Jst Sanomat 3

JST SANOMAT
Lehti 1/2017
Lehden sisältö Oiva ja Ilona
Terveysterroristin palsta
Positiivinen mielenterveys
Kokemusasian- tuntija
Ihmissuhteet Eläimet ystävinä Painonhallinnasta Runoja
JST:n asiakkaiden teoksia ja taidetta ja toimintojen esittelyä.
Lehden toimitus Päätoimittajat:
Janica ja Juho
Taittajat: Heini ja Päivi
Toimituksen jäsenet: Päivi, Heini ja Timo
01.
2 3
4
5
6-7 8-9 10
11 12-15
Päätoimittajien palsta
Vuosi on vaihtunut ja pää lyö tyhjää, mutta ei anneta sen haitata lehden laatua. Uuden vuoden pippaloista on selvitty, oli mukavaa katsella raketteja ja tanssia Vuorikodin diskossa ja viettää laatuaikaa hyvien ihmisten kanssa.
Nyt olisi aika keskittyä
lehteen ja sen tuotantoon. Kannustamme kaikkia kirjoittamaan lehteen juttuja ja tekemään kuvia,runoja,yms. Sensuuria ja kritiikkiä emme anna, vaan lämpimiä kiitoksia.
Lehdessä tulee jatkossa myös olemaan infoa Jst:n
yksiköiden ulkopuolisesta toiminnasta,menovinkkejä,ym s.
Toivotamme vielä hyvää uutta vuotta kaikille ja muistakaa pitää lupauksenne. :)
Janica ja Juho


Oivaan ja Ilonaan
Oivaan ja Ilonaan
Oiva ja Ilona järjestää ja mahdollistaa vapaa-ajantoimintaa Jyväskylässä ja lähiseudulla asuville 16-29-vuotiaille. Toimintaan osallistuminen on vapaaehtoista ja maksutonta. Oiva ja Ilona on nuorten oma tila, jossa voi viettää aikaa ja osallistua toimintaan oman fiiliksen mukaan.
Kävijän kokemuksia:
Mukavaa oli kun toiminta oli tarkoitettu vain naisille. Tilat sijaitsee viitaniemessä. Ilonassa voi pelailla tehdä käsitöitä tai vaan olla ja viettää aikaa yhdessä. Toimintakerralla saa aina kahvit ja joskus yhdessä ruokaakin.
Suosittelen tutustumista toimintaan.
Sini
Sivu 2 JST:n Sanomat


Terveys ja hyvinvointi
Terveys ja hyvinvointi
Terveysterroristin palsta: Äänien hallinta
Äänien hallinta ei tarkoita äänistä ”paranemista”, vaan kyse on erilaisten keinojen avulla vastuun ottamisesta omasta elämästä. Hallintakeinoilla äänet eivät välttämättä häviä kokonaan, mutta niiden avulla voi lieventää äänien vaikutusta elämään. Tässä muutamia vinkkejä äänien hallintaan. Kokeilemalla löydät omia hallintakeinoja. Ohjaajilta saat tarkempaa tietoa hallintakeinoista.
1. Äänille vastaaminen
2. Kommunikointi positiivisten äänien kanssa 3. Kuuntele ystävällisesti
4. Tietyn ajan varaaminen ääniä kuulemiselle 5. Äänien torjuminen tietyksi ajaksi
6. Kirjoita ylös mitä äänet sanovat tai haluavat 7. Tarkista äänien sanomat väitteet
8. Aseta äänille rajoja
9. Lykkää äänien antamia määräyksiä
10. Ennakoiminen
11. Äänipäiväkirja
12. Vertaistuki
Poppoossa alkaa ääniäkuulevien ryhmä 7.2.2017. Tervetuloa mukaan ryhmään. Päivi
Lehti 1 Sivu 3


Positiivisesta mielenterveydestä
Positiivisesta mielenterveydestä
Positiivinen mielenterveys -käsite on voimavarakeskeinen. Sen määritelmän mukaan ihmisen positiivinen mielenterveys ei synny ainoastaan siitä, että hänellä ei ole mielenterveyshäiriötä. Pelkkä mielenterveyshäiriön tarkastelu ei anna täydellistä kuvaa ihmisen mielenterveyden tilasta. Ihmisellä, jolla ei ole mielenterveysdiagnoosia, saattaa olla negatiivisempi mielenterveys kuin ihmisellä, jolla on mielenterveysdiagnoosi. Minulla on tarkemmin määrittelemätön skitsoaffektiivinen häiriö, mutta silti melko positiivinen mielenterveys.
Elämänhalu ja -ilo vaikuttavat positiiviseen mielenterveyteen. Ne ovat perustavanlaatuisia asioita elämässä. Jos niitä ei ole, ei ole oikein positiivista mielenterveyttäkään. Elämänilon määrä vaihtelee minun elämässäni, mutta elämänhalua minulla on aina. Elämänhalu säilyy, jos huonoina päivinä ajattelee, että parempia päiviä tulee. Elämänhalun määrän tulisi olla vakio. Elämänilon määrä ei yleensä ole vakio, koska elämässä on sekä huonoja että hyviä päiviä. Myös ihmisellä, jolla on mielenterveysdiagnoosi, voi olla elämänhalua ja -iloa.
Optimistinen ajattelu on tärkeää positiivisen mielenterveyden kannalta. Huonoina päivinä ajattelen, että parempia päiviä tulee ja että kaikki päivät eivät ole psyykkisesti terveelläkään ihmisellä hyviä. Minun täytyy taistella erityisesti huonoina päivinä, jotten joudu sairaalaan psykiatriseen hoitoon. Olin psykiatrisessa sairaalahoidossa joulukuusta 2015 asti toukokuuhun 2016 saakka. Optimistinen ajattelu kuuluu persoonallisuuteen liittyviin tekijöihin, jotka vaikuttavat positiiviseen mielenterveyteen. Ihmisen persoonallisuus on merkittävä positiiviseen mielenterveyteen vaikuttava voimavara. Optimistisen ajattelun lisäksi suhteellisuudentaju on huonoina päivinä tärkeä. Ajattelen huonoina päivinä, että on ihmisiä, jotka esimerkiksi ovat paljon sairaampia kuin minä. Moni asia on elämässäni hyvin: minulla on perhe, sukulaisia ja ystäviä, hyvä asunto ja taloudellinen tilanne sekä hyvä fyysinen terveys.
Positiiviseen mielenterveyteen voi vaikuttaa syömällä, liikkumalla ja lepäämällä oikein. Liikunta, ravinto ja lepo ovat tärkeitä positiivisen mielenterveyden kannalta. Tein kävelemiseen liittyvän uudenvuodenlupauksen, minkä myötä aloin kävelemään enemmän. Olen lisännyt kävelemistä, jotta mielialani nousee, jotta painoni laskee ja jotta rahaa säästyy. Viime vuonna kuljin paljon linja-autolla. Paikallisliikenteen täpötäyden linja-auton ajaessa ohi olen ajatellut, että onneksi en ole siinä. Täydellä linja-autolla matkustaminen ei olisi mukavaa. Se, että kävelen paikkaan, jonne aikaisemmin kuljin linja-autolla, vähentää itseinhoani. Olen huomannut voivani elämäntyylini avulla lievittää itseinhoani, joka kuuluu ongelmiini. Sen lisäksi, että pyrin liikkumaan, pyrin syömään ja lepäämään oikein.
Myös ihmissuhteiden hoitaminen on tärkeää positiivisen mielenterveyden kannalta. Pyrin hoitamaan ihmissuhteitani, koska tiedän niiden edistävän mielenterveyttäni. Varsinkin vertaisiltani saamani tuki on minulle tärkeää. Vertaiseni ovat henkilöitä, jotka kärsivät mielenterveysongelmista, kuten minä.
Heini
Lähde: Appelqvist-Schmidlechner, K., Tuisku, K., Tamminen, N., Nordling, E. & Solin, P. 2016. Mitä on positiivinen mielenterveys ja kuinka sitä mitataan. Suomen lääkärilehti.
Sivu 4 JST:n Sanomat


Kokemusasiantuntijan vastaanotto
Kokemusasiantuntijan vastaanotto
Koulutettu kokemusasiantuntija Raija Kauranen pitää 17.1.2017 alkaen Vuorikodilla kokemusasiantuntija- vastaanottoa kerran kuukaudessa. Hän vastaanottaa Vuorikodilla ollessaan kaksi asiakasta. Raija keskustelee asiakkaan kanssa 45 minuutin ajan. Kunkin vastaanottopäivän ensimmäinen asiakas tulee klo 13 ja toinen klo 14. Keskustelu tapahtuu Vuorikodin yläkerrassa. Kevään vastaanottopäivät ovat 17.1., 14.2., 14.3., 18.4., 16.5. ja 13.6. Vastaanotolle voi ilmoittautua ennakkoon Vuorikodille numeroon 045 231 2990. Jos asiakas ei varaa aikaa ennakkoon, hänen kannattaa kysyä vastaanottopäivänä, onko silloin vapaita aikoja.
Vastaanotolla esimerkiksi pohditaan, miten voi selviytyä mielenterveysongelmista huolimatta. Raijalla on tietämystä kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä, synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja psykoosista. Lisäksi hän on pyrkinyt vaikuttamaan mielenterveysongelmista kärsivien asemaan: hän on esimerkiksi tehnyt häpeän hälventämiseksi työtä median kanssa.
Raijan ja asiakkaan keskustelut ovat luottamuksellisia. Raija on vaitiolovelvollinen siitä, mitä asiakas kertoo itsestään ja asiakas siitä, mitä Raija kertoo itsestään. Kokemusasiantuntijavastaanotto pysyy raameissa, mikä tarkoittaa sitä, että asiakas ja Raija eivät jatka keskustelua Vuorikodin ulkopuolella.
Asiakkaan on mahdollista saada vastaanotolla käynnin aikana tukea ohjaajalta. Ohjaaja on sekä asiakkaan että Raijan tukihenkilö. Raijakin tarvitsee ohjaajan tukea, sillä hänellä ei ole mielenterveysongelmiensa takia keinoja tukea asiakasta tunnemyrskyssä, jonka vastaanotto mahdollisesti asiakkaassa synnyttää. Asiakkaalle annetaan mahdollisuus keskustella vastaanotolla käynnin jälkeen ohjaajan kanssa.
Raijan kanssa keskustelevalla asiakkaalla on intimiteettisuoja. Näin taataan se, että asiakas uskaltaa puhua vastaanotolla avoimesti ongelmistaan.
Vastaanotoilla käytävä keskustelu on vertaistukimaista. Raijan kanssa voi käsitellä esimerkiksi sitä, kuinka psyykkisesti terveet ihmiset suhtautuvat psyykkisesti sairaisiin ihmisiin. Lisäksi voidaan pohtia, kuinka avoimesti omista mielenterveysongelmista voi kertoa. Vastaanotolla voi keskustella avoimuuden ja sairauden hyväksymisen merkityksestä. Asiakas voi käsitellä Raijan kanssa omaa kuntoutumisen polkuaan ja palvelukartan tekemisen merkitystä. Vastaanotolla voi lisäksi miettiä, mikä merkitys on omaisten osallistumisella hoidon prosessiin. Siellä voidaan käydä läpi myös sairauden kanssa elämistä ja sen hyväksymistä, keinoja selviytyä arjesta ja vaikeista hetkistä sekä elämään sisältöä tuovia asioita. Raijan kanssa voi keskustella lisäksi kokemusasiantuntijakoulutuksesta.
Kannattaa tutustua sivustoon www.kokemusasiantuntija.fi. Siltä löytyy tietoa kokemusasiantuntijatoiminnasta ja -koulutuksesta.
Lehti 1
Sivu 5
Heini


Ihmissuhteet-teema
Ihmissuhteet-teema
Yksinäisyys
Kun aika käy pitkäksi, kaipaan seuraa, kaipaan menneitä, yksinäisyys. kun olisi paljon jaettavaa, vaan ei ole seuraa, yksinäisyys. Olemme kaikki olleet joskus yksinäisiä. Itsetunnon kannalta ja yhteyden kannalta on tärkeää että olisi edes yksi ihminen jonka kanssa jakaa elämää. Ihmisen terveydelle on tärkeää yhteys vertaisiinsa. Yksinäisyys aiheuttaa omanarvontunteen puutetta. On paljon hienompaa saada uusia näkökulmia elämään toiselta ihmiseltä, oppia uusia asioita, avartaa elämää, yhdessä elämä hengittää ja onnellisemmalta näyttää.
Ulkopuolisuudenkin tunne voi olla yksi esimerkki yksinäisyydestä. Jos esimerkiksi tuntee, ettei kuuluisi joukkoon, ei ole samalla aaltopituudella olevia ihmisiä, sekin tuottaa yksinäisyyttä. Meille kaikille on tärkeää peilata elämäämme, antaa ja saada jotain merkityksellistä. Itselleni yksinäisyys on tuttu tunne. Ei enää syystä ja toisesta tule pidettyä vanhoihin ystäviin yhteyttä. Välillä suren sitä menetettyä aikaa, kun olimme vielä läheisiä. Mutta toisaalta olen löytänyt uusia ystäviä mielenterveyskuntoutujista. Hienoja ihmisiä on täälläkin. Sairauden leima vieläkin aiheuttaa joissakin etäännyttävää vaikutusta. Mielen sairaus voi pelottaa ihmisiä, jotka eivät tiedä siitä paljoakaan. Mutta vaikeissa tilanteissa ystävyys punnitaan.
Yksinolo ei ole yksinäisyyttä. Yksinäisyys on jotain paljon syvempää. Me tarvitsemme toisiamme, vaikka kuinka väittäisimme olevamme itsenäisiä. Jokainen ihminen tarvitsee toisen ihmisen läsnäoloa, huumoria, keskusteluja, yhdessä harrastamista. Yhdessä tasavertaisina elämä saa aivan uuden ulottuvuuden, innostuksen.
Yksinäisyys lisää masennusta ja syrjäytymistä, oman elämän merkityksettömyyden tunnetta. Me tarvitsemme rakkautta ja hyväksyntää, se on kirjoitettu meihin jo syntymässä. Jokainen ihminen on arvokas ja ehkä voi lohduttaa itseään, että sillä ei ole niin väliä onko ystäviä paljon, kunhan olisi joku jonka kanssa jakaa elämää.
Voisin ajatella että musiikkikin voi olla ystävä, harrastus voi olla ystävä, kaikki mistä nauttii ja saa elämälle tyydytystä voi olla ystävä. Me emme ole yksin, vaikka joskus tuntuu siltä. Kannustaisin kaikkia ottamaan yhteyttä johonkin ihmiseen, jolta voi saada apua ja tukea. Yksinäisyys kuihduttaa meitä, ainakin minua. Ei meitä ole luotu kulkemaan yksin elämää, vaan antaa muille ja saada muilta elämänviisautta. Mutta jokainen voi itse määritellä mikä on tärkeää ja mistä saa positiivista energiaa elämäänsä. Voi olla, että jos kokee olevansa yhtä maailmankaikkeuden kanssa, harmoniassa, silloin ei välttämättä koe yksinäisyyttä.
Sivu 6 JST:n Sanomat


Ihmissuhteet-teema jatkuu
Ihmissuhteet-teema jatkuu
Yksinäisyys on tunne ja kokemus siitä, ettei kuulu joukkoon, ei kuulu mihinkään. Rohkaisen kaikkia etsimään merkityksellistä elämää, kaikki se on tässä ja nyt läsnä olevana rakkautena. Avataan sille sydän, niin yksinäisyyden tunne hälvenee. Me olemme kaikki yksi parhaimmillamme. Mielikuvitus voi rikkoa yksinäisyyden tunteen ja täyttyy yhteydellä, merkityksellisyydellä. Jokainen on korvaamaton ja tärkeä, tuntuipa sitten miten yksinäiseltä. Rakastakaa itseänne, vasta sitten voitte rakastaa muita. Tämän taidon tahtoisin itsekin oppia. Hyväksymällä itsensä korvaamattomana ja ainutlaatuisena yksilönä loistamme valoa, joka saa muutkin kiinnostumaan meistä. Voimme vaikuttaa yksinäisyyteemme, meillä on avaimet yhteyteen, eiköhän käytetä niitä ovien avaamisiin uusiin maailmoihin.
-Juho-
Lehti 1 Sivu 7
Janica


Eläimet ystävinä
Eläimet ystävinä
Kuvia Koskikodin gerbiileistä
Sivu 8 JST:n Sanomat


Eläimet ystävinä
Eläimet ystävinä
Vuorikodilla arjessa mukana touhuaa pitkäkarvaine n Onni Chihuahua.
Tämä nuori herra täyttää keväällä kaksi vuotta ja on hyvin perso herkuille.
Vuorikodilla jääkaapille ei tarvitse mennä yksin vaan Onni on kyllä takuulla seurana.
Lehti 1
Sivu 9


Kokemus painonhallinnasta
Kokemus painonhallinnasta
Aloitin itse painonhallinnan kävelemällä n. 15-30 minuuttia päivittäin ja kaksi kertaa päivässä. Samalla ruokailin pieniä annoksia 3 h:n välein. Liikunnasta tuli päivittäistä ja samalla kun paino putosi niin olokin tuntui paremmalta. Olo helpottui päivä päivältä parempaan suuntaan. Jätin pois leivät, leikkeleet ja perunan. Tilalle tuli salaatti, täysjyväriisi, tumma makarooni ja aamuisin puuro.
Ennen aamupalaa kävin kävelemässä sen 30 min ja sen jälkeen söin.
Veden juonti tuli rutiininomaiseksi, saatoin juoda vettä 2 litraa päivässä. Kesällä tietenkin enemmän.
Kun ruokailut ja liikkuminen olivat rutiininomaisia ja painokin putosi hyvin.
Liikkumalla ja syömällä se paino putoaa, vaikka ei uskoisikaan.
Timo
Lehti 1 Sivu 10


Runoja
Runoja
Riitta se lipan työntekijä pirteä ain lailla peipposen, naimisissa jo mahtavat 25 v. on hällä hiukset merellisen kuin yötaivaan tummat. Luonne mahtava, eläväinen ihminen, kohtelias, vain kahvia ilman maitoa nauttien.
FzP.
Älä murehdi vaan naura,
älä itke aina hymyile,
turhia murehdi
anna auringon paistaa ikkunastasi sisääsi, ota vain rennosti ja
nauti elämästäsi FzP.
Tunsin katseesi selässäni, käännyin sinua kohti, hiuksesi vain heilahtivat poispäin, pelkäsitkö että huomaisin kauneutesi kukkanen. Liekinpunaiset hiuksesi tuoksuivat kuin vastapoimituille ruu
sun nupuille, tuulenpuuska leijuttaa sinua minua
kohden, siltikin näen vain hahmosi sinisen olevan
paikalla. Jotain lentää minuun päin, otan sen kiinni, se on suukko sinulta.
FzP.
Muisto
Sydämmeen
jäi blues soimaan
Soitto soi
Rannalla
ja blues toi muistoja mieleen.
Nuo sävelet ja soinnit bluesin
Sävelet muistoja
tuo menneiltä ajoilta.
Blues ja
nuoruus on sydämmen sointu.
Sivu 11
JST:n Sanomat
Arto


Vuorikodin pingisturnaus
Vuorikodin pingisturnaus
Pelit alkoivat hyvissä merkeissä, 5 pelaajan voimin.
Pelit pelattiin ajan säästämiseksi lyhyenä, 11-pisteen, 1-eräinen.
Erittäin yllättävänkin tasaväkisistä alkukarsinnoista pääsi jatkoon 4 parasta. Välieristä pääsi kaksi finaaliin.
Kaikille jäi katkerista tappioista huolimatta hyvä fiilis.
Pelin voittajaksi nousi ainut mukana ollut ohjaaja – Kauko
***-Tässä voittajan otteita kuvan muodossa-***
Sivu 12 JST:n Sanomat


Asukkaiden taidetta
Asukkaiden taidetta
Maalauksia Myllypurolta - taiteilijana P.T.
Ramin työ Koskikodilta
Lehti 1 Sivu 13


Myllypuron itsenäisyyspäivän juhla
Myllypuron itsenäisyyspäivän juhla
Itsenäisyyspäivän juhlaa vietettiin Myllypurossa 5.12.2016 iltajuhlana. Juhlaan kutsuttiin kaikista yksiköistä asukkaita ja ohjaajia. Osanotto oli runsasta. Ohjelmassa oli suomen itsenäisyyteen liittyvä tietokilpailu palkintoineen. Kuunneltiin itsenäisyyspäivään liittyvää musiikkia. Paljon vapaata keskustelua ja tutustumisia eri yksiköiden asukkkaisiin. Osanottajat olivat tyytyväisiä järjestelyihin.
Juhla aloitettiin vastaan otolla kättelyineen ja alkumaljoineen. Illan aikana tarjottiin suolaista ja makeaa sekä kahvit tyylikkään itsenäisyypäiväkakun kera.
Kiitokset vielä jälkikäteen kaikille osallistujille mukavasta illasta.
Terveisin Myllypuron työryhmä.
Kari ja Anita
Myllypuron musiikkiryhmä
Lauantai-iltaisin Myllypuron asukkaat kokoontuvat musiikkiryhmän merkeissä yhteisiin tiloihin. 10.12.2016 yhdeksän asukasta saapui esittämään omia musiikkitoiveitaan, sekä nauttimaan toisten toivekappaleista. Ohjaajat tiedustelivat, millaiseksi asukkaat musiikkiryhmän kokevat. Eräs asukas kertoi, että kuuntelee paljon musiikkia omalla asunnollaankin, mutta ryhmässä se on kuitenkin mukavampaa. Toinen asukas kuvaili musiikkiryhmän olevan ”pieni piristys”, ja että nauttii siitä, kuinka ryhmä kulkee vapaasti eteenpäin. Kiitosta sai myös erilaisten musiikkilajien runsaus.
Tällä kertaa musiikkiryhmää aloiteltiin kuuntelemalla ajankohtaiseksi noussutta Saara Aallon tuotantoa, mutta loppua kohden yhtälailla ajankohtaiset joululaulut nousivat teemaksi. Ryhmäläisille oli valmistettu juustojen ja viinirypäleiden maistelua ryhmän ohessa. Tunnelma oli rauhallinen ja kuuntelun ohessa useat asukkaat muistelivat naureskellen, millaista joulunvietto nuorempana oli.
Aino ja Leila
Myllypuron musiikkiryhmä
Myllypuron musiikkiryhmä
Sivu 14 JST:n Sanomat


Poppoon päivätoiminnan kehittäminen
Poppoon päivätoiminnan kehittäminen
Poppoon päivätoiminnan kehittämisestä vastaa jatkossa Poppoo tiimi, johon saa yhteyden s.postilla ([email protected]). Koska Poppoo on jokaisen yksikön yhteinen asia niin kehittämistiimiinkin kuuluu ohjaajia joka yksiköstä.
Nyt tavoiteena olisi löytää kehittämistiimiin myös aiheesta innostuneita kokemusasiantuntijoita eli Poppoon kävijöitä. Otathan yhteyttä ohjaajiin jos olet innokas lähtemään tiimiin mukaan.
Anneliina ja Päivi
Käyn kaksi kertaa viikossa Suvimäen klubitalolla. Klubitalolla olen käynyt n. kahden vuoden ajan. Klubitalolla osallistun useasti puhtaaksikirjoitushommiin sekä talon yhteisiin töihin. Nään siellä myös paljon ystäviä joiden kanssa voin jutella. Juon myös kahvit ystävien kanssa ja luen päivän lehden.
On mukavaa että on paikka jossa voi aina käydä. Suosittelen klubitaloon tutustumista kaikille.
Klubitalo osana arkeani
Klubitalo osana arkeani
Seuraava JST SANOMAT ilmestyy 1.4.2017.
Mikko
Lehden päätoimittajat: • Janica
• Juho
Toimituksen jäsenet: • Päivi
• Heini
• Timo
Taittaja:
• Heini ja Päivi