Hastalık
Değil
Farklılık
2021-2022 BİYOLOJİ PROJE DERGİSİ
Ozan Yamak 10/G 695
İÇİNDEKİLER
Kalıtım Nedir? 4
Mendel Uygulamaları 5
Mendel Yasaları 6
Genetik Hastalık Nedir? 7
Gemetik Hastalıkların Tedavisi 8
Yaygın Genetik Hastalıklar 9 - 13
1.Down sendromu 14-17
2. Albinizm
3.Hipertansiyon (Yüksek tansiyon) 18
4.Şeker hastalığı (Diyabet)
5.Renk körlüğü
6. Astım
7. Hemofili
Genetik Hastalığa Sahip Ünlüler
1. Tom Cruise
2. Muhammed Ali
3. David Beckham
4.Sertab Erener
Kaynakça
KKaallııttıımm,, ffeennoottiippiikk öözzeelllliikklleerriinn eebbeevveeyynnlleerrddeenn
yyaavvrruullaarraa aakkttaarrııllmmaassııddıırr.. OOlluuşşaann hhüüccrreelleerr
vveeyyaa oorrggaanniizzmmaallaarr,, eebbeevveeyynnlleerriinniinn ggeenneettiikk
bbiillggiissiinnii eeşşeeyyssiizz üürreemmee yyaa ddaa eeşşeeyyllii üürreemmee
yyoolluuyyllaa eeddiinniirrlleerr..
İİnnssaannllaarrddaa,, ggöözz rreennggii kkaallııttssaall öözzeelllliiğğiinn bbiirr
öörrnneeğğiiddiirr.. ÖÖrrnneeğğiinn ""MMaavvii ggöözz öözzeelllliiğğii"" bbiirreeyyee
eebbeevveeyynnlleerriinnddeenn kkaallııttssaall oollaarraakk aakkttaarrııllaabbiilliirr..
KKaallııttssaall öözzeelllliikklleerr ggeennlleerr ttaarraaffıınnddaann kkoonnttrrooll
eeddiilliirr vvee bbiirr oorrggaanniizzmmaannıınn ggeennoommuunnddaakkii
ggeennlleerriinn ttaammaammıınnaa ggeennoottiipp aaddıı vveerriilliirr..
KKaallııttssaall bbiillggiinniinn kkaayynnaağğıı,, öözzeelllliikklleerrii vvee ddööllddeenn
ddööllee aakkttaarrııllmmaassıı üüzzeerriinnddee uuzzuunn yyııllllaarrddıırr
yyaappııllaann ççaallıışşmmaallaarr ssoonnuunnddaa,, kkaallııttssaall bbiillggiinniinn
nnüükklleeiikk aassiittlleerr ((DDNNAA vvee RRNNAA)) ttaarraaffıınnddaann
ttaaşşıınnddıığğıı oorrttaayyaa kkoonnmmuuşşttuurr.. GGeennlleerr,,
kkrroommoozzoommllaarr iiççiinnddee bbiirrbbiirriinnee hheelleezzoonn
ttaarrzzıınnddaa ssaarrııllmmıışş iikkii uuzzuunn DDNNAA
mmoolleekküüllüünnddeenn iibbaarreettttiirr.. VVüüccuuddaa aaiitt bbüüttüünn
öözzeelllliikklleerr ggeennlleerrddee DDNNAA mmoolleekküülllleerriinnddeenn
iibbaarreett şşiiffrreelleerr hhaalliinnddee bbuulluunnuurrllaarr..
Mendel Uygulamaları
GREGOR MENDEL
KİMDİR?
GGrreeggoorr JJoohhaannnn MMeennddeell ((2200 TTeemmmmuuzz 11882222 –– 66 OOccaakk
11888844)),, kkaallııttıımm bbiilliimmiinniinn bbaabbaassıı oollaarraakk aannııllaann
AAvvuussttuurryyaallıı bbiiyyoolloogg,, mmeetteeoorroolloogg,, mmaatteemmaattiikkççii,,
MMeennddeell kkaannuunnllaarrıınnıınn mmuucciiddii vvee rraahhiippttiirr.. KKaallııttıımm
bbiilliimmiinn öönnccüüssüüddüürr.. İİllkk öönnccee ttaavvşşaannllaarr üüzzeerriinnddee
ddeenneeyy yyaappttıı aammaa bbaaşşrraahhiipp bbaazzıı aahhllaakk kkuurraallllaarrıınnıınn
iihhllaall eeddiillddiiğğiinnii ggöörrüünnccee MMeennddeell''ii uuyyaarrddıı.. BBuunnuunn
üüzzeerriinnee MMeennddeell,, bbeezzeellyyee bbiittkkiilleerriinniinn yyeeddii öözzeelllliiğğii
iillee ççaallıışşttıı bbuunnllaarr:: bbiittkkii bbooyyuu,, ttoohhuumm zzaarrıınnıınn şşeekkllii
vveerreennggii,,ttoohhuummşşeekkllii,,rreennggiivveeççiiççeeğğiinn kkoonnuummuu vvee
rreennggii..
Mendel'in Çalışmalarında Bezelye Kullanmasının Sebebi
Nedir?
11..BBeezzeellyyeelleerr,, kkoollaayyccaa yyeettiişşttiirriilleenn vvee kkııssaa zzaammaannddaa ddööll vveerreenn bbiittkkiilleerrddiirr
22..BBeezzeellyyeelleerr,, kkaappaallıı ççiiççeekkllii oolldduuğğuunnddaann ddooğğaaddaa ggeenneelllliikkllee kkeennddii kkeennddiinnii ddöölllleerr.. YYaannii
ssaaff ıırrkk eellddee eettmmeekk nniissppeetteenn ddaahhaa kkoollaayyddıırr..
33.. ÇÇiiççeekklleerriinn kkaappaallıı oollmmaassıı,, ddıışş ttoozzllaaşşmmaayyıı bbüüyyüükk oorraannddaa eennggeelllleeddiiğğiinnddeenn MMeennddeell''ee
kkoonnttrroollllüü ççaapprraazzllaammaa yyaappmmaa şşaannssıı vveerrmmiişşttiirr
44..BBeezzeellyyeelleerr aarraaşşttıırrııllaann kkaarraakktteerrlleerr bbaakkıımmıınnddaann kkoollaayyccaa aayyıırrtt eeddiilleebbiilleenn öözzeelllliikklleerree
ssaahhiippttiirr
Mendel Yasaları
1. İZOTİPİ KANUNU
FFaarrkkllıı ffeennoottiippee ssaahhiipp iikkii hhoommoozziiggoott bbiirreeyyiinn
ççaapprraazzllaannmmaassıı iillee oolluuşşaann bbiirreeyylleerriinn
bbiirr bbiirriinniinn aayynnıı oollmmaa dduurruummuudduurr..
FF11 ççaapprraazzllaammaassıı ssoonnuuccuu oolluuşşaaccaakk oollaann
bbiirreeyylleerriinn %%110000 ssaarrıı ffeennoottiippllii oollaaccaakkttıırr.. ÇÇüünnkküü
ddoommiinnaanntt ggeenn ssaarrıı ggeennddiirr.. HHeetteerroozziiggoott
bbiirreeyylleerrddee ddoommiinnaanntt ggeenn ffeennoottiippiinnddee oolluurr..
2. AYRILMA
PRENSİBİ
MMeennddeell yyaappttıığğıı ççaallıışşmmaallaarr ssoonnuuccuunnddaa bbiirr
kkaarraakktteerriinn oolluuşşmmaassıı iiççiinn iikkii kkaallııttıımm
ffaakkttöörrüünnüünn ((ggeenn)) oolldduuğğuunnuu bbuullmmuuşş vvee
bbuunnllaarrddaann bbiirriinniinn aannnneeddeenn ddiiğğeerriinniinn ddee
bbaabbaaddaann ggeellddiiğğiinnii tteessppiitt eettmmiişşttiirr..
KKaallııttıımm bbiirriimmlleerriinniinn ggaammeettlleerree ddaağğııllıırrkkeenn
bbiirrbbiirriinnddeenn bbaağğıımmssıızz oollaarraakk ddaağğııllmmaassıınnaa
aayyrrııllmmaa pprreennssiibbii ddeenniirr.. BBuu kkuurraall ssoonnuuccuunnddaa
hheerr ggaammeett hheerr kkaarraakktteerrllee iillggiillii bbiirr ggeenn ttaaşşıırr..
HHaannggii ggeenniinn hhaannggii ggaammeettee ggiiddeecceeğğii şşaannssaa
bbaağğllııddıırr..
3. ÖZELLİKLERİN
BAĞIMSIZ KALITIM
YASASI
BBiirr bbiirreeyyddee bbuulluunnaann öözzeelllliikklleerriinn bbiirrbbiirriinnddeenn
bbaağğıımmssıızz oollaarraakk yyaavvrruu ddöölllleerree aakkttaarrııllmmaassıınnaa
öözzeelllliikklleerriinn bbaağğıımmssıızz kkaallııttıımmıı ddeenniirr..
GGeenneettiikk hhaassttaallııkkllaarr,, aannnnee vveeyyaa bbaabbaaddaann kkaayynnaakkllıı kkrroommoozzoomm vveeyyaa ggeennlleerrddeekkii ffaarrkkllııllııkkllaarrıı,,
bboozzuukklluukkllaarrıı nneeddeenniiyyllee ddooğğaaccaakk bbeebbeeğğiinn DDNNAA’’ssıınnddaa mmeeyyddaannaa ggeelleenn mmuuttaassyyoonnllaarraa bbaağğllıı
oollaarraakk oorrttaayyaa ççııkkaann hhaassttaallııkkllaarrddıırr.. GGeenneettiikk hhaassttaallııkkllaarrıınn ççookk ffaazzllaa ttüürrüü bbuulluunnmmaakkttaaddıırr..
GGeenneettiikk rraahhaattssıızzllııkkllaarrıınn bbaazzııllaarrıı ddooğğuuşşttaann iittiibbaarreenn,, bbaazzııllaarrıı iissee hhaayyaattıınn bbaaşşkkaa bbiirr eevvrreessiinnddee
oorrttaayyaa ççııkkmmaakkttaaddıırr.. ÖÖrrnneeğğiinn;; aaiilleessiinnddee kkaannsseerree yyaattkkıınnllııkk ttaaşşııyyaann bbiirreeyylleerr kkaannsseerr ggiibbii hhaayyaattii
rriisskk yyaarraattaann bbuu hhaassttaallııkkllaarraa ggeenneelllliikkllee ttoopplluummddaa ggöörrüülleennddeenn ddaahhaa yyüükksseekk ssııkkllııkkllaa vvee hhaayyaattıınn
iilleerrii eevvrreessiinnddee kkaarrşşııllaaşşmmaakkttaaddıırrllaarr..
GGEENNEETTİİKK HHAASSTTAALLIIKKLLAARRIINN NNEEDDEENNLLEERRİİ
NNEELLEERRDDİİRR??
GGGeeennneeetttiiikkkhhhaaassstttaaalllıııkkklllaaarrraaannnnnneeevvveee///vvveeeyyyaaabbbaaabbbaaadddaaannnbbbiiirrreeeyyyllleeerrreeegggeeeçççeeennnhhhaaassstttaaalllıııkkklllaaarrrdddııırrr...AAAnnnnnneeevvveeeyyyaaabbbaaabbbaaannnııınnn
DDDNNNAAA yyyaaa dddaaa kkkrrrooommmooozzzooommmlllaaarrrııınnndddaaakkkiii hhheeerrrhhhaaannngggiii bbbiiirrr aaannnooorrrmmmaaalllllliiikkk dddoooğğğaaacccaaakkk bbbeeebbbeeeğğğiiinnn bbbuuu hhhaaassstttaaalllıııkkklllaaa
dddoooğğğmmmaaasssııınnnaaa nnneeedddeeennn ooolllmmmaaakkktttaaadddııırrr... GGGeeennneeetttiiikkk hhhaaassstttaaalllıııkkklllaaarrr gggeeennneeelllllliiikkkllleee,,, gggeeennnllleeerrriiimmmiiizzziiinnn çççaaalllııışşşmmmaaasssııınnnııı bbbooozzzaaannn
mmmuuutttaaasssyyyooonnn***dddeeedddiiiğğğiiimmmiiizzzdddeeeğğğiiişşşiiikkkllliiikkkllleeerrrnnneeedddeeennniiiyyyllleeeooorrrtttaaayyyaaaçççıııkkkmmmaaakkktttaaadddııırrr...
MMUUTTAASSYYOONN** NNEEDDİİRR??
MMuuttaassyyoonn yyaa ddaa ddeeğğiişşiinniimm,, bbiirr ccaannllıınnıınn ggeennoommuu
iiççiinnddeekkii DDNNAA yyaa ddaa RRNNAA ddiizziilliimmiinnddee mmeeyyddaannaa
ggeelleenn kkaallııccıı ddeeğğiişşmmeelleerrddiirr.. MMuuttaassyyoonnaa ssaahhiipp bbiirr
oorrggaanniizzmmaaiisseemmuuttaannttoollaarraakkaaddllaannddıırrııllıırr..
11.. KKRROOMMOOZZOOMMAALL HHAASSTTAALLIIKKLLAARR
HHeerr iinnssaannddaa 4466 ttaannee kkrroommoozzoomm bbuulluunnmmaakkttaaddıırr.. BBuu kkrroommoozzoommllaarr eerrkkeekklleerrddee 4466 XXYY,,
kkaaddıınnllaarrddaaiissee4466XXXXşşeekklliinnddeeddiirr..BBuukkrroommoozzoommllaarrıınnbbiirryyaaddaabbiirrkkaaççıınnddaabbuulluunnaannssaayyııaazzllıığğıı
((TTuurrnneerr SSeennddrroommuu)),, ssaayyıı ffaazzllaallıığğıı ((DDoowwnn SSeennddrroommuu)) ggiibbii oollmmaakkttaaddıırr.. BBuunnuunn ddıışşıınnddaa
kkrroommoozzoommllaarrddaa bbiirr ppaarrççaannıınn kkaayybbıı yyaa ddaa ffaazzllaallıığğıı((55pp DDeelleessyyoonn SSeennddrroommuu)) vveeyyaa kkrroommoozzoomm
ppaarrççaallaarrıı aarraassıınnddaakkii yyeerr ddeeğğiişşiikklliiğğii ddee ((KKrroonniikk MMyyeellooiidd LLöösseemmii)) ggeenneettiikk hhaassttaallııkkllaarrıınn
oolluuşşuummuunnaanneeddeennoollaabbiillmmeekktteeddiirr..
22.. TTEEKK GGEENN HHAASSTTAALLIIKKLLAARRII
BBuu hhaassttaallııkkllaarrddaa ssaaddeeccee bbiirr ggeenn vvee oo ggeenniinn bbiirr yyaa ddaa bbiirrddeenn ffaazzllaa bbööllggeessiinnddee mmuuttaassyyoonn ssöözz
kkoonnuussuudduurr.. GGeenniinn iişşlleevviinnee ggöörree,, kkaass hhaassttaallıığğıı,, zzeekkaa ggeerriilliiğğii,, oorrggaann yyeettmmeezzlliikklleerrii,, oottiizzmm ggiibbii
hhaassttaallııkkvveebbeelliirrttiilleerroorrttaayyaaççııkkaabbiillmmeekktteeddiirr..
Genetik Hastalıkların Tedavisi
Milyonlarca insan kusurlu, hastalık yapan genler taşıyor. Bir örnek vermek gerekirse SMA
adlı hastalık genini Amerikada 7 milyon kişi taşıyor.Ama hasta değiller. Onlara taşıyıcı
diyoruz. Bu taşıyıcılar evlenip çocuk yapınca bir değil iki kusurlu genin bir araya gelişi hangi
çocukta gerçekleşirse onda hastalık ortaya çıkıyor. Tek bir gen almış olanlar ana babaları
gibi taşıyıcı oluyorlar. Akraba evliliği bu yüzden bu hastalıklar için daha büyük bir risk.
Akrabalar birbirlerine benzer genler taşırlar, örneğin SMA adlı hastalık genini taşıyan 2
taşıyıcı akraba evlenirse çocuklarının SMA hastası olma olasılığı %25'tir.
Çocuk Genetik Hastalıkları Bölümü Tedavi Yöntemleri Nelerdir?
Günümüzde çocuk genetik hastalıklarının tamamen iyileştirilmesini sağlayan tedaviler henüz
bulunamamış olsada yapılan araştırmalar ve yürütülen çalışmalar, tedavi imkanlarının
artmasına ve genetik aktarımın önüne geçilmesine destek olmaktadır.
GGeenneettiikk PPeeddiiggrrii ÇÇiizziimmii
AAiilleessooyyaağğaaccıınnıınnççııkkaarrııllmmaassııaannllaammıınnaaggeelliirr..KKaannbbaağğııoollaannttüümmaakkrraabbaallaarrvveettııbbbbiiggeeççmmiişşlleerriibbuuççiizziimmee
ddaahhiill eeddiilliirr vvee hhaassttaallııkkllaarrıınn sseeyyrrii,, ffiizzyyoolloojjiikk oollaarraakk eettkkiilleerrii,, bbeelliirrttiilleerrii vvee tteeddaavvii sseeççeenneekklleerriinnii
bbeelliirrlleeyyeebbiillmmeekkmmüümmkküünnoolluurr..
SSiittooggeenneettiikk ÇÇaallıışşmmaallaarr
HHüüccrreelleerriinnbbööllüünnmmeeddaavvrraannıışşllaarrıı,,kkrroommoozzoommllaarrıınnddaavvrraannıışşllaarrııvveehhüüccrreebbiiyyoolloojjiissiinniinnaannaalliizzeeddiillmmeessiinnii
iiççeerreennççaallıışşmmaallaarrddıırr..KKrroommoozzoommllaarrggeennlleerriinnaakkttaarrııllmmaassıınnaanneeddeennoolldduuğğuunnddaannhhüüccrreelleerriinncceelleennddiiğğiinnddee
hhaassttaallııkkllaarrıınntteeşşhhiissiiççookkddaahhaarraahhaattoollaaccaakkttıırr..
MMoolleekküülleerr GGeenneettiikk İİnncceelleemmee
HHaassttaallıığğıınn hhaannggii kkrroommoozzoommddaa ggöörrüülleenn aannoommaalliiyyee bbaağğllıı oollaarraakk ggeelliişşttiiğğii,, bbuu aannoommaalliinniinn nneeddeenn
oolluuşşttuuğğuu,,kkiişşiinniinnttaaşşııyyııccııoolluuppoollmmaaddıığğııvveebbeennzzeerriinnookkttaallaarrıınnssaappttaannaabbiillmmeessiiaammaaccııyyllaauuyygguullaannıırr..
DDaannıışşmmaannllııkk
KKaallııttssaall hhaassttaallııkk ttaaşşııyyaann eebbeevveeyynnlleerriinn,, ddooğğuumm öönncceessiinnddeenn iittiibbaarreenn ddaannıışşmmaannllııkk hhiizzmmeettii aallmmaallaarrıı ççookk
öönneemmlliiddiirr.. TTüümm rriisskklleerr hheessaappllaannddııkkttaann ssoonnrraassıınnddaa ggeerrççeekklleeşşeenn ddooğğuummllaarr,, bbeebbeekklleerriinn ddaahhaa ssaağğllııkkllıı
oollmmaassıınnıınnöönneemmlliibbiirrppaarrççaassııddıırr..
İİllaaçç TTeeddaavviissii
KKaallııttssaalloollaarraakkaakkttaarrııllaannhhaassttaallıığğıınnççeeşşiiddiinneeggöörreeuuyygguullaannaanniillaaççtteeddaavviilleerrii,,sseemmppttoommllaarrıınniinnddiirrggeennmmeessii
vveehhaassttaallıığğıınniilleerrlleemmeessiinniidduurrdduurrmmaakkttaaöönneemmlliiddiirr..
CCeerrrraahhii OOppeerraassyyoonnllaarr
DDooğğuummssaall aannoommaalliilleerr,, ggeenneettiikk kkaallpp vvee kkaannsseerr hhaassttaallııkkllaarrıı yyaa ddaa mmeettaabboolliikk hhaassttaallııkkllaarrddaa şşaayyeett iillaaçç
tteeddaavviilleerriiiişşeeyyaarraammaammıışşssaa,,cceerrrraahhiiooppeerraassyyoonnooppssiiyyoonnllaarrııddeeğğeerrlleennddiirrmmeeyyeeaallıınnıırr..
SSeemmppttoommaattiikk TTeeddaavvii
HHaassttaallıığğıınn yyooll aaççttıığğıı sseemmppttoommllaarrıınn aazzaallttııllmmaassıı aammaaccııyyllaa uuyygguullaannıırr.. BBuu ssaayyeeddee ddookkuu ttaahhrriibbaattıı yyaa ddaa
hhaassttaallıığğıınniilleerrlleemmiişşeevvrreelleerreettaaşşıınnmmaassııöönnlleenneebbiilliirr..
YAYGIN GENETİK
HASTALIKLAR
Down Sendromu
DDoowwnn sseennddrroommuu bbeebbeekktteekkii 2211.. kkrroommoozzoomm
ççiiffttiinnddee ffaazzllaaddaann bbiirr kkrroommoozzoomm bbuulluunnmmaassıı
nneeddeenniiyyllee oorrttaayyaa ççııkkaann bbiirr dduurruummdduurr.. DDüünnyyaaddaa
vvee üüllkkeemmiizzddee 775500--11000000 ddooğğuummddaa bbiirr ggöörrüülleenn
DDoowwnn SSeennddrroommuu;; ffiizziikksseell bbüüyyüümmee ggeerriilliiğğii,,
kkaarraakktteerriissttiikk yyüüzz ggöörrüünnüümmüü vvee oorrttaa ddeerreecceeddee
zziihhiinnsseell ggeerriilliiğğee yyooll aaççaabbiilliirr.. GGeebbeelliikk ssıırraassıınnddaa
yyaappııllaann rruuttiinn tteessttlleerr vvee ddooğğuumm ssıırraassıınnddaa tteessppiitt
eeddiilleebbiilliirr..
NNeeddeennii hheennüüzz tteessppiitt eeddiilleemmeeyyeenn bbuu ggeenneettiikk
ffaarrkkllııllııkk,, ttiippiikk bbiirr yyüüzz ssiimmaassıı,, bbaaddeemm bbiiççiimmllii
ggöözz,, ddüüşşüükk kkaass yyooğğuunnlluuğğuu,, ssaarrkkııkk ddiill,, eell
aayyaassıınnddaa yyaarrııkk,, aayyaakk bbaaşşppaarrmmaağğıı iillee iikkiinnccii
ppaarrmmaakk aarraassıınnddaa ggeenniişşlliikk ggiibbii ttiippiikk bbeelliirrttiilleerriinn
bbaazzeenn bbiirr aarraaddaa bbaazzeenn ddee bbiirrkkaaççıınnıınn ggöörrüüllmmeessii
iillee kkeennddiinnii ggöösstteerriiyyoorr.. BBuu ççooccuukkllaarrddaa aayyrrııccaa
ddooğğuummssaallkkaallpphhaassttaallııkkllaarrıınnaaddaarraassttllaannııyyoorr..
DDoowwnn SSeennddrroommuu ggeenneellddee hhaaffiiff--oorrttaa ddeerreecceellii
zziihhiinnsseell eennggeellee nneeddeenn oollaann bbiirr dduurruummdduurr.. DDoowwnn
SSeennddrroommlluu bbiirr ççooccuuğğuunn ddooğğuummddaann bbaaşşllaayyaarraakk
mmeevvccuutt ppoottaannssiiyyeelliinnii oorrttaayyaa ççııkkaarraabbiillmmeessiinnii
ssaağğllaayyaaccaakk,, oonnuu hhaayyaattaa hhaazzıırrllaayyaaccaakk öözzeell ddeesstteeğğee
ggeerreekkssiinniimmdduuyyaarr..
Albinizm
AAllbbiinniizzmm,, iinnssaannllaarrıınn vvüüccuuttllaarrıınnddaa oollmmaassıı
ggeerreekkeenn ppiiggmmeenntt ((rreennkk)) oollmmaaddaann ddooğğdduukkllaarrıı
ggeenneettiikk bbiirr dduurruummdduurr.. VVüüccuuttllaarrıı,, ggöözz,, cciilltt vvee ssaaçç
rreennggiinnddeenn ssoorruummlluu kkiimmyyaassaall oollaann mmeellaanniinnii
yyeetteerrllii mmiikkttaarrddaa üürreetteemmeezz.. BBuu nneeddeennllee,, aallbbiinnoo
ççooğğuuiinnssaannıınncciillddii,,ssaaççllaarrııvveeggöözzlleerriissoollgguunndduurr..
İİnnssaannllaarr ddıışşıınnddaa hhaayyvvaannllaarr vvee hhaattttaa bbiittkkiilleerr ddee aallbbiinnoo oollaabbiilliirr.. AAllbbiinniizzmm,, ttüümm ıırrkkllaarrddaann iinnssaannllaarrıı
eettkkiilleeyyeebbiilliirr..
Okülokütan Oküler
Albinizm Albinizm
hhaassttaallıığğııoollaannbbaazzııiinnssaannllaarraaşşıırrııddeerreecceeddeessoolluukk ssaaddeeccee ggöözzlleerr eettkkiilleenniirr.. BBuu aallbbiinnoo hhaassttaallaarrıı
cciillddee,, ggöözzlleerree vvee bbeeyyaazz ssaaççllaarraa ssaahhiippttiirr.. AAyynnıı ggeenneelllliikkllee mmaavvii ggöözzlleerree ssaahhiippttiirr.. BBaazzıı
ttiipptteekkii aallbbiinniizzmm hhaassttaallaarrıınnıınn bbaazzııllaarrıınnıınn iissee dduurruummllaarrddaa hhaassttaannıınn ggöözzlleerrii ppeemmbbee vveeyyaa
ssaaççllaarrıınnddaa,, ggöözzlleerriinnddee vveeyyaa cciillddiinnddee bbiirraazz ddaahhaa kkıırrmmıızzıımmssıı ggöörrüünneebbiilliirr.. BBuunnuunn sseebbeebbii,, ggöözz
ffaazzllaarreennkkoollaabbiilliirr.. iiççiinnddeekkiikkaannddaammaarrllaarrıınnddaannkkaayynnaakkllaannıırr..
Hipertansiyon (Yüksek Tansiyon)
HHiippeerrttaannssiiyyoonn,, kkaallpptteenn vvüüccuuddaa
ttaaşşıınnaann kkaannıınn aattaarrddaammaarr dduuvvaarrllaarrıınnaa
uuyygguullaaddıığğıı kkuuvvvveettiinn,, kkaallpp hhaassttaallıığğıı
ggiibbii ssaağğllııkk ssoorruunnllaarrıınnaa nneeddeenn
oollaabbiilleecceekk kkaaddaarr yyüükksseekk oolldduuğğuu
yyaayyggıınn bbiirr ttııbbbbii dduurruummaa vveerriilleenn
iissiimmddiirr.. HHiippeerrttaannssiiyyoonn aayynnıı zzaammaannddaa
yyüükksseekkttaannssiiyyoonnaaddııyyllaaddaabbiilliinniirr..
FFaazzllaakkiilloollaarr,,bbiirreeyyiinnddookkuullaarrıınnaaddookkuullaarrıınnaaookkssiijjeennvveebbeessiinnssaağğllaannmmaassııiiççiinnaayynnııoorraannddaaffaazzllaakkaann
ggeerreekkttiirriirr..DDaammaarrllaarrıınnddaaddoollaaşşaannkkaannhhaaccmmiiaarrttttııkkççaa,,ddaammaarrdduuvvaarrllaarrıınnddaakkiibbaassıınnççddaaaarrttaarr..
HHaarreekkeettssiizz,,dduurraağğaannbbiirrhhaayyaattttaarrzzııyyaaşşaayyaannbbiirreeyylleerriinnkkaallpplleerriiggeenneellddeeddaahhaahhıızzllııaattaarr..BBiirreeyyiinnnnaabbzzıı
nnee kkaaddaarr hhıızzllıı aattaarrssaa,, kkaallpp hheerr kkaassııllmmaaddaa oo kkaaddaarr ççookk ççaallıışşıırr vvee aattaarrddaammaarrllaarrıınn üüzzeerriinnddeekkii kkuuvvvveett oo
kkaaddaarrffaazzllaaoolluurr..
BBeesslleennmmee ssüürreecciinnddee ffaazzllaa ttuuzz vvee ssooddyyuumm aallıınnmmaassıı vvüüccuudduunn ttuuttttuuğğuu ssııvvıı mmiikkttaarrıınnıı,, ddoollaayyııssıı iillee
ttaannssiiyyoonnuu aarrttıırrıırr.. BBeennzzeerr şşeekkiillddee ddiiyyeettttee ppoottaassyyuummuunn aazz oollmmaassıı ddaa ssoorruunn yyaarraattıırr.. PPoottaassyyuumm,,
hhüüccrreelleerreekkii ssooddyyuumm mmiikkttaarrıınnıı ddeennggeelleemmeeyyee yyaarrddıımmccıı oolluurr.. PPoottaassyyuumm aazzllıığğıı,, kkaannddaa ççookk ffaazzllaa
ssooddyyuummbbiirriikkmmeessiinneenneeddeennoollaabbiilliirr..
Diyabet
DDiiyyaabbeett,, vvüüccuudduunnuuzzuunnddaa ppaannkkrreeaass aaddllıı ssaallggıı bbeezziinniinn yyeetteerrllii mmiikkttaarrddaa iinnssüülliinn hhoorrmmoonnuu
üürreettmmeemmeessii yyaa ddaa üürreettttiiğğii iinnssuulliinn hhoorrmmoonnuunnuunn eettkkiillii bbiirr şşeekkiillddee kkuullllaannııllaammaammaassıı dduurruummuunn
ddaa ggeelliişşeenn vvee öömmüürr bbooyyuu ssüürreenn bbiirr hhaassttaallııkkttıırr.. SSoonnuuçç oollaarraakk kkiişşii,, yyeeddiiğğii bbeessiinnlleerrddeenn kkaannaa
ggeeççeenn şşeekkeerrii yyaannii gglluukkoozzuu kkuullllaannaammaazz vvee kkaann şşeekkeerrii yyüükksseelliirr..
Bir kişinin diyabetli olup olmadığı Açlık Kan Şekeri (AKŞ) ölçümü veya Oral Glikoz Tolerans
Testi (OGTT) yapılarak saptanır. AKŞ ölçümü 100-125 mg/dl olması gizli şeker (pre-diyabet)
sinyalidir. AKŞ ölçüm sonucunun 126 mg/dl veya daha fazla olması diyabetin varlığını gösterir.
Renk Körlüğü
RReennkk kköörrllüüğğüü bbiirr ccaannllıınnıınn ggöörrmmee mmeerrkkeezziinnddee öözzeell
bbiirr ppiiggmmeenntt mmoolleekküüllüünnüünn bbuulluunnmmaammaassıı vveeyyaa
ggeerreekkttiiğğiinnddeenn aazz bbuulluunnmmaassııddıırr.. BBuu eekkssiikklliikk
ssoonnuuccuunnddaa ççeeşşiittllii rreennkklleerriinn ççeevvrreessiinnddeekkii rreennkklleerr
aayyıırrtteeddiilleemmeezz..
BBiirreeyyddee kkıırrmmıızzıı rreennggee dduuyyaarrllıı oollaann kkoonnii KKıırrmmıızzıı,, yyeeşşiill vvee mmaavvii rreennkklleerrddeenn bbiirr yyaa ddaa bbiirrddeenn
hhüüccrreelleerrii yyookk iissee ((pprroottaannooppii)) kkıırrmmıızzıı rreennkk ffaazzllaassıınnıı aayyıırrtt eeddeemmeemmeeyyllee oorrttaayyaa ççııkkaann
kköörrllüüğğüü,, mmaavvii rreennggee dduuyyaarrllıı kkoonnii hhüüccrreelleerrii bboozzuukklluukkttuurr..RReennkkkköörrllüüğğüüoollmmaayyaanneerrkkeekklleerriinnkkıızz
yyookk iissee mmaavvii rreennkk kköörrllüüğğüü,, yyeeşşiill rreennggee ççooccuukkllaarrıı rreennkk kköörrüü oollmmaammaakkllaa bbiirrlliikkttee rreennkk
dduuyyaarrllıı kkoonnii hhüüccrreelleerrii yyookk iissee ((ddöötteerraannooppii)) kköörrllüüğğüünnüünn ttaaşşııyyııccııssıı dduurruummuunnddaaddıırrllaarr.. TTaaşşııyyııccıı
yyeeşşiillrreennkkkköörrllüüğğüüyyaaşşııyyoorrdduurr.. kkaaddıınnllaarrıınn eerrkkeekk ççooccuukkllaarrıınnıınn yyaarrııssıı ddaa rreennkk kköörrüü
oollaarraakk ddooğğmmaakkttaaddıırr.. AAnnnneenniinn rreennkk kköörrüü oolldduuğğuu
dduurruummddaa,, eerrkkeekk ççooccuukkllaarr rreennkk kköörrüü oollaarraakk
ddooğğmmaakkttaaddıırr.. BBaabbaa rreennkk kköörrüü,, aannnnee ttaaşşııyyııccıı iissee
ddooğğaaccaakk hheerr ççooccuukk %%5500 oollaassııllııkkllaa rreennkk kköörrüü
oollaaccaakkttıırr.. ÇÇüünnkküü rreennkk kköörrllüüğğüü XX kkrroommoozzoommuu
üüssttüünnddeettaaşşıınnaannbbiirrggeennlleetteettiikklleenneennbbiirrdduurruummdduurr..
Astım
AAssttıımm hhaavvaa yyoollllaarrıınnıınn dduuyyaarrllııllıığğıınnıınn
aarrttmmaassıınnaa bbaağğllıı oollaarraakk ggeelliişşeenn
kkrroonniikk bbiirr hhaassttaallııkkttıırr.. TTeekkrraarrllaayyaann
öökkssüürrüükk vvee hhıışşııllttıı iillee kkaarraakktteerriizzeeddiirr..
AAssttıımmddaa hheemm bbüüyyüükk hheemm kküüççüükk
hhaavvaa yyoollllaarrıı eettkkiilleenneebbiilliirr.. AAssttıımm hheerr
yyaaşşttaa ggöörrüülleebbiilliirrssee ddee vvaakkaallaarrıınn
%%3300''uu yyaaşşaammıınn iillkk yyııllıınnddaa oorrttaayyaa
ççııkkaarr..
AAssttıımm aalleerrjjiiyyee bbaağğllıı oollaabbiilleecceeğğii ggiibbii aalleerrjjiiddeenn bbaağğıımmssıızz ggeelliişşeebbiilliirr..
AAlleerrjjiikk aassttıımm nneeddiirr??
KKaaddıınnllaarrddaa ddaahhaa ssııkk ggöörrüülleenn aalleerrjjiikk aassttıımm,, öözzeelllliikkllee bbaahhaarr aayyllaarrıınnddaa kkeennddiinnii ggöösstteerriirr.. AAlleerrjjiikk
aassttıımmaa ssııkkllııkkllaa aalleerrjjiikk rriinniitt eeşşlliikk eeddeerr.. AAlleerrjjiikk aassttıımm,, aalleerrjjiikk ffaakkttöörrlleerree bbaağğllıı ggeelliişşeenn bbiirr aassttıımm
ttüürrüüddüürr..
Hemofili
VVüüccuudduummuuzzddaa hheerrhhaannggii bbiirr nneeddeennllee HHeemmooffiillii ggeenneettiikk bbiirr hhaassttaallııkkttıırr.. TTaaşşııyyııccıı
kkaannaammaa oolldduuğğuunnddaa ddaammaarr dduuvvaarrıınnddaa ggeennlleerr aannnneeddee bbuulluunnuurr aannccaakk bbuu
bbuulluunnaann hhüüccrreelleerr,, ttrroommbboossiittlleerr vvee hhaassttaallııkkllaa ggeenneell oollaarraakk eerrkkeekklleerr
ppııhhttııllaaşşmmaa ffaakkttöörrlleerrii oo bbööllggeeyyee hhüüccuumm kkaarrşşııllaaşşıırr.. AAnnccaakk ggeenneettiikk mmuuttaassyyoonn
eeddeerreekk ppııhhttıı oolluuşşmmaassıınnıı vvee kkaannaammaannıınn ssoonnuuccuu nnaaddiirrddee oollssaa kkaaddıınnllaarrddaa ddaa
dduurrdduurruullmmaassıınnıı ssaağğllaarrllaarr.. HHeemmooffiillii,, bbuu ggöörrüülleebbiilliirr.. İİlleerrii yyaaşşllaarrddaa ppııhhttııllaaşşmmaa
mmeekkaanniizzmmaa iiççiinnddee yyeerr aallaann ppııhhttııllaaşşmmaa ffaakkttöörrlleerriinnee kkaarrşşıı aannttiikkoorr oolluuşşaann
ffaakkttöörrlleerriinniinn ddooğğuuşşttaann eekkssiikklliiğğii ssoonnuuccuu kkiişşiilleerrddee sseekkoonnddeerr hheemmooffiillii ggeelliişşeebbiilliirr..
oolluuşşuurr.. BBuunnaa bbaağğllıı oollaarraakk kkaannaammaa HHeemmooffiillii ffaakkttöörr eekkssiikklliiğğiinniinn ddüüzzeeyyiinnee
dduurrmmaazz ppııhhttıı oolluuşşmmaazz.. BBaaşşllııccaa 22 ttiippii ggöörree hhaaffiiff,, oorrttaa vvee aağğıırr oollaarraakk
vvaarrddıırr.. FFaakkttöörr 88 eekkssiikklliiğğii HHeemmooffiillii AA vvee ssıınnııffllaannddıırrııllıırr.. BBeelliirrttiilleerriinn oorrttaayyaa ççııkkmmaa
ffaakkttöörr 99 eekkssiikklliiğğii HHeemmooffiillii BB oollaarraakk yyaaşşıı vvee şşiiddddeettii ffaakkttöörr eekkssiikklliiğğiinniinn
aaddllaannddıırrııllıırr.. şşiiddddeettiinnee bbaağğllııddıırr..
Hemofili hastalığının tedavisi
NNoorrmmaall ppııhhttııllaaşşmmaa ffaakkttöörrlleerriinniinn %% 55--3300 uunnaa ssaahhiipp hhaassttaallaarr hhaaffiiff hheemmooffiillii,,
NNoorrmmaall ppııhhttııllaaşşmmaa ffaakkttöörrlleerriinniinn %% 11--55 iinnee ssaahhiipp hhaassttaallaarr oorrttaa hheemmooffiillii,,
NNoorrmmaall ppııhhttııllaaşşmmaa ffaakkttöörrlleerriinniinn %%11 iinnddeenn aazzıınnaa ssaahhiipp hhaassttaallaarr aağğıırr hheemmooffiillii şşeekklliinnddee
ggrruuppllaannddıırrııllıırr..
HHeemmooffiillii hhaassttaallıığğıınnıınn tteeddaavviissii hhaassttaallıığğıınn şşiiddddeettiinnee ggöörree yyaappııllıırr..
HHeemmooffiillii tteeddaavviissiinnddee eekkssiikk oollaann ffaakkttöörrüünn yyeerriinnee yyeenniissii kkoonnuullaarraakk tteeddaavvii yyaappııllıırr.. BBuunnuunn iiççiinn
ffaakkttöörr kkoonnssaannttrreelleerrii kkuullllaannııllıırr.. FFaakkttöörr kkoonnssaannttrreelleerrii,, iinnssaann kkaannıınnddaann yyüükksseekk tteekknnoolloojjii
kkuullllaannııllaarraakk eellddee eeddiilliirr.. BBuullaaşşııccıı hhaassttaallııkkllaarr yyöönnüünnddeenn tteessttlleerrddeenn ggeeççiirriilliirrlleerr.. TTeeddaavvii aağğıırr vvee
oorrttaa hhaassttaallaarrddaa kkoorruuyyuuccuu oollaarraakk bbeellllii aarraallııkkllaarrllaa yyaappııllıırr.. AAyyrrııccaa kkaannaammaa aannıınnddaa tteeddaavvii eeddiiccii
ddoozzllaarrddaa kkuullllaannııllıırr.. HHeemmooffiillii hhaassttaassıınnıınn ddiişş ççeekkiimmii vveeyyaa cceerrrraahhii ooppeerraassyyoonnaa hhaazzıırrllııkk
ddöönneemmiinnddee kkoorruuyyuuccuu tteeddaavvii uuyygguullaannıırr..
Genetik Hastalığa Sahip Ünlüler
Tom Cruise
(Disleksi)
Tom Cruise'un çocukluğu çok da kolay
geçmemiş çünkü disleksi hastalığına sahipti.
Gittiği her okulda bu rahatsızlığından dolayı
aşağılanan Cruise, oyunculuk üzerine
çalışmaya karar verdi
Cruise, “Bana 7 yaşındayken disleksi teşhisi
konuldu. Okuduğuma konsantre olmaya
çalışıyordum. Ancak sayfanın sonuna
geldiğimde çok az şey hatırlıyordum.
Bomboştum. Hayal kırıklığına uğruyor,
sıkılıyor, endişeleniyor ve sinirleniyordum”
dedi.
Disleksi Hastalığı Nedir?
Disleksi nörolojik bir hadise olup, kişinin okuma ve yazma ile
ilgili fonksiyonlarının olumsuz yönde etkilendiği bir
rahatsızlıktır. Beynin kelimeleri oluşturan sembollerin ve
kelimelerin hangi seslerden meydana geldiğini algılaması ile
ilgili bir problem olarak ifade edilebilir.
Disleksili bireyler genelde zeki ve çalışkan olmalarıyla ön plana
çıkar. Ancak disleksi problemi olan hastaların beyni kelimeleri
farklı işlediği için, bu durum kelimelerin çözümlenmesini,
hecelenmesini ve tanınmasını güçleştirir. Bu nedenle ilkokul
çağındaki hastalar, etrafındaki kişilerce yeterince
anlaşılamadığından toplum tarafından dikkate alınmama
problemi ile karşı karşıya kalabilirler
Muhammed Ali
(Parkinson)
AABBDD''nniinn KKeennttuucckkyy eeyyaalleettiinniinn LLoouuiissvviillllee
kkeennttiinnddee 1177 OOccaakk 11994422''ddee ddüünnyyaayyaa
ggeelleenn MMuuhhaammmmeedd AAllii,, İİssllaamm ddiinniinnii
sseeççmmeeddeenn öönnccee CCaassssiiuuss MMaarrcceelllluuss CCllaayy
JJrr.. aaddıınnıı ttaaşşııyyoorrdduu..
OOrrttaa ssıınnııff AAffrroo--AAmmeerriikkaann bbiirr aaiilleenniinn 66
ççooccuuğğuu aarraassıınnddaa yyeerr aallaann AAllii''nniinn bbookkssllaa
ttaannıışşmmaassıı,, hhıırrssıızzllııkk oollaayyııyyllaa bbaaşşllaaddıı.. 1122
yyaaşşıınnddaakkii MMuuhhaammmmeedd AAllii,, bbiissiikklleettiinniinn
ççaallıınnmmaassıınnıınn aarrddıınnddaann kkaarraakkoollaa
bbaaşşvvuurrdduu.. KKaarraakkoollddaa,, ssiinniirrlleerriinnii kkoonnttrrooll
aallttıınnaa aallmmaakkttaa zzoorrllaannaann AAllii''yyee bbookkss
yyaappmmaassıı ttaavvssiiyyeessiinnddee bbuulluunnuulldduu..
UUzzuunn ssüürree PPaarrkkiinnssoonn hhaassttaallıığğıı iillee mmüüccaaddeellee eeddeenn MMuuhhaammmmeedd AAllii,, ssoolluunnuumm
yyoolluu rraahhaattssıızzllıığğıı nneeddeenniiyyllee tteeddaavvii ggöörrddüüğğüü AArriizzoonnaa''nnıınn PPhhooeenniixx kkeennttiinnddeekkii bbiirr
hhaassttaanneeddee 33 HHaazziirraann 22001166 ggüünnüü hhaayyaattaa ggöözzlleerriinnii yyuummdduu..
Parkinson Hastalığı Nedir?
PPaarrkkiinnssoonn hhaassttaallıığğıı,, bbeeyyiinnddee ddooppaammiinn aaddıı vveerriilleenn,, bbeeyyiinn
hhüüccrreelleerriinniinn bbiirrbbiirrlleerriiyyllee hhaabbeerrlleeşşmmeessiinnii ssaağğllaayyaann mmaaddddeeyyii
üürreetteenn hhüüccrreelleerriinn bboozzuullmmaassıı ssoonnuuccuu oorrttaayyaa ççııkkaarr.. BBeeyyiinnddee
ddooppaammiinnii üürreetteenn hhüüccrreelleerr hhaarreekkeettlleerriinn kkoonnttrroollüünnddeenn,,
uuyyuummuunnddaann vvee aakkııccııllıığğıınnddaann ssoorruummlluudduurr..
HHaarreekkeettlleerrddee yyaavvaaşşllııkk,, ddiinnlleennmmee hhaalliinnddeeyykkeenn ttiittrreemmee,,
ppssiikkiiyyaattrriikk rraahhaattssıızzllııkkllaarrllaa kkeennddiinnii bbeellllii eeddeenn hhaassttaallııkk,,
ççooğğuunnlluukkllaa 6600 yyaaşş ssoonnrraassıı kkiişşiilleerrddee ggöörrüüllüürr.. AAnnccaakk ggeenneettiikk
nneeddeennlleerrllee 4400’’llıı yyaaşşllaarrddaa ddaa rraassttllaannaabbiilliirr.. TTeeddaavviiddee iillkk sseeççeenneekk
iillaaççllaarrddıırr.. AAnnccaakk bbaazzıı kkiişşiilleerrddee iillaaçç tteeddaavviissii yyeetteerrssiizz kkaallddıığğıınnddaa
yyaa ddaa yyooğğuunn yyaann eettkkiilleerr ggeelliişşiirrssee ““bbeeyyiinn ppiillii”” yyöönntteemmii tteerrcciihh
eeddiilleebbiilliirr..
David Beckham
(Tourette Sendromu)
DDaavviidd RRoobbeerrtt JJoosseepphh BBeecckkhhaamm 22 MMaayyııss
11997755''ttee ddooğğmmuuşşttuurr.. EEsskkii ffuuttbboollccuudduurr..
FFuuttbbooll kkaarriiyyeerriinnddee eenn ssoonn PPaarriiss SSaaiinntt--
GGeerrmmaaiinn''ddee ffoorrmmaa ggiiyymmiişşttiirr..ŞŞuuaannddaa
ooyyuunnccuulluukk yyaappmmaakkttaaddıırr..
BBeecckkhhaamm,, TToouurreettttee sseennddrroommuunnaa ssaahhiipp..
TTeekkrraarr tteekkrraarr mmeeyyddaannaa ggeelleenn iisstteemmssiizz,,
hhıızzllıı,, aannii hhaarreekkeettlleerr yyaa ddaa sseesslleerr iiççeerreenn
ttiikklleerrllee sseeyyrreeddeenn bbiirr ttüürr nnöörrookkiimmyyaassaall
bboozzuukklluukk bbuu.. BBiirr aannllaammddaa iinnssaannıınn
iiççiinnddeenn ggeelleennii iisstteemmssiizz şşeekkiillddee ddıışşaa
vvuurrmmaassıı..
Tourette Sendromu Nedir?
TToouurreettttee sseennddrroommuu,, ççooccuukklluukk ddöönneemmiinnddee bbaaşşllaayyaann,, iisstteemm ddıışşıı
ggeerrççeekklleeşşeenn,, ddeevvaammllıı tteekkrraarrllaannaann aannii hhaarreekkeettlleerr vveeyyaa sseesslleerrddeenn mmeeyyddaannaa
ggeelleenn ttiikklleerr oollaarraakk iiffaaddee eeddiilleenn nnöörroolloojjiikk bbiirr hhaassttaallııkkttıırr.. TToouurreettttee
sseennddrroommuu,, FFrraannssıızz DDookkttoorr GGeerraarrdd GGiilllleess ddee LLaa TToouurreettttee ttaarraaffıınnddaann iillkk kkeezz
11998855 yyııllıınnddaa ttaannıımmllaannmmıışşttıırr.. HHaallkk aarraassıınnddaa kkeennddiinnii ttuuttaammaammaa,, aanniiddeenn
bbaağğıırrmmaa vvee ttiikk hhaassttaallıığğıı oollaarraakk ddaa bbiilliinniirr..
TToouurreettttee sseennddrroommlluu kkiişşiilleerr,, nnoorrmmaall bbiirr zzeekkââ sseevviiyyeessiinnee ssaahhiippttiirr..
HHaassttaallaarrıınn yyaaşşaamm ssüürreelleerrii TToouurreettttee sseennddrroommuu nneeddeenniiyyllee eettkkiilleennmmeezz..
TToouurreettttee sseennddrroommuu,, uuzzuunn yyııllllaarr ssüürreenn bbiirr kkrroonniikk hhaassttaallııkkttıırr..
ŞŞaarrkkııccıı SSeerrttaabb EErreenneerr,, KKoolliitt hhaassttaallıığğıınnaa
ssaahhiipp.. BBuu hhaassttaallııkk,, ssiinnddiirriimm kkaannaallıınnddaa
ggöörrüüllüüyyoorr vvee uuzzuunn ssüürreellii iillttiihhaappllaarraa
nneeddeenn oolluuyyoorr.. EEnn ççookk bbaağğıırrssaağğıı
eettkkiilleeyyeenn KKoolliitt hhaassttaallıığğııyyllaa mmüüccaaddeellee
eeddeenn üünnllüü ssaannaattççıı,, AAmmeerriikkaa iillee TTüürrkkiiyyee
aarraassıınnddaa aaddeettaa mmeekkiikk ddookkuudduu..
GGeeççttiiğğiimmiizz ggüünnlleerrddee vveerrddiiğğii kkoonnsseerrddee
kkoolliitt hhaassttaallıığğıınnddaann bbaahhsseettttii.. KKoolliitt
hhaassttaallıığğııyyllaa mmüüccaaddeellee eettttiiğğiinnii ssööyylleeyyeenn
vvee kkaallıınn bbaağğıırrssaağğıınnıınn kkoommppllee aallıınnddıığğıınnıı
bbeelliirrtteenn SSeerrttaabb EErreenneerr kkoolliitt hhaassttaallıığğıı iillee
sseenneelleerrddiirr mmüüccaaddeellee eettttiiğğiinnii bbeelliirrttttii..
KKoolliitt,, kkaallıınn bbaağğıırrssaağğıınn iillttiihhaabbii hhaassttaallıığğııddıırr.. MMiikkrrooppllaarraa vveeyyaa ddiiğğeerr
zzaarraarrllıı uuyyaarraannllaarraa bbiirr yyaannııtt oollaarraakk bbaağğıırrssaağğıınn mmuukkoozzaall yyaannii iiçç
ttaabbaakkaassıınnıınn iillttiihhaappllaannmmaassıı aannllaammıınnaa ggeelliirr vvee bbaağğıırrssaakkttaa üüllsseerrlleerree yyooll
aaççaarr.. AAkkuutt vveeyyaa kkrroonniikk oollaabbiilliirr.. EEnn ççookk bbiilliinneennii ““üüllsseerraattiiff kkoolliitt””
hhaassttaallıığğııddıırr..
KKoolliitt nneeddeennlleerriinnee bbaağğllıı oollaarraakk hheerr yyaaşşttaa ggöörrüülleebbiilliirr.. AAnnccaakk üüllsseerraattiiff
kkoolliitt ddaahhaa ççookk 1155--3300 yyaaşşllaarrıı aarraassıınnddaa ggöörrüüllüürr.. KKaaddıınnllaarrddaa vvee
eerrkkeekklleerrddee ggöörrüüllmmee oorraannıı eeşşiittttiirr.. GGeenneettiikk ggeeççiişş ggöösstteerreebbiilliirr.. YYaakkıınn
aakkrraabbaallaarrddaa vvee hhaassttaallaarrıınn ççooccuukkllaarrıınnddaa ggöörrüülleebbiilliirr..
KAYNAKÇA
https://www.memorial.com.tr/hastaliklar/genetik-hastaliklar-
nelerdir#:~:text=Genetik%20hastal%C4%B1klar%2C%20anne%20veya%20babadan,hastal%C4%B1klar%C4%
B1n%20%C3%A7ok%20fazla%20t%C3%BCr%C3%BC%20bulunmaktad%C4%B1r.
https://tr.wikipedia.org/wiki/Kal%C4%B1t%C4%B1m
https://tr.wikipedia.org/wiki/Gregor_Mendel
https://kasder.org.tr/genetik-hastaliklarda-tedavi-ve-fare-doktorlari/
https://www.acibadem.com.tr/tibbi-birim/cocuk-genetik-hastaliklari/#tedavi-yontemleri
https://www.acibadem.com.tr/ilgi-alani/down-sendromu/
https://www.medikalakademi.com.tr/albino-albinizm-nedir-neden-olur-albinonun-belirtileri-ve-tedavisi/
https://www.acibadem.com.tr/ilgi-alani/hipertansiyon/
https://www.turkdiab.org/diyabet-hakkinda-hersey.asp?lang=TR&id=46
https://tr.wikipedia.org/wiki/Renk_k%C3%B6rl%C3%BC%C4%9F%C3%BC
https://www.medicalpark.com.tr/astim-nedir/hg-
1763#:~:text=Ast%C4%B1m%20hava%20yollar%C4%B1n%C4%B1n%20duyarl%C4%B1l%C4%B1%C4%9F%C4%B1n
%C4%B1n%20artmas%C4%B1na,ya%C5%9Fam%C4%B1n%20ilk%20y%C4%B1l%C4%B1nda%20ortaya%20%C3%A
7%C4%B1kar.
https://www.medicalpark.com.tr/hemofili-nedir-belirti-ve-tedavi-yontemleri-nelerdir/hg-
1742#:~:text=V%C3%BCcudumuzda%20herhangi%20bir%20nedenle%20kanama,fakt%C3%B6rlerinin%20do
%C4%9Fu%C5%9Ftan%20eksikli%C4%9Fi%20sonucu%20olu%C5%9Fur.
https://onedio.com/haber/hayatlari-dusundugunuz-kadar-kolay-degil-dunyaca-unlu-15-ismin-sahip-
olduklari-hastaliklar-844796
https://www.medicalpark.com.tr/disleksi/hg-
2168#:~:text=Disleksi%20n%C3%B6rolojik%20bir%20hadise%20olup,bir%20problem%20olarak%20ifade%2
0edilebilir.
https://www.aa.com.tr/tr/dunyadan-spor/irkcilik-ve-ayrimcilikla-mucadeleyle-gecen-bir-hayat-
muhammed-ali/1862349
https://www.acibadem.com.tr/ilgi-alani/parkinson-hastaligi/
https://www.medicalpark.com.tr/tourette-sendromu/hg-
2483#:~:text=Tourette%20sendromu%2C%20%C3%A7ocukluk%20d%C3%B6neminde%20ba%C5%9Flayan,il
k%20kez%201985%20y%C4%B1l%C4%B1nda%20tan%C4%B1mlanm%C4%B1%C5%9Ft%C4%B1r.
https://kfoal.meb.k12.tr/
pendikkfoal