaatiot tarjoavat eri puolilla kaupunkia apua maahanmuut-

tajille, kaupunginhallinnolla on oltava selvä yleiskuva siitä, kuka tekee mi-

30 osa c Tutustuminen kotouttamishallinnon käytäntöihin

Tarpeiden ja palvelujen kartoittami- täkin. Näin kyetään varmistamaan, että maahanmuuttajat saavat kattavaa
nen ja kohdentaminen — Rotterdam ja johdonmukaista palvelua eikä resursseja tuhlata siksi, että monet elimet
Rotterdam on kehittänyt välineen, jolla kar- tekevät päällekkäistä työtä. Tilanteissa, joissa kansalaisjärjestöjen kanssa
toitetaan maahanmuuttajanaisten tarpeita tehtävä yhteistyö ei ole vakiintunutta, kuntien on määriteltävä, millä aloilla
ja heille tarjolla olevia palveluja. Alueella ne voivat siirtää vastuuta kumppaneilleen.
työskentelevien laitosten on määriteltävä,
mihin heidän asiakkaansa sijoittautuvat ”osal-
listumisportaikossa”, jossa taso 1 tarkoittaa Kansalaisyhteiskunnan jäsennelty kuuleminen
täydellistä sosiaalista eristystä ja taso 10
puolestaan täyttä osallistumista. Jokaisen Kaupungit pitävät yllä tiiviitä suhteita kansalaisjärjestöihin ja käyttävät suh-
laitoksen on ilmoitettava, kuinka monta naista teita saadakseen tietoja strategista suunnittelua varten, usein epämuodolli-
sen toiminta tavoittaa, millaista toimintaa sella tavalla. Kaupunkien kuulemat ryhmät jäävät toisinaan ihmettelemään,
se järjestää, onko se tietoinen muista orga- onko niiden näkemyksiä kuultu ja miten niiden työpanosta on hyödynnetty.
nisaatiosta ja tekeekö se yhteistyötä muiden
organisaatioiden kanssa. Tulokset kerätään Neuvoa-antavien komiteoiden kokoonpano
taulukkoon, ja näin saadaan nopeasti yleis- Näiden elinten kokoonpano voi olla hankala kysymys, ja erityistä huolta saat-
kuva maahanmuuttajanaisille tarjottavien
palvelujen puutteista ja päällekkäisyyksistä. taa aiheuttaa se, kuinka jäsenet nimetään, heidän edustavuutensa (keitä
Välineen avulla voidaan varmistaa, että tukea heidän pitäisi edustaa ja miten?) ja heidän valmiutensa tehdä asianmukaista
saavat laitokset tarjoavat yhtenäisen ja katta- työtä. Vaikka riippumattomaan lautakuntaan liittyykin omat etunsa, sen etäi-
van joukon palveluja, jotka vastaavat alueen nen asema hallintoon nähden saattaa johtaa siihen, että sen antamat neuvot
kaikkien maahanmuuttajanaisten tarpeita. ovat abstrakteja ja toteuttamiskelvottomia.

Hy vinvointi-instituutioiden Neuvoa-antavien komiteoiden vaikutusvalta
puitesopimus — Düsseldorf Näillä komiteoilla on harvoin omia varoja, joilla ne voisivat panna täytäntöön
Düsseldorfin kaupunki on tehnyt hyvinvoin-
tivirastojen kanssa puitesopimuksen, joka toimenpiteitä, ja siksi niiden on luotettava virastojen ja poliitikkojen haluun
muodostaa perustan viiden vuoden kumppa- noudattaa niiden ehdotuksia. Joissakin kaupungeissa on tutkittu mahdolli-
nuussuhteelle. Tämä kumppanuus koskee so- suutta käyttää vaihtoehtoista kokoonpanoa, jolloin lautakunnat muodostui-
siaalipalvelujen eri aloja, myös kotouttamista. sivat sekä poliitikoista että kansalaisyhteiskunnan toimijoista. Tällöin suosi-
Puitesopimuksessa täsmennetään vuosittain tukset saisivat poliittista painoarvoa.
käytettävä rahasumma ja määritellään yksi-
tyiskohtaisesti tarjottavat palvelut (tavoitteet, S u o s i t u k s i a
kohderyhmät, laatuvaatimukset, tulosten » Taloudellisen tuen lisäksi kumppanit voivat saada koulutusta voimavaro-
mittaamiseen käytettävät indikaattorit). Puite-
sopimuksesta neuvotellaan kunkin hyvinvoin- jensa kehittämiseksi. Tästä voi olla niille hyötyä erityisesti silloin, kun ne
ti-instituution kanssa erikseen, ja hyvinvointi- joutuvat kilpailemaan kunnan vähäisistä resursseista ja niiden on kerättä-
virastot saavat organisatorista ja tavoitteiden vä varoja itsenäisesti.
asettamista koskevaa koulutusta. Lisäksi » Kokemus on osoittanut, että edistämällä tukemiensa organisaatioiden vä-
puitesopimukseen sisältyy joustolauseke, listen verkostojen luomista kunnat voivat parantaa tiedonvaihtoa, edistää
jonka nojalla ennakoimattomien muutosten ammattimaista yhteistyötä ja tehostaa rajallisten resurssien käyttöä.
yhteydessä ohjelmien sisällöstä yms. voidaan » Epämuodolliset yhteydet ovat valtavan arvokkaita sidosryhmiin tutustu-
neuvotella uudelleen. misen sekä tiiviiden suhteiden ja luottamuksen rakentamisen kannalta,
mutta niitä on täydennettävä muodollisemmalla ja jäsennellymmällä kuu-
lemisella, johon kaikki ryhmät osallistuvat. Kokousten välillä yhteydenpi-
toa voidaan edistää esimerkiksi Internet-pohjaisella järjestelmällä, jonka
avulla kunnan kanssa työskentelevät organisaatiot voivat ehdottaa muu-
toksia tai uusia toimenpiteitä.
» Neuvoa-antavien komiteoiden pitäisi osallistua poliittisen kierron kaik-
kiin vaiheisiin strategian kehittämisestä sen täytäntöönpanoon ja arvioin-
tiin. Ellei komitean suosituksia oteta huomioon, asiasta pitäisi antaa seli-
tys. Neuvoa-antaville komiteoille voi olla hyötyä ohjauksesta, joka koskee
sitä, kuinka ne voivat muotoilla neuvonsa mahdollisimman käyttökelpoi-
siksi.
» Avustusprosessin pitäisi olla avoin, osallistumismahdollisuuksista pitäisi
tiedottaa laajalti, ja käytössä pitäisi olla menettely, jolla rahoituspäätök-
siin voidaan hakea muutosta.

31

8 Maahanmuuttajien

osallistuminen yhteiskunnan
toimintaan

Kaupungit tarjoavat maahanmuuttajille mahdollisuuksia hankkia taitoja,
jotka parantavat heidän edellytyksiään osallistua täysin yhteiskuntaelä-
Joustavien kurssien suunnittelu mään. Kielitaito on tärkeä asia, joka auttaa maahanmuuttajia osallistumaan
yhteiskunnan toimintaan. Kunnat kehittävät omasta aloitteestaan tai kan-
Malmö sallisten ohjelmien yhteydessä erilaista kielenopetusta. Kaupungit pyrkivät
Malmön kaupunki on tarjonnut Ruotsin maa- parantamaan maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia joko suoraan
hanmuutto-ohjelman yhteydessä joustavasti tai työvoimatoimistojen ja/tai muiden kumppaneiden, kuten paikallisten
järjestettyjä kielikursseja. Maahanmuuttajat, kauppakamarien kautta. Mahdollisuudet vaihtelevat neuvonnasta ja ura-
joilla on muita menoja normaaliin työaikaan ohjauksesta erilaisiin kursseihin (tietotekniikka, CV:n kirjoittaminen, vies-
(työpaikka, lapsia jne.), voivat osallistua kurs- tintä jne.) ja maahanmuuttajayrittäjille tarkoitettuihin tukimekanismeihin.
sille itselleen sopivaan aikaan. Maahanmuuttajien aktiivista osallistumista yhteiskuntaan voidaan edistää
vapaaehtoistyöllä ja vastaavilla toimilla. Niitä ovat muun muassa työharjoit-
teluihin kytketyt koulutusmekanismit, se, että neuvoa-antaville elimille tarjo-
taan suora yhteys kuntaan, sekä avun ja tuen antaminen nuorten perustamille
voittoa tavoittelemattomille järjestöille.

Tavoitettavuuden parantaminen M i t ä h a a s t e i t a a s i a a n l i i ttyy ?
Tietovaje
Rotterdam Joidenkin kaupunkien on vaikeaa tavoittaa tiettyjä maahanmuuttajaryhmiä
Rotterdamin kaupunki saavuttaa kielikurssien tiedottaakseen niille mahdollisuuksista opetella kieltä ja siitä, kuinka näitä
potentiaaliset osanottajat maahanmuuttajien mahdollisuuksia voi hyödyntää. Tiedonpuutteen onkin havaittu olevan suu-
henkilökohtaisten yhteyshenkilöiden ja/tai rin syy, jonka vuoksi joissakin kaupungeissa kielikurssien osanottajamäärät
maahanmuuttajayhdistysten kautta. Näin tieto ovat pienet. Maahanmuuttajat ovat toisinaan haluttomia osallistumaan kieli-
kursseista saavuttaa entistä useamman, ja kursseille, jos heillä on jo työpaikka tai lapsia hoidettavanaan.
näin motivoidaan myös kohderyhmää.

Osaamisen tunnustaminen — Malmö Kielen opiskelun asettaminen etusijalle
Malmön kaupungin vahvistuskeskus (valide- Koska maahanmuuttajilla on kiireellisempiäkin ongelmia — heidän on löydet-
ringscentrum) auttaa asiakkaiden tutkintoto- tävä työpaikka ja asunto sekä koulut lapsilleen — monet heistä, erityisesti
distusten vahvistamisessa ja auttaa heitä laa- uudet tulokkaat, eivät pidä vastaanottavan yhteiskunnan kielen opiskelua
timaan näytekansion omasta osaamisestaan. ensisijaisen tärkeänä asiana. Kielikurssit eivät myöskään ole ensisijaisen
Asiakkaan ammatillinen osaaminen määritel- tärkeä asia työnantajille, jotka saattavat kyllä järjestää työntekijöilleen ma-
lään järjestämällä kattava haastattelu kysei- joitusta mutteivät ole kiinnostuneita tukemaan heitä kielen opiskelussa.
sen ammattialan opettajan kanssa. Arviointi
kestää 3—5 päivää, ja sen aikana keskustel- Syrjintä
laan ja harjoitetaan perusammattitaitoja. Arvi- Olivatpa maahanmuuttajat uuden kotimaansa kansalaisia tai eivät, heidän
oinnin lopuksi myönnetään todistus. Lopuksi työttömyysasteensa on suhteettoman korkea. Tämä koskee erityisesti Euroo-
asiakas osallistuu 4—8 viikkoa kestävälle pan unionin ulkopuolelta tulevia maahanmuuttajia. Syrjintä selittää osaltaan
lukiokurssille, josta hän saa lukiotodistuksen. pitkälti tätä eroa.
Koko menettelyn ajan asiakkaan näytekansio-
ta täydennetään kuvauksilla hänen osaami- Taitojen kehittäminen työmarkkinoiden tarpeita vastaaviksi
sestaan. Menettelyn päättyessä asiakkaalla Koska monet kaupungit ovat jättämässä teollisen menneisyytensä taakseen,
on näytekansio, joka antaa kattavan kuvan niiden työmarkkinoiden tarpeet muuttuvat. Muutokseen sopeutuminen on
hänen osaamisestaan ja jonka hän voi näyttää erityisen vaikeaa niille maahanmuuttajille, jotka tulivat eurooppalaisiin kau-
mahdollisille työnantajille. Maahanmuuttajan punkeihin 1960-luvulla vähäisen osaamistason töihin. Toisaalta joidenkin
itseluottamus kasvaa, kun hänen kykynsä
viestiä paranee.

32 osa c Tutustuminen kotouttamishallinnon käytäntöihin

Yritysneuvontaa — Helsinki kaupunkien käyttämä hyvin käytännönläheinen lähestymistapa työpaikko-
YritysHelsinki tarjoaa yritysneuvontaa, yrit- jen löytämiseksi maahanmuuttajille on johtanut siihen, että osaavat maa-
täjyyskursseja ja hautomopalveluja. Se on osa hanmuuttajat, jotka ovat tehneet aikaisemmin matalan osaamistason töitä,
Helsingin kaupungin talous- ja suunnitteluke- vastaavat nyt paikallisten yhtiöiden tarpeisiin. Matalan osaamistason työ-
skusta ja liiketoiminnan kehittämiskeskusta. paikat ovat ovi työmarkkinoille, mutta maahanmuuttajan saattaa olla hidasta
Sen liiketoiminnan neuvontapalvelut on nousta hierarkiassa ylöspäin.
tarkoitettu aloittaville ja liiketoimintaa harjoit-
taville yrittäjille. Asiakkaista 37 prosenttia Tutkintojen tunnustaminen
on maahanmuuttajia. Yritysneuvojat, joilla Koska Euroopan unionin ulkopuolella suoritettujen tutkintojen tunnustamis-
kaikilla on kokemusta työskentelystä maahan-
muuttajien kanssa, antavat luottamuksellista mekanismit ovat kehittymättömiä, hitaita ja monimutkaisia, monet maahan-
käytännön ohjausta kaikista yrityksen perus- muuttajat joutuvat tyytymään työhön, joihin he ovat aivan liian ylikoulutettuja.
tamiseen ja liiketoiminnan harjoittamiseen ja Siispä kaupungit panttaavat valtavaa määrää hyödyntämätöntä työvoimaa.
kehittämiseen liittyvistä näkökohdista loog-
isen liiketoimintasuunnitelman laatimisesta Vaikeasti tavoitettavat ryhmät
aina starttirahan tai lainan hakemiseen. Yrit- Huomattavien kieli- ja kulttuuriesteiden vuoksi kuntien on hyvin vaikeaa
ysneuvontapalvelut ovat aina maksuttomia, ja
niitä on saatavilla suomen, ruotsin, englannin, tavoittaa tiettyjä ryhmiä ja tiedottaa heille mahdollisuuksista osallistua
venäjän, viron, saksan ja arabian kielellä. Yri- yhteiskuntaelämään. Joidenkin kaupunkien on hyvin vaikeaa innostaa maa-
tysHelsinki järjestää myös yrittäjyyskursseja hanmuuttajia osallistumaan. Monet maahanmuuttajat, erityisesti uudet tu-
— sekä peruskursseja että jatkokursseja — eri- lokkaat, katsovat, ettei osallistuminen järjestettyyn yhteiskuntaelämään ole
tyisesti maahanmuuttajille. Niiden tarkoituk- lainkaan niin tärkeää kuin työ, terveydenhuolto, asuminen ja koulutus.
sena on tutustuttaa osanottajat suomalaiseen
liiketoimintakulttuuriin ja selventää asioita, S u o s i t u k s i a
jotka liittyvät yrityksen perustamiseen ja li- » Kumppanuussuhteet maahanmuuttajayhdistysten kanssa voivat helpot-
iketoiminnan harjoittamiseen Suomessa.
taa maahanmuuttajien tavoittamista. Maahanmuuttajayhdistykset voivat
järjestää keskuksissaan kursseja ja jakaa tietoa muistakin mahdollisuuk-
sista osallistua yhteiskuntaelämään. Lisäksi erityisesti uudet tulokkaat
saattavat suhtautua vastaanottavaisemmin maahanmuuttajayhdistysten
tarjoamaan tietoon kuin paikallisviranomaisten tietoon. Maahanmuutta-
jayhdistykset voivat kääntää tiedotteita ja jakaa niitä yhteisöllisissä kes-
kuksissa, markkinoilla jne.
» Paikallisilla aloitteilla maahanmuuttajia voidaan auttaa muuntamaan tut-
kintonsa uusia vaatimuksia vastaavaksi sekä varmistamaan, että heidän
kokemuksensa tunnustetaan. Tutkintojen tunnustamista koskeva kysymys
jää osittain kaupunkien toimivallan ulkopuolelle. Kaupunkien on tehtävä
kansallisten hallitusten kanssa yhteistyötä kehittääkseen nopeita ja te-
hokkaita keinoja ulkomaisten tutkintojen tunnustamiseksi ja osaamisen
tarpeettoman tuhlaamisen välttämiseksi.
» Koska maahanmuuttajien kotimaassa hankittua pätevyyttä ja kokemusta
ei tunnusteta asianmukaisesti ja koska maahanmuuttajat kohtaavat työtä
hakiessaan syrjintää, monet heistä päättävät tehdä asialle jotain itsenäi-
sesti. Yrityksen perustamisneuvonta ja kunnalta saatava taloudellinen
apu voivat olla korvaamatonta tukea aloittaville yrityksille.
» Kuntien on osallistuttava rasismin ja syrjinnän torjumiseen koko yhteis-
kunnassa. Tehdessään yhteistyötä esimerkiksi yritysten kanssa kunnat
voivat tukea toimia, joilla edistetään monimuotoisuutta ja torjutaan syr-
jintää. Düsseldorfissa kunnallinen kuljetusyhtiö on käynnistänyt aloit-
teen, jossa se kouluttaa henkilökunnan kulttuurijohtajia, jotka järjestä-
vät toimintaa (kuten vierailuja moskeijaan), lisäämään kulttuurien välistä
ymmärtämystä. Lyonissa kaupunki tekee yhteistyötä työnantajien kanssa
lisätäkseen tietoisuutta syrjinnästä. Lisäksi se on tuottanut kumppanuus-
suhteessa alalla toimivien organisaatioiden kanssa työnantajille tiivistel-
män syrjinnän vastaisesta lainsäädännöstä.

33

Uskontojen neuvosto — Genova » Vapaaehtoisten sitoumusten kunnioittamisella esimerkiksi järjestämällä
Genovan uskontojen neuvosto on kaike- vuotuisia palkintoseremonioita voi olla motivoiva vaikutus.
nuskoisille genovalaisille tarkoitettu yht-
einen foorumi. Neuvostossa on virallisesti » Naapurustojen neuvostot kokoavat eri kulttuureista peräisin olevat ihmi-
edustettuna 16 uskontoa, mutta myös muiden set saman pöydän ääreen ja tarjoavat alueen kaikille asukkaille yhtäläisen
uskontojen ja ekumeenisten tai uskonnollisten mahdollisuuden tuoda omia huolenaiheitaan esiin. Lisäksi ne voivat aut-
ryhmittymien edustajat ovat tervetulleita osal- taa kuntia hankkimaan poliittisille toimenpiteille kansan tukea. Eri väestö-
listumaan. Neuvoston ensisijaisena tavoittee- ryhmille (esimerkiksi nuorille, vanhuksille jne.) voidaan kehittää erilaisia
na on edistää eri uskontojen ja julkishallinnon foorumeja.
välistä vuoropuhelua, eri kulttuureita edustav-
ien ja eri uskontoja tunnustavien kansalaisten » ”Faith Forums” -foorumit voivat järjestää tiedotustoimintaa, sosiaalisia
yhteistä toimintaa sekä kansalaisten ja julk- tilaisuuksia ja koulutustapahtumia yhdessä paikallisten koulujen kanssa.
ishallinnon välistä viestintää ja tiedonjakoa. Kaupungeissa, joissa toimii jo tällaisia foorumeja, kunta voi tarjota niille
Uskontojen neuvosto järjestää säännöllisesti taloudellista tukea tai luontoisapua.
kolmen kuukauden välein kokouksia. Lisäksi
se järjestää julkisia keskusteluja ja esittelee
toimintaansa. Neuvostolla on neljä ensisijaista
toiminta-aluetta: koulut, hautausmaat ja hau-
tajaiset, maahanmuuttajien ja vähemmistöryh-
mien oikeudet sekä uskonnolliset ja ekumeeni-
set palvontapaikat.

Kotouttamishallinnon arvioiminen Euroopan kaupungeissa

kokemukset inti-cities-hankkeesta

acknowledgements Kiitämme myös kaikkia isäntäkaupunkeja lämpimästä vas-
taanotosta ja vertaisarviointikäyntien valmisteluun kuluneesta
Kiitämme kaikkia inti-cities-hankkeen ajasta ja vaivannäöstä.

vertaisarvioijia: Kiitos eurocities-järjestön kollegoiden avusta ja tuesta: Silke
Moschitz, Dirk Gebhardt ja Simon Guentner, ja MPG:ssä: Jan
Helsinki Niessen. Kiitos Ethics etc:n Allen Creedylle www.ethicsetc.
Anu Riila ja Niina Pajala co.uk, joka valmisteli vertaisarviointimenetelmän ja helpotti
Rotterdam vertaisarviointikäyntejä.
Judith Clement ja Sergio Espigares Tallon
Malmö Lopuksi haluamme kiittää kaikkia haastateltavia heidän avoi-
Pia Hellberg-Lannerheim muudestaan.
Genova
Fabio Cappello ja Oriano Pianezza
Düsseldorf
Dorothea Radler
Lyon
Alexandre Kosak ja Yvan Michel
Amaroussion
Nicole Zafiropoulou
Barcelona
Maia Berasategui ja Ramon Sanahuja
Belfast
Hazel Francey
Milano
Alberto Ferrari ja Antonella Colombo
Tampere
Marja Nyrhinen
Utrecht
Jan Braat ja Adem Kumcu

35

julkaisija tekijät:

eurocities asbl zoe catsaras, eurocities alex kirchberger, migration policy group (mpg)
eurocities on verkosto, johon kuuluu yli 130 suurta
Euroopan kaupunkia. eurocitie s antaa kaupungeille Migration Policy Group (Maahanmuuttopolitiikan ryh-
äänen Euroopassa edistämällä Euroopan eri insti- mä) on vuonna 1995 perustettu ”think-and-do-tank”-
tuutioiden välistä vuoropuhelua sellaisten lakien, ryhmä. Sen tavoitteena on edistää kestävää ja posi-
strategioiden ja ohjelmien osalta, jotka vaikuttavat tiivista muutosta, joka johtaa avoimiin ja osallistaviin
kaupunkeihin ja niiden asukkaisiin. eurocities- yhteiskuntiin. Tähän päästään tukemalla tietoon
järjestön kautta sen jäsenet voivat jakaa tietoa perustuvia, maahanmuuttoon, yhdenvertaisuuteen ja
ja ajatuksia sekä kehittää ja analysoida yhdessä monimuotoisuuteen liittyviä eurooppalaisia keskus-
innovatiivisia ratkaisuja yhteisiin ongelmiin. Kaksi teluja ja toimia sekä parantamalla valtion virastojen,
kaupungin toimijoista koostuvaa työryhmää tekee kansalaisjärjestöjen ja yksityisen sektorin välistä
taloudelliseen maahanmuuttoon sekä maahanmuut- yhteistyötä. Tehtävä jaetaan neljään pääosaan: (1)
toon ja kotouttamiseen liittyvää yhteistyötä. tiedon kerääminen, analysoiminen ja jakaminen, (2)
vuoropuhelun ja vastavuoroisen oppimisen mahdol-
lisuuksien luominen, (3) asiantuntijoiden saaminen
mukaan keskusteluihin sekä (4) asiantuntijaverkos-
tojen luominen ja niiden hallinnoiminen.

suunnittelu
van looveren & princen, www.vanlooveren-princen.be

Saatavissa eurocities asbl:stä | www.inticities.eu | [email protected]

Strategic thinking
on equality and mobility

ethics etc…www.ethicsetc.co.uk

inti-cities-vertaisarvioijat

Tampere

Euroopan komission oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosasto yhteisra-
hoitti inti-cities-hanketta kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskevan
inti-ohjelman puitteissa. Tämän julkaisun tiedot eivät välttämättä vastaa Euroopan
komission kantoja tai mielipiteitä. eurocities ja mpg vastaavat julkaisun sisällöstä.

Copyright © 2008 eurocities asbl, Brussels, Belgium, inti-cities-hankkeen yhteistyökumppaneiden puolesta.
Jos haluat lainata tämän julkaisun tietoja, viittaa otsikkoon ja tekijäjärjestöihin.