ezik.Kniigaine13.11

Eči tie Ž-kirjaimelluo.
Ž-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs.

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

51

Kirjuta sanan loppukirjain.

OMME ROUZ LUM

Eči net kaksi sanua, kudamat samal tavul loppietah.

Valliče oigei tavu, kirjuta.

Eči net kaksi sanua, kudamat samal tavul loppietah.
Piirrä valmehekse.

52

Eči sanan tavut.

Kirjuta ylähän olijat sanat.

Valliče oigiet kirjaimet kodazes da liziä net sanah. L _____ KU

IE
EI
EU S _____ NY K _____ LI

Yhtistä sanat, kudamis samat algutavut ollah.

53

Yböyksin mägry eläy, oman taloin emändy,
yksikai yhtytottu tiijustau ystävy händy.
Mägry ei ole ystävättäh: myös kuni ei yllätä yö,
kuččumattah käskemättäh puuttuu ystävy hänellyö.
Kyzyy mägry ystäviä: – Mindäh yksin elämmö,
yskäs nikedä, yksinäh kylyy lämmitämmö?
Mielevy on mägrän duumu, yhty mieldy ollah mollei.
Nygöi hyö yhtes eletäh, ysky tyhjy ole jo ei.

Algaugo Y-kirjaimel? Kirjuta algukirjain.

Kirjuta Y libo YY.

REG _____ T S _____ GYZY H  _____ BII S _____ VÄIN

54

Eči tie Y-kirjaimelluo.
Y-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs.

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

55

Tetrattih tyttö kirjutti mielet omat,
lehteh tahtoi net työndiä.
Oldih tekstat kai moizet čomat.
ga ni duumaija ei voinnuh syöndiä.
Tossu piän vuottau lehtie, huttuu keittäy.
Poštuniekal vastah kettiäy, kai ruavot heittäy,
ei voi tirpua, hos nälgy nävizöy vačas.
Rubieu lugemah virujes al kattien,
ga huttu kiehuu piäliči reunas.
Tačmu jäi hutun periä, hos pezi lattien.

Algaugo T-kirjaimel? Kirjuta algukirjain.

Kirjuta T libo TT.

MA _____ O FLEI _____ U PLI  _____ A TOR _____ U

56

Eči tie T-kirjaimelluo.
T-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs.

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

57

Died’oi tiedäy moizen dielon:
dročon buabale mieldy myö on.
Kerras peredniekkah šuorieu,
dročontahtahan magien luadiu.
Terväh duuhu pertih rodih,
vastuau buabua, konzu tulou kodih.

Algaugo D-kirjaimel? Kirjuta algaikirjain.

Kirjuta D libo TT.

MA _____ O MA _____ O AI _____ U AI _____ U

58

Eči tie D-kirjaimelluo.
D-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs.

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

59

Kirjuta sanan loppukirjain.

TIÄHT ROTT EHT

Eči net kaksi sanua, kudamat samal tavul loppietah.

Valliče oigei tavu, kirjuta.

Piirrä valmehekse.

60

Eči sanan tavut.

Kirjuta ylähän olijat sanat.

Valliče oigiet kirjaimet kodazes da liziä net sanah.

YÖ
YI
YY
K _____ NÄL C _____ TTÖ KYZ _____

Yhtistä sanat, kudamis samat algutavut ollah.

61

Čainiekku čuhizou päčil.
Čikko ikkunaspäi kaččelou.
Haikostelou häi toiči,
uničču on, da duumaiččou.
Čiyčettäy čiučoi da tuukkai tuukkau,
ga čakku poigiidah čakkuaugo?
Čuajuu čuaškah čikko valau.
Vastavuksen nečih suanougo.

Algaugo Č-kirjaimel? Kirjuta algukirjain.

Kirjuta Č libo ČČ. JOU _____ EN LAU _____ U
OGUR _____ U
JÄI _____ Y

MIÄ _____ Y ME _____ OI

62

Eči tie C-kirjaimelluo.
Č-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs.

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

63

Dogadiu čidžoi: pienettävy on džudoruuttu,
kazvanuh on, eigo ole dengua ostua uuttu.
Mibo edeh, sportah džinzat eihäi päi.
Čöndžöibazaril hyvä ruuttu löydyi jälgimäi.

Kirjuta algukirjain.

_____ INZAT _____ AKKU _____ UDO

Kirjuta Č libo DŽ.

LIE _____ U KU _____ OI JOU _____ EN MAN _____ OI

64

Kirjuta Č libo DŽ.

LIE _____ UIHEBO NOZNI _____ AT KYN _____ ÄTES

Valliče kodazespäi sanah pättävy vokali.
Voit käyttiä yhty vokalii vaiku yhten kerran.

K _____ N N _____ H A E I O
D _____ N _____ U Y Ä Ö
M _____ Ö H _____ S

MY _____ S K _____ I

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

65

Čuurus kylböy kaheksa valgiedu kanua.
Kakatetah yhtes, toistetah yhty sanua.
Kukki kulgijes kaččou vaiku omah n’okkah,
kiirehel juoksou, ähkähtäh kanan bokkah.
Kana kiändäy mukkii.
Čakkuau kana kukkii.

Algaugo K-kirjaimel? Kirjuta kodazeh sanan algai kirjain.

Kirjuta K libo KK.

LII _____ U N'O _____ U STO _____ AN YS _____ Y

66

Eči tie K-kirjaimelluo.
K-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs.

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

67

Gribua, garbaluo kerätä voin.
ga luadie pidäy vagoloi ogurčoin.
Gruuššua sygyzyl kazvau puulois.
Net magiet ollah lapsien suulois.
Randah astun ongiruagu olgupiäl.
Vägisuurdu kiiškoidu, haugie suan poudusiäl.
Rugehet, grečut i kagrat pellol suammo.
Andimet mečän, puun, kai sualehet keskenäh juammo.

Algaugo G-kirjaimel? Kirjuta algukirjain.

Kirjuta G libo K.

VA _____ OI T'OR _____ U SU _____ A POI _____ U

68

Eči tie G-kirjaimelluo.
G-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs.

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

69

Juoksou jänöi ristuhuuli,
jalgu nouzou, puhuu tuuli.
Kebjieh hyppiy hoikal jiäl,
valgei talviruuttu jo piäl.

Algaugo J-kirjaimel? Kirjuta algukirjain.

Kirjuta J libo G.

MA____ AI KA _____ OI VA _____ OI KÄ _____ ÖI

70

Eči tie J-kirjaimelluo.
J-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs.

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

71

Kirjuta sanan loppukirjain.

KORMAN T'ORK CAGAR

Yhtistä tavut da yhtistä sana kuvanke.

Eči net kaksi sanua, kudamat samal tavul algau.
Valliče oigei tavu, kirjuta.

72

Eči sanan tavut.
Yhtistä sanat, kudamis samat algutavut ollah.

Yhtistä tavut da sana yhtyssanakse.

73

Päivypastol päiväine pastau,
vihmal vezi meidy kastau.
Pädöy muata, pilvii kaččuo,
pilveksizel oppie päivästy kuččuo.
Puaksuh talvel lundu panou,
pakkaine toiči rožat kai purou.
Lämmy da vilu, monenmostu siädy,
ga putin šuapkaine lämmittäy piädy.

Algaugo P-kirjaimel? Kirjuta algukirjain.

Kirjuta P libo PP.

KU _____ I ŠKUA _____ U LII _____ UKKU RE _____ U

74

Eči tie P-kirjaimelluo.
P-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs.

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

75

Bunukat pertis bauhitah,
bobazienke elostetah.
Yksi bunukku elostandan heittäy,
pal’l’ahin varbahin buaballuo bisbettäy.
Pakiččou ku buabo baijuttas,
yskäs pun’ustu liedžuttas.
Sebäi lastu, yskäh nostau,
bunukkaine silmät umbuau.

Algaugo B-kirjaimel? Kirjuta algukirjain.

Kirjuta B libo P.

N'A _____ A ŠUA _____ KAINE RE _____ OI AL' _____ OM

76

Eči tie B-kirjaimelluo.
B-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs.

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

77

Varoi ladvas koivun istuu,
vuottau konzu vihmu loppuu.
Hibjas vilu kahmeloittau,
nälgy, syvvä himoittau
Vie pastau päiväine – siivet kuivattau.
Syömizen eččoh varoi lehahtau.
Vačan tävven suau veresty lihua,
eigo pie varoi vihmale vihua.

Algaugo V-kirjaimel? Kirjuta algukirjain.

Kirjuta V libo VV.

HA _____ U KOI _____ U SY_____ ÄIN YÖLII _____ OI

78

Eči tie V-kirjaimelluo.
V-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs.

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

79

Koufin himo Fed’an veikilluo toi.
Kai veikin valetut koufit joi.
Ei olluh pimei, ku oli fonarin valgei.
Kuppii toine toizen peräh valoi.
Fonari viegi stolal paloi.
Äijy puutui juvva, vačču läs halgei.

Algaugo F-kirjaimel? Kirjuta algukirjain.
Kirjuta F libo V.

ŽIRA _____ U KRA _____ ATTI ELE_____ ANTU DEL _____ IINU

80

Eči tie F-kirjaimelluo.
F-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs.

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

81

Kirjuta sanan loppukirjain.

NYBL T'UL'PA PISAR SPIČK

Eči sanan tavut.

Kirjuta ylläolijat sanat.
Valliče oigei tavu, kirjuta.

Yhtistä tavut da sana yhtyssanakse.

82

Yhtistä tavut da sana yhtyssanakse.

Yhtistä sanat, kudamis samat lopputavut ollah.

Eči sanan tavut.
Kirjuta ylähän olijat sanat.

Valliče oigei tavu, kirjuta.

83

Yhtistä sanat yhtyssanakse da yhtyssana oigien kuvanke.

84

Valliče da kirjuta oigei sana.

JUOU
Emma __________________ JUOKSOU Aleksi __________________

Irina ___________________ SOUDAU Emil ___________________
SOITTAU

Jani da Martta PURTAH Lotte da Olga
_______________________ PHUTAH _______________________

85

KIZA- DA MUUDU IDEJUA

Kižaidejua jälgimäzel sivul olijah kirjaimikkoh näh. Kirjaimikos ollah kai kirjaimet
täs kniigazes olijas jällestykses. Kirjaimikos voi peittiä net kirjaimet, kudamii ei vie
olla opastuttu.

• Opastujat juatah pienih joukkoloih, kudamis hyö kižatah. Opastujil on jogahi-
zel tukku kižamerkii, sanommo nybliä. Kižan vedäi sanou vihjavon, ezim. ”midä-
tah täs pertis” da kižuaju oppiu keksie midätah vihjavon mugah niilöil kirjaimil
algajua, midä hänel on ies. Vihjavoloi voi olla ezimerkikse ”kukku”, ”keldaine kuk-
ku”, ”elätti”, ”soba”, ”midätah školas”, ”pertilomu”, ”midätah harmuadu”, ”midätah
kylbypertis”, i m.i. Ku vihjavonnu ollou ”midätah täs pertis” da keksinöy häi sanan
”stuulu”, häi voi panna nyblän s-kirjaimen piäle. Ken suau enzimäzekse nyblän
jogahizen kirjaimen piäle, se on voittai.

Konzu lapset harjavutah kirjaimih da opastutah i lugemah, voi monenmostu harjoi-
tustu kirjazenke luadie sen ližäkse gu kirjazen harjoituksienke ruatah. Täs vähäine
erilastu idejua:

• Opastujile on hyvä luadie kartočkukomplektat kirjaimienke. Niilöinke voijah
luadie ainos uuttu sanua, konzu vastavutah moizen sananke, kudamah kai kir-
jaimet jo ollah opastuttu.
• Opastai rubieu kirjuttamah kudamidä sivun sanua taulule (libo on kirjutan-
nuh sanua suurele bumuagale da kirjain kirjaimel ozuttau ližiä kirjaindu sanas),
opastujat opitah lugie kudamua sivun sanua opastai rubieu kirjuttamah.
• Opastai valličou sanan da kirjuttau sen taulule kirjaimet viäräh jällestykseh,
opastujat opitah tundie sanan.

Kirjazen ližäkse voi lapsil olla tetratit, kunne voi aiguine ližiä harjoitustu andua sen
mugah, mittuzet lapsen nerot ollah. Ezimerkilöi:

• kirjuta sivun sanat (libo mondugo sanua opastai tahtou kerale ottua) tetrattih
pättävän adektiivanke
• kirjuta ližiä sivun kirjaimel algajua sanua, libo muudu sanua kirjaimenke (kir-
jain sanan keskel libo jälgimäzenny kirjaimennu)
• kirjuta tetrattih virkehet sivun sanoinke (ks. aijembat kohtat), luaji sanoinke
virkehet kudamis ollah i numerualu/adverbi/numerualu da adverbi, i m.i.
• taivuta nominat eri sijamuodolois (libo sih sijamuvvos kudai kuuluu urokkah)
• taivuta sivun verbit eri persounu/aigu/tabamudolois(sežo kieldomuvvonke)
• kirjuta lyhyt runo/kirjutus/dialougu sanoinke (libo valliče sivul kaksi/kolme/
nelli sanua)
• sanele kudakuh sanan näh, a älä toizile sanua kerro, toizet opitah sanan arvata
• luaji kysymysty kydamah sivun sanat ollah vastavuksennu

86

87

Karjalan Kielen Seuran julgavot

1. Martti Penttonen: Tiedotehniekkua karjalakse, 2005, 30 s.
2. L’udmila Markianova, AaroMensonen: Opastummo karjalakse: Lugemistu
aiguzile, 2006, 228 s.
3. Martti Penttonen: Karjal-Suomi-Karjal sanakniigu, 2006, 402 s.
4. Toim. Martti Penttonen: Ruado–karjalazet mustellah, 2007, 104 s.
5. Toim. Galina Fedulova, Martti Penttonen: Anuksen silmykaivozet, 2008, 134 s.
6. AaroMensonen: Taratammo karjalakse, 2008, 52 s.
7. Jukka-Pekka Wuorikoski: Kirjuta kaunehesti karjalakse–luojan kirjuttamizen
alguopastai, 2008, 80 s.
8. Toim. Martti Penttonen: Pruazniekku–karjalazet mustellah, 2009, 102 s.
9. Toim. Pertti Lampi: Perinteisiä karjalaisia etunimiä–lyhyt nimiopas, 2009, 30 s.
10. Toim. Jukka-Pekka Wuorikoski: Nalle Karhu–Meččyrunoloi lapsile, 2009, 47 s.
11. E.V. Ahtia: Karjalan kielioppi. Nägöispainos, 2009, 144 s.
12. Tove Jansson: Tiedoiniekan hattu, 2009, 159 s.
13. Martti Penttonen: Tiedotehniekku, 2009, 122 s.
14. Elias Lo¨nnrot: Kalevala, 2009, 520 s.
15. Toim. Martti Penttonen: Kiännä luojen-Luo kiändäjen, 2009, 74 s.
16. Martti Penttonen, Tatjana Kuznetsova: Kuvasanakniigaine, 2010, 70 s.
17. Toim. Aaro Mensonen: Nenga enne elettih–Endizii ruadoloi da taboi
Karjalas, 2010, 118 s.
18. Paavo Harakka: Paavon Paginat–Karjalankielizie paginoi, 2010, 116 s.
19. Toim. Martti Penttonen: Kukastu kummua–karjalazet kirjutetah, 2010, 146 s.
20. Juhani Aho: Juha, 2010, 160 s.
21. Mikko Kuismin, Maria Kähäri: Niina Nieglikon sygyzy, 2010, 34s.
22. Tove Jansson: Varattavu Iivananpäivy, 2010, 154 s.
23. Maria Kähäri: Fed’a kažii eččiy, 2011, 24 s.
24. Maria Kähäri: Fed’an roindupäivy, 2011, 24 s.

88

25. Maria Kähäri: Ostandukižakartit, Feda-kartit, 2011, 2 pakiettua
26. Jelena Filippova, Sanna-Riikka Knuuttila: Käytännön karjalaa-Sanastoa
arkipäivän tilanteisiin, 2011, 99 s.
27. Raija Pyöli: Livvinkarjalan kielioppi, 2011, 200 s.
28. Toim. Martti Penttonen: Kondien ker marjas–karjalazet kirjutetah, 2012, 205 s.
29. Saara Tuovinen: Saaran kuaskut da starinat, 2012, 100 s.
30. Selma Eskelinen: Uksen raosta kuultua-kertomuksia Ilomantsin karjalasta,
2012, 208 s.
31. Tove Jansson: Muumitatan mustelmat, 2012, 171 s.
32. Maria Kähäri: Milan perehen päivy, 2012, 39 s.
33. Raija Pyöli: Livvinkarjalan harjoituskirja, 2012, 111 s.
34. Zinaida Dubinina: Kirjutukset, 2013, 288 s.
35. Pentti Saarikoski: Kuikan peldo, 2013, 48 s.
36. Juhani Aho: Raudutie, 2013, 111 s.
37. Juhani Aho: Lastuloi, 2013, 383 s.
38. Tove Jansson: Muumipeigoi da händytiähti, 2013, 154 s.
39. MarttiPenttonen: Karjalazil očkil, 2014, 195 s.
40. E.V. Ahtia: Karjalan kielioppi III. Lauseoppi, 2014, 157 s.
41. Arkkipiispa Leo: Mustelmat, 2014, 251 s.
42. E.V. Ahtia: Karjalan kielioppi II. Johto-oppi, 2014, 109 s.

Julgavoloi voi tilata internetači ozuttehes
www.karjal.fi/kauppa/
libo kyzellä Karjalan Kielen Seuran toimistolois:
Pohjoiskatu 6, 80100 Joensuu, tel. +358 44 500 2215,
da
Korvatunturintie 2, 00970 Helsinki, tel. +358 40 024 6266.

89