The words you are searching are inside this book. To get more targeted content, please make full-text search by clicking here.
Discover the best professional documents and content resources in AnyFlip Document Base.
Search
Published by pilarit ry, 2016-03-11 18:57:12

MUSLIMIYHTEISÖ NUORTEN TUKIVERKOSTOKSI

MUSLIMIYHTEISÖ NUORTEN TUKIVERKOSTOKSI

Keywords: Pilarit ry

MUSLIMIYHTEISÖ NUORTEN
TUKIVERKOSTOKSI

Musliminuori elää Suomessa varsin erilaista elämää kuin ns. muslimimaassa: kodin
seinien sisäpuolella vanhemmat kasvattavat nuoresta muslimia, mutta ympäröivä
maailma ei tue hänen henkistä kehitystään. Jos vanhemmat eivät osaa tai jaksa
auttaa musliminuorta eteenpäin, hänen täytyy tukeutua muihin – yleensä ei-muslimien
– tukiverkostoihin.

Muslimimaassa nuorella olisi ympärillään paljon sukulaisia ja läheisiä, jotka eläisivät islamia kukin eri
tavalla. Nuori voisi seurata heidän elämänvaiheitaan ja sen avulla peilata omaa suhtautumistaan
uskonnolliseen perinteeseen ja hengellisyyteen. Ympäröivän yhteisön uskonnollinen elämänrytmi auttaisi
nuorta totuttelemaan perjantairukouksiin, paastoon ja juhlapäiviin. Vakavissa ongelmatilanteissa nuori voisi
turvautua muslimiammattilaisen apuun pelkäämättä, että ongelman syynä pidettäisiin hänen tai hänen
perheensä uskonnollisia arvoja. Koulumaailmassa nuoren ei tarvitsisi jatkuvasti elää sekularismin ehdoilla ja
ammatinvalinnan ohjauksessa islamin arvot olisivat itsestäänselviä. Myös vapaa-ajalla musliminuori voisi
harrastaa ja osallistua mielensä mukaan pohtimatta jatkuvasti mitä voi syödä, missä voi peseytyä ja rukoilla,
mitä jaksaa paastotessa tehdä ja mitä vaatteita saa pitää päällä.

Suomi ei ole muslimimaa, mutta useimmille musliminuorillemme tämä on kotimaa. Täällä ajatellaan, että
lasten ja nuorten uskonnollinen kasvatus on vanhempien asia ja yhteiskunnan rooli on vain tukea (sopivaa)
kotikasvatusta ja kunnioittaa perheen (yhteishyödyllisiä) arvoja. Suomalainen yhteiskunta tarjoaa kyllä
hienosti muslimeille uskon ja uskonnonharjoittamisen vapauden. Suomalaisessa kontekstissa uskontoa
pitäisi kuitenkin harjoittaa vain sille erikseen varatussa rakennuksessa, hiljaisesti häiritsemättä muita
ihmisiä. Näitä rakennuksia meillä on liian vähän. Ne ovat usein kaukana kouluista ja perjantaisin niin täysiä,
ettei nuoria houkuta lähteä esim. hyppytunnilla suorittamaan uskonnollista perusvelvollisuuttaan.

Kaikki muslimivanhemmat eivät pysty tukemaan omien nuortensa muslimi-identiteettiä. Jotkut heistä jäivät
ilman uskonnollista kasvatusta omassa nuoruudessaan koska heidän synnyinmaassaan ei ollut
uskonnonvapautta. Toiset taas ovat eläneet sekulaarissa ilmapiirissä niin kauan, etteivät enää tunnista
nuorten hengellisiä tarpeita. Nämäkin vanhemmat kaipaavat yhteisön tukea, ei syyllistämistä.

Muslimiyhteisön tulisi Suomessa ottaa aktiivisempi rooli lasten ja nuorten kasvatuksen tukemisessa. Nuoret
tarvitsevat luottamuksellisen tukiverkoston myös muslimiyhteisön sisällä: yhteisön pitäisi korvata kaukana
asuvat sukulaiset tarjoamalla luotettavia aikuiskontakteja ja erilailla ajattelevien muslimien malleja.
Yhteisön pitäisi luoda ympärilleen vakiintunut uskonnollinen elämänrytmi ja tarjota myös nuorille
mahdollisuus osallistua perjantairukouksiin ja tavata edes sitä kautta muita musliminuoria. Yhteisöjen tilat
voisivat tarjota nuorille myös tavallisia jokapäiväisiä aktiviteetteja. cIid-juhlien aikataulu tuntuu Suomessa
olevan hiukan sekaisin: aikuiset voivat kyllä omassa pienessä yhteisössään ajatella viettävänsä ciidiä vanhan
kotimaansa käytännön mukaan, mutta silloin he eivät ota huomioon lapsia ja nuoria: nuoremme ovat nyt
täällä Suomessa ja heille olisi parempi, että kaikki kaverit viettäisivät ciidiä samana päivänä ja koulussakin
asia ymmärrettäisiin silloin paremmin. Muslimiyhteisömme on monikulttuurinen, mutta se on rikkaus vain
niin kauan kun emme ole nurkkakuntaisia! Omaa perinnettä tulee kehittää yhdessä muiden kanssa koko
yhteisön parhaaksi. Monikulttuurinen ja uskonnollisesti ”erilainen” yhteisö on nuorelle hyvä paikka oppia
laajentamaan näkökulmiaan ja asettumaan muiden asemaan. Jos yhteisö viestittää nuorelle, että ”vain me
olemme oikeassa ja vain meidän tapamme on hyvä”, nuorelle jää vain kaksi vaihtoehtoa: ota tai jätä!

Monet muslimiyhteisöt Suomessa järjestävät Qur’aanin opetusta lapsille. Näin pitää ollakin, mutta se ei riitä
yhteisön lapsi- ja nuorisotyöksi. Se on vasta ensimmäinen askel. Nuorten muslimi-identiteettiä tulee
kehittää kokonaisvaltaisesti ottamalla huomioon jokaisen yksilölliset fyysiset, mentaaliset, sosiaaliset,
emotionaaliset ja spirituaaliset kyvyt. Tulee tukea nuorten itsetuntoa, itseluottamusta ja itseilmaisua. Kun
yhteisö hyväksyy nuoren mielipiteet ja tavat (kunhan ne eivät ole jyrkässä ristiriidassa islamin arvojen
kanssa), hän hyväksyy itsensä muslimina. Vasta silloin hän alkaa saada itseluottamusta ja keskustella
mielipiteistään aikuisten kanssa. Vasta silloin hän voi alkaa kehittyä eteenpäin. Hänen täytyy saada myös
tukea itseilmaisussaan. Kielitaito ja ilmaisutaito kehittyvät vain kommunikaation kautta turvallisessa
ilmapiirissä. Sulkeutunut nuori ei oikein itsekään tiedä mitä mieltä on asioista, sillä jos ei osaa kertoa muille,
ei osaa kertoa itselleen. Nuori tarvitsee myös kanavia, joissa voi saada omana itsenään mielipiteensä
kuuluville ilman pelkoa paheksuvista tai lannistavista kommenteista (siis ei Facebook!)

Jokaisen musliminuoren hyvinvointi saa aikaan myönteistä kehitystä yhteisön sisällä, niin muslimiyhteisössä
kuin suomalaisessa yhteiskunnassakin. Me tarvitsemme nuoria, jotka arvostavat muslimiperinnettään ja
elämistä muslimina Suomessa. Nuoria, jotka luottavat omiin mielipiteisiinsä niin, että pystyvät käymään
vuoropuhelua muiden kanssa. Nuoria, jotka osavat ilmaista itseään ja mielipiteitään selkeästi ja rohkeasti
niin muslimeille kuin muillekin suomalaisille.

Iman Leskinen

Vantaa, 2012

www.pilarit.com

[email protected]


Click to View FlipBook Version
Previous Book
Whitmoor Life_Mar16 (3)
Next Book
Crab_Cay_book_v8