ezik.Kniigaine13.11

HARJOITUSKNIIGAINE

EZIŠKOLAH DA ALGUKLUASSOIH NÄH

Kniigan on kirjutannuh da kuvitannuh Maria Kähäri.

Tevos on piässyh ilmah Karjalaisen Kulttuurin edistämissäätiön,
Suomen kulttuurirahaston da Suomi-Venäjä Seuran kielipezäprojektan denguavul.

© Maria Kähäri da Karjalan Kielen Seura r.y.
Tuottai: Pertti Lampi
Ulkomuodo: Tuovi Laine
Kopijyvä Oy
Jyväskylä 2014

ISBN 978-952-5790-40-5

Maria Kähäri

HARJOITUSKNIIGAINE

EZIŠKOLAH DA ALGUKLUASSOIH NÄH

KARJALAN KIELEN SEURA HELSINKI

Opastajale

Nämmä eziškolah da alkukluassoih näh luajitut harjoitukset kehitetäh luvendu- da kirjutandu-
valmihuksii. On ezimerkikse moizii harjoituksii, kuduat harjavutetah lastu dogadimah yhteläzyt-
ty da erilazuttu, mi on tärgei nero lugemah opastujes, kirjaimii tunnistajes. Tehtäviä luajides pi-
däy mustua ku ideju ei ole ravieh luadie harjoitustu harjoituksen jälles. Kuvan ja puaran ečindäs
ei opita ravieh löydiä kuvua, vaigu verratah kuva kuval hural oigiele päi, kačotah midäbo yhten
jyttysty da midä erilastu kuvua (vai kuvas) on. Erästy azutestu voi tutkie nimilöi käyttäjen, a eräs-
ty kirjaindu mustuttajua muoduo ei allus vältämättäh pie nimittiä kirjaimen mugah, net ollah
vaiku erilazii muodoloi. Idejannu on harjavuo hahmottamah midä erilastu da midä yhtenjyttysty
muvvois on. I välisivuloil viivulabirintat da riviharjoitukset (välisivuloin alareunas eri muodolois
da kirjainsivuloil kirjaimis) luajitah hil'l'akkazin. Ideju ei ole luadie harjoitustu ravieh, no suaha
ritmu, kudai avvuttau myöhembäh kirjuttajes. Muodoi piirdäjes voi aiguine ezmäzekse opastua
lapsii piirdämäh muvvon käil ilmah, allus kogo käil da sen jälles vaiku rannehtu liikuttajen. Sen
jälles lapsi voi ”piirdiä” muoduo da labirintan reittii sormel, sen jälles kirjuttimen tylčäl piäl da sen
jälles normualih (= tavallizeh) tabah kynäl piirdäjen.
Sivuloin rakendeh on yhtenjyttyne jogahizel sivupuaral, no vähäine on erilastu tehtäviä, kniiga-
zen allus kebjiembiä, lopus mostu, kudamih vähäzeh enämbi neruo pidäy. Kirjainsivupuaral on
ainos enzimäizenny kirjain da runoine kirjaimeh näh. Se avuttau kirjaimen muštohpainandua.
Uvven kirjainsivun allus i piirretäh kirjaimen muodo ilmah da sen jälles sormel kirjaimen piäliči,
da kirjuttimen tylčäl piäl da vaste sen jälles voi ruveta oppimah piirdiä kirjaindu kirjazeh. Kirjai-
men iännehty opastujes zirkalonke tutkitah suun muoduo (enne kaikkie vokalien kel), kus kieli
on (ezim. L, R), ilman virduamistu suuspäi (ezim. M, N, H, V), duumaijah midä eruo on, konzu sa-
notah eri ”kirjainpuarua” (ezim. P da B) i mi. Lapsienke sežo voijah duumaija min jyttyne iäni on (Š
šuhizou rouno vezi, Z on amburaizen jyttyine, mibo pidäy iändy R:n jyttyöh, mi humajau rouno H).

loppukir- Kirjuta sanan loppuk irjain.
jainharjoi-
tus
kuvan
ečindy
puaran
ečindy

tavuharjoi-
tus
diftongu
libo pitky
vokali
algu/lop-
putavun
ečindy
riviharjoitus

Välisivuloin rakendeh on tämän jyttyine

4

Kirjainsivul kirjainharjoituksen jälles ollah algukirjainharjoitukset, kuvat da kodazet kuvan algu-
kirjaimeh näh. Niilöis enzimäizenny duumaijah algaugo sana sivun kirjaimel. Ku ei algane, voijah
duumaija, mil jo tuttaval kirjaimel sana algau. A kirjaimen kohtal on eriluaduine (da kebjiembi)
harjoitus sendäh, ku ei ole vie muudu kirjaindu opastuttu, ku alletah opastundu A-kirjaimes. Kon-
zu lugietah opastuttuh kirjaimeh näh, lugietah sana sežo peittäjen opastuttu kirjain (MIÄČČY –
IÄČČY, MAIDO – MADO) da paistah iänettähgi, opitah suun liikkehien mugah huomata, mi kirjain
sanas on (avvuttau vokaliloih harjavutes).
Harjoitussivut on luajittu muga, što net kirjaimet kudamat kirjutetah, ainos ollah moizet, kuda-
mat jo ollah opastutut (paiči kirjansivuloin verbitehtävii, a niillöinke voijah ruadua sen jälles,
konzu kai kirjaimet jo tuttavat ollah). Da muudugi mostu tehtäviä on, kudamien kai kirjaimet
ollah jo opastuttu, net on merkitty pienen päiväzenke ( ). Tehtävät kudamis samua algu/loppu-
tavuu ečitäh, algu/lopputavun kai kirjaimet ollah jo aijembah opastuttu. Net voi ruadua muga,
gu ezmäi harjavutetah lapset käzil/jalloil taputtamah sanua tavuloikse, sen jälles ečitäh sanan
algu/lopputavu, da opitah kuulta mit kirjaimet sille pidäy. Välisivul da kudakus kirjainsivul olijat
tehtävät, kus pidäy oigei diftongu libo pitky vokali sanah ližätä, voijah enzimäzikse jagua sana
tavuloih da ottua iäreh se tavu, kudamale kirjaimet pidäy. Sen jälles voibi olla kebjiembi kuulta
lizättävät kirjaimet. Kniigazen lopus lövvät ližäidejua kniigazenke ruattavakse.
Tärgei on mustua, gu lapset erilazet ollah, eigo lastu pie verrata sižärenke, vellenke libo
kluassudovarišoinke – kai harjavutah lugemah da kirjuttamah omal aigua. Lapsen oma motivačii
on paras opastai. Luvendas da kirjutandas kiinostunnuh lapsi kebjiembäh harjavuu migu lapsi,
kudamua aiguine väinvägeh pyrrittäy opastumah. Lapsessah kirjua yhtes lugiemal tovennägöi-
zembäh roih lapsi kirjoih rakkahakse da lapsen kiinnostunnuttu seuruamal näit, konzu oigei aigu
lapzele ozuttua kirjaimien mieldykiinittäi muailmu.

kirjain da
runoine
riviharjoi-
tukset
algukirjain-
harjoitus
harjoitus
sivun kirjai-
meh näh
labirintu

verbihar-
joitus

Kirjainsivuloin rakendeh on tämän jyttyine

5

Eči yhtenjyttyine kui kodazes.
Eči puarat.

6

Kenen ollah bobazet?

Eči net kaksi sanua, kudamat samal iändehel alletah.
Piirrä valmehekse.

7

Akkiloiččou Muamo omassah lastu,
eigo lapsel käit talvel kastus.
– Muaman vähäzeh avvuttua anna,
kindahih sinule alazet panna.
Da jalgah musta villusukat,
eigo kylmettäs jalgurukat.
Paha on olla konzu kastut,
a kuival jallal kebjieh astut.

Kirjuta a-kirjain.

BEI K L K ŽI SUG

Algaugo sana a-kirjaimel? Kirjuta kirjain kodazeh, gu alganou.

8

Eči tie A-kirjaimelluo.
A-kirjaimel algajat sana avvutetah tien ečindäs.

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

AS GUA
AL MIE
A TUO
AH JUA

9

Eči yhtenjyttyine kui kodazes.

Eči puarat.
Piirrä valmehekse

10

Kunne mennäh lindu, oravu i sorzu?

Yhtistä riimipuarat. KUKKU
PILVES
AIDU PAIDU

SUKKU
ILVES

11

Ikkunas Iivan istui, oli viizi vuottu.
Kukkahii kummii, mi egläi rodih.
Hiiret riičittih kengii i didin nuottu.
Kai dielot imminkummin mendih,
dai murčin märčin. Nimi ei olluh endizelleh.
Kondii lekahutti siibii, siiriči kois lendi,
žiivatatgi hiihtettih ielleh-järilleh.
Oligo ilmizin vai unis, ei smiettinyh, tiezi.

Algaugo sana I- vai A-kirjaimel? Kirjuta algaikirjain kodazeh.

Kirjuta I libo II.

KUKK ____ H ____ LAVU V ____ HMU

12

Eči tie I-kirjaimelluo.
I-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs.

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

13

Kirjuta loppukirjain.

TUL JUN KUPP SORM

Eči yhtenjyttyine kui kodazes.

Eči puarat.

14

Kus rahvas eletäh?

Eči net kaksi sanua, kudamat samal tavul alletah.

15

Nenäh tulou ylen hyväle.
- Na! sanou Anni Nastile.
Ičen pastettuu oijendau,
jälgimäzet voikoinnu voijaldau.
Nasti oppiu, magiele andau.
Syödyy, Anni ližiä kandau.
- Nerokas da näbei olet moine,
sanelou da n’oppuau Annii toine.

Algaugo sana N-kirjaimel? Kirjuta algukirjain.

Kirjuta N libo NN.

KA ____ A VA ____ U VE ____ EH JU ____ A

16

Eči tie N-kirjaimelluo.
N-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs.

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

17

Kirjuta sanan loppukirjain.

N’AB NEDÄL N’UATT

Eči yhtenjyttyine kui kodazes.

Eči puarat.

Piirrä valmehekse.

18

Eči yhtenjyttyine kui kodazes.
Mi on kenengi ilmumiäččy?

19

Maido magein on maman oman,
kos pienele pun’ule rodieu nälgy.
Syödyy anday muhahtuksen čoman,
oli sit lapsi, kut’tine libo sälgy.

Algaugo M- vai N-kirjaimel? Kirjuta kodazeh.

Kirjuta M libo MM.

LA _____ AS HIE _____ AI KÄ _____ EN KA _____ ERU

20

Eči tie M-kirjaimelluo.
M-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs.

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

21

Kirjuta M libo MM.

IKKUN KUUDA SYVÄI
VIIVATI
STOKA AL'BO

Eči yhtenjyttyine kui kodazes.

Eči puarat.

22

Eči samat kui enzimäzes kodazes.
Min noumeranke on niitti nieglas?

23

Edenöi-pedenöi ičekseh eli,
suures pertis voivotteli.
– Tänne enämbigi syndys eläjiä,
ga ei ole kenen kel eliä
Erähänny ehtän kenlienne veriäh plikutti
Se oli elefantu, ičelleh fatierua ečči
– Hätken astuin, jallat kai hellettih.
Elostu iellehpäi net kahtei elettih.

Algaugo E-kirjaimel? Kirjuta kodazeh sanan algai kirjain.

Kirjuta sanat valmehekse.

K _____ ZÄ K _____ ZA L _____ NTU L _____ NTU

24

Eči tie E-kirjaimelluo.
E-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs.

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

25

Ustu ken koputtau,
kenel pertih tulla himoittau.
– Uksi avakkua, tiä on usatoi hukku.
Astuu pertih, gor’arukku.
Huijustelou, ku usoi ei ole.
– Istoi stuulale, dielot kai sanele.
Istavui hukku, juustuo otti.
– Olen abevunnuh, tuli usat poltti.
Hukkua urostan: – Aigu uvvet usat kazvattau.
Hukku jo muhizou, aigu händy avvuttau.

Algaugo U-kirjaimel? Kirjuta kodazeh sanan algai kirjain.

Kirjuta U libo UU.

ST _____ LU K _____ KKU K _____ DAM T _____ LI

26

Eči tie U-kirjaimelluo.
U-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs.

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

27

Kirjuta loppukirjain.

LEHT ALAN N'OKK KAN

Eči yhtenjyttyine kui kodazes.

Eči puarat.

Eči net kaksi sanua, kudamat samal tavul loppietahes.

28

Eči sanan tavut.

Valliče oigiet kirjaimet kodazes da ližiä net sanah.

UU
AU
UA M _____ LIN L _____ ČČU GR _____ ŠŠU

UU
AU
UA V _____ CCI L _____ PUKKU P _____ LUS

UU V _____ LU
AU
UA M _____ LU K _____ ZI

29

Emon selläs sorzanpoijat matkatah.
Azettuo tahtotah, syvvä pakitah.
Sorzujoukko suuri viespäi nouzou,
seiččie poigastu rannal seizou.
– Kusbo syömisty, nälgähizet olemmo.
– Opastan da ozutan, sit maltatto.

Algaugo S-kirjaimel? Kirjuta kodazeh sanan algai kirjain.

Kirjuta S libo SS.

APEL' _____ IINU NARSI _____ U U _____ AT

30

Eči tie S-kirjaimelluo.
S-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs.

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

31

Školniekku kodih astuu školaspäi.
Poštujuaššiekal seizattuu tiešuaras.
– Minuh niškoi ollougo midätah kenelgipäi.
Nimipäivän dogadi jo kois kalenduaras.
– Šokoluaduplitkan on buabo työndänyh minule.
Plieššipiän lämmäkse tuatto šuapkan omassah muamal sai.
Da muatušku kaikkie hyviä toivottau muamale.
Ellendi školniekku, što yhtel ristikanzalpäi oldih poštat kai.

Algaugo š-kirjaimel? Kirjuta kodazeh sanan algai kirjain.

Kirjuta Š libo ŠŠ.

BO _____ I GRUU _____ U PO _____ TUMARKKU

32

Eči tie Š-kirjaimelluo.
Š-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs.

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

33

Kirjuta sanan loppukirjain.

N’AM LAMMA MUALI

Eči yhtenjyttyine kui kodazes.

Eči puarat.

Valliče oigei tavu, kirjuta.

34

Eči sanan tavut.

Kirjuta ylähän olijat sanat.
Valliče oigiet kirjaimet kodazes da ližiä net sanah.

S _____ RI L _____ KKU P _____ DU

Eči net kaksi sanua, kudamat samal tavul loppietahes.

35

Oravanpoigu oppiu piästä pagoh,
juoksou hyppiäy kunnetah ragoh.
Tahtou kavota korgieh puuh,
eiga puuttus krokodiilale suuh.
Koivun oksale nouzou odvavai.
Havaččuu, silmii hierou, undu oli kai.

Algaugo O-kirjaimel? Kirjuta kodazeh sanan algai kirjain.

Kirjuta sanat valmehekse.

H _____ RA H _____ RA PEDR _____ PUDR _____

36

Eči tie O-kirjaimelluo.
O-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs.

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

37

Äijiä eibo puuttunuh, ku egläi kalah käin.
Hos enneglästy samas kohtas äijy kalua näin.
Ga tänäpäi mitbo oldih net pitkäččäzet,
rouno mavot, yksikai oli šaglat, evähäzet.
Hätken diivuičin, sit sanottih buito ollah ängerjähät.
Parembi migu huaristelet yksinäh, kyzy, tietäh miele-
vembät.

Kirjuta sanat valmehekse.

S _____ LGY S _____ LKY K _____ BU K _____ BY

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

38

Höstöböröi pieni istuu itköy pimies yös.
– Öblöi olen. Puutuigi öntästyö myös.
Mitah valgei lähenöy. Mibo neče kummu on.
– Sattavunnuhesgo oletto? kyzyy iäni jo loitton.
Nygöi toine toizenke astuo pädöy,
ku čilkehböbökän valgien ker kulgie nägöy.

Kirjuta sanat valmehekse.

T _____ PPY T _____ PPU M _____ KKI M _____ KKI

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

39

Hebo hirnakoiččou, heinikös astuu.
Harmanou vihmakse taivahan randu.
Hiemaizilleh briha hevonke harpiu, kastuu,
rodieu vihman periä hirnundu.
Ehtäl tuatto hänele rohtuo tuou.
Huomenenjälles rodieu terveh.
Briha rohtoheinis laittuu rohtuo juou,
da piäčakko hävvinnyh piänneh.

Algaugo H-kirjaimel? Kirjuta kodazeh sanan algai kirjain.

Kirjuta sanat valmihikse.

LE _____ MY LE _____ BY _____ EINY _____ EINY

40

Eči tie H-kirjaimelluo.
H-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs.

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

41

Kirjuta sanan loppukirjain.

LEV TYTT NEN KUOPP

Eči yhtenjyttyine kui kodazes.

Eči puarat.
Piirrä valmehekse.

Valliče oigei tavu, kirjuta.

42

Eči sanan tavut.

Kirjuta ylähän olijat sanat.

Valliče oigiet kirjaimet kodazes da ližiä net sanah.

UO S _____ LU T _____ KKU
OI
OU _____ GEI

IÄ M _____ ČČY _____ JY
ÄI
ÄY T _____ ZI

ÖI
ÖY
YÖ NIMET _____ V _____ H _____ HEN

43

L Liijan ravieh dorogal ajannet, hillendä!
Et ole sie vaiku sinä, etgo la ellendä.
On tostugi kulgijua, kymmene, seiččie libo nelli,
keral kenentahto buabo, lapsi libo velli.

Algaugo L-kirjaimel? Kirjuta kodazeh sanan algai kirjain.

Kirjuta L, LL libo L'L'.

VI _____ LU VI _____ LU VI _____ LU

44

Eči tie L-kirjaimelluo.
L-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs.

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

45

Reboi proidiu mečäs troppazel.
Čomendus revol rippuu korvanlehtel.
Siiriči revos harakku lendäy hačattau,
ga järilleh kiändyy, čomenduksen varrastau.
Revol jälles perilline astuu ripettäy.
Ravieh ruokkoh pane kai mi läpettäy
eiga harakku näpistäy, voruiččou.
Harakku on čilkeheh rakas, himoiččou.

Algaugo R-kirjaimel? Kirjuta kodazeh sanan algai kirjain.

Kirjuta L, LL libo L'L'.

PE _____ EH VE _____ EH PA _____ DU PA _____ DU

46

Eči tie R-kirjaimelluo.
R-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs.

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

47

Zirkalos nägyy penziel eläjän starikan roža väzynyh.
Silkeskie zooparkas ruadai tytär telefonal zvoniu.
Tyttärel abuu ukko puaksuh on kyzynyh.
Zuaharii panou čuaskah da käzi tukkii sugiu.
Zooparkas on zebrua dai žirafua, zvierilöi monenmostu,
zerkua, riižua, buurua, muzavua i valpahua hebostu.

Algaugo Z-kirjaimel? Kirjuta algukirjain.

Kirjuta Z libo S.

TELEVII _____ ORU APEL' _____ IINU KO_____ A

48

Eči tie Z-kirjaimelluo.
Z-kirjaimel algajat sanat avvutetah tien ečindäs.

Yhtistä tavut da kirjuta sana.

49

Žuaru rodih kažile, a-voi voi,
nenä hiilavu, toven on voimatoi
Ni lekahta ei kissin händy
žiälöiččöy kissii ižändy
Kerras sinule žuarin kalan,
terväzeh suat mageipalan.

Algaugo Ž-kirjaimel? Kirjuta algukirjain.

Kirjuta Ž libo Š.

KA _____ I PO _____ TU PI _____ AMU SRAR _____ U

50